Pääsy tutkimusdataan puhuttaa opintopiirissä

Tutkimusdataopintopiiri kokoontui Kumpulassa 13.1. Opintopiiri on versonut Helsingin yliopiston kirjaston tutkimusdataprojektista (1.5.2011 – 29.2.2012).

Satunnaisena osallistujana olin mukana opintopiirin istunnossa saadakseni jonkin käsityksen tämän aihepiirin ulottuvuuksista. Seuraavassa kerron aiheista päällimmäiseksi mieleen jäänyttä.

Kirjastonhoitaja Eva Isaksson käsitteli alustuksessaan tutkimusdatan linkitystä julkaisuihin käyttäen esimerkkiaineistona tähtitieteellisen tutkimusdatan avoimuutta ja Kumpulassa tehtyä tähtitieteen tutkimusta. Eva esitti alustuksessaan myös kysymyksen, olisiko mahdollista käyttää tutkimusdatan käytön analysointia myös meritoinnissa, ja vastasi  itse myönteisesti. Asia herätti, käsittääkseni uutena avauksena, erityistä kiinnostusta.

Tutkimusdatan avoimuus

Keskustelussa tuli ilmi, kuinka pääsy tutkimusdataan vaihtelee suuresti tieteenaloittain; eri alojen tutkimuksen käyttämä materiaali on laadultaan luonnollisesti hyvin erityyppistä, ja tieteenalojen perinteetkin avoimuuden suhteen poikkeavat toisistaan. Julkaistuissa tutkimuksissa ilmoitetaan vaihtelevasti, missä tutkimuksen tuloksiin johtanut aineisto sijaitsee. Käytänteet vaihtelevat tieteenaloittain. Pääsy tutkimusaineistoon on myös eri tavoin rajoitettua.

Tutkimusaineistojen esittämisen hyötyinä mainittiin ainakin tutkimuksen laadun ja läpinäkyvyyden paraneminen. Mutta asia on mutkikas: on muun muassa tutkimuksen rahoittajien intressejä ja eri syitä, jotka vaikuttavat tutkijoiden halukkuuteen julkistaa käyttämänsä aineisto.

Evan esimerkkinä käyttämässä tähtitieteessä tutkimusdataan on pääsääntöisesti vapaa pääsy. Periaatteessa alan harrastajankin on mahdollista tehdä tutkimusta havaintoaineistoa tietoverkon kautta käyttäen.

Mahdollisuuksien Tuhat-tutkimustietojärjestelmä

Kirjaston Tuhat-ryhmän piirissä, joka organisoi ja kehittää yliopiston Tuhat-tutkimustietojärjestelmän neuvonta- ja tarkistustyötä, on tartuttu ajatukseen tutkimusdatan liittämisestä Tuhat-järjestelmään. Ensimmäinen askel olisi datan linkitys Tuhatiin. Tähän vaikuttaa tiedonhakijalle näkymätön metadata, joka on tärkeä  osa verkkotoimintaa: tutkimusdatalle ei järjestelmässä toistaiseksi ole julkaisukategoriaa. Kauempana tulevaisuudessa siintää mahdollisuus tutkimusaineistojen tallentamisesta järjestelmään. Tästä keskusteltiin ja todettiin muun muassa, että asiaan perehtymistä kannattaa jatkaa ja kartoittaa sen edistämisen mahdollisuuksia yliopistotasolla.

Kannatti olla kuuntelemassa. Helsingin yliopiston kirjastossa oppimisen ja kehittämisen alla olevasta on paljon tietoa tarjolla verkossa, wikeissä ja muilla foorumeilla. Hyvä että on. Toisaalta, elävä tilanne, toisten kuunteleminen ja keskustelu on ylivoimainen muistijäljen jättäjä –  minulle ainakin.

Opintopiiri on nimensä mukaisesti oppimisen ja tutkimisen paikka, siis pitkäjänteistä toimintaa. Mutta jos siihen ei ole mahdollisuutta, pieni kurkistuskin laajentaa  näkökulmaa tiedekirjastomme toimintaan. Tutkimusdataopintopiiri kokoontuu kuluvana keväänä kuukausittain eri kampuksilla, ja tilaisuuksista ilmoitetaan kirjaston henkilökunnalle.

Linkkejä:

Opas tutkimusaineistojen tiedonhallintaan (wiki)

Monipuolista tutkimusaineistoa Pyhäjärveltä – pilottiryhmä tutkimusdataprojektin tukena (Verkkari 7/2011)

Tutkimusdatan hallintaan tutustumassa – vierailu Yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa Tampereella 11.5.2011
(Verkkari 6/2011)

Kirjoittaja

Lea Kujala
Kirjastosihteeri
Helsingin yliopiston kirjasto