Pohjanmeren puhureita Tanskan ja Ruotsin kirjastoissa

If it is not electronic, it does not exist – kommentoi Kööpenhaminan yliopiston kirjastonhoitaja esitellessään luonnon- ja lääketieteen kirjastoa, jonka tavoitteena on olla 100% e-kirjasto kolmen vuoden kuluttua.  Hyllyjä on poistettu ja tilalle ovat tulleet e-kirjat ja e-lehtiarkistot, divaanisetti, sohvia, hieromatuoli, ryhmätyösaleja, e-nurkkaus.  Vain kaksi neuvojaa, seisaaltaan, pienen tiskin takana;  varatut kirjat noudetaan itse – niitä siis vielä on.

E-kirjoja mainostetaan eri tavoin kampanjamaisesti.  E-kirjapilvi – valkoinen hattarapilvi, josta riippui narussa e-kirjankannella varustettuja  laminoituja A4:ia QR-koodeineen – oli ripustettu kattoon niin matalalle, että sen lävitse oli pakko kulkea. Polkupyörän satulasuojissa  oli e-kirjojen kansikuvia. Perinteisiä opastustietoiskujakin tarjottiin, mutta ei niin hyvällä menestyksellä.

Lundin yliopiston kirjastossa on organisaatiomuutos ollut käynnissä huhtikuusta lähtien, ja keskitetty hankinta muuttaakin piakkoin muun kirjaston yhteyteen. Lundilaisten kanssa puhuimme paljon ERMSistä: talossa tehtyyn ohjelmaan ei ole enää tukea,  ja uuden kaupallisen ohjelman hankinta on edessä. Lundilaiset olivatkin kiinnostuneita meidän Coral-projektistamme ja turkulaisten kollegoidemme LibERMistä.

Puhuimme e-kirjojen SFX-aktivoinnista  ja käyttötilastojen hyödyntämisen tavoista. E-aineistoista saadaan, useimmiten – paljon dataa käyttötilastojen lisäksi. Mutta miten paljon dataa kerätään, mihin kerätään, kuinka se järjestetään ja kuinka suurella panoksella näitä tutkitaan – kaiken tarkastelu kaiken aikaa ei ole mahdollista eikä järkevää.   Lundilaiset  ovat määrittelemässä ydinkokoelmaa, joka ei ole jatkuvan tarkastelun alla,  ja loppuosa kokoelmasta on evaluoinnin kohteena.

Upsalan yliopiston kirjastossa vierailimme Ekonomikumissa, jossa näimme e-kirjojen esiintuontia kirjaston tiloissa. Hyllyjen päädyissä oli digitaaliset kehykset, joissa hyllyluokka jatkui virtuaalisena e-kirjoja esitellen. Hyllyissä oli lainassa olevien kurssikirjojen paikalla laminoitu e-kirjakannen kuva  QR-koodeineen. Kirjastossa oli kaksi kertaa lukukaudessa Kvart Över Fyra-tapahtuma, jossa tutkija tulee kertomaan pieneen saliin  parhaillaan menossa olevasta työstään; salissa on SmartBoard  ja pientä tarjoilua. Kirjasto komppaa laittamalla aihealueesta esille e-kirjoja ja muuta mahdollista e-aineistoa. Tapahtumat ovat epämuodollisia ja kuulema hyvin suosittuja opiskelijoiden keskuudessa.

Marraskuiset Pohjanmeren tuulahdukset ovat pyörähtäneet Tukholman yliopiston kirjastoon Frescatin kampukselle saakka; tilaa remontoidaan parhaillaan, ja organisaatio on uudistunut rajusti: kirjastolla ei ole enää kokoelmapolitiikkaa, vaan media policy, joka painottaa asiakkaiden tarpeiden mukaista hankintaa. Kirjat tarjotaan asiakkaille e-kirjoina käyttöön perustuvilla ja pda-malleilla. Hankintaehdotuslomakkeelle pitää kirjautua yliopiston tunnuksilla: kirjasto on sitoutunut vastaamaan ehdotuksiin ja kysymyksiin 24 tunnin sisällä. Kirjastossa ei ole enää myöskään aihespesialisteja, vaan kaikki virkailijat palvelevat kaikkia asiakkaita tieteenalasta riippumatta.

Kohdekirjastoillamme on käytössään Libguides, jonka 2.0 versioon kirjastot pian siirtyvät ja jonka mekin Helsingin yliopiston kirjastossa otamme käyttöön ensi vuonna. LibAnswers-modulia  kirjastot käyttävät Usein Kysyttyjen Kysymysten tietokantana. Varsinkin Lundilaisilla  on hyvä e-kirjaopas, josta on meillekin paljon hyötyä omaa opasta tehdessämme. Heillä on n. 45 e-kirja-alustaa, lähes kaikki samat kuin meillä ja vähän enemmänkin.

Olin todella tyytyväinen keskusteluihimme uusista  lisensointi-  ja hankintamalleista. Kaikissa näissä kirjastoissa käytetään laajasti sekä välittäjien pda-malleja  että kustantajien, mm. Wiley, Cambridge,  deGruyter ja  Brill,  käyttöön perustuvia  – evidence based  -hankintamalleja. Kustantajat tarjoavat EB-malleja hiukan erilaisilla säädöillä: malleja on vertailtava ja itselle sopivia on kokeiltava.

Kaikissa näissä kirjastoissa e-kirjojen ja muidenkin e-aineistojen määrä ja aihealuekattavuus kasvaa vuosittain kovaa vauhtia – ja siksi kirjastot tarvitsevat myös tila-, organisaatio- ja työkuvamuutoksia  sekä aineistonhankinnan politiikan päivitystä.

Vaikka meillä on eroavaisuuksia Ruotsin ja Tanskan kanssa sekä e-aineistoluettelointi- että käyttöönsaattoprosessin ja  indeksien  ja järjestelmähankintojen tasolla, niin paljon pystymme soveltamaan ja hyödyntämään naapureidemme kokemusta omaan työhömme.  Urheilufraasein: tästä on hyvä jatkaa, varsinkin konkreettista yhteistyötä ja yhteydenpitoa.

Opintoretki oli 25.-27.11. 2013. Mukana reissussa olivat Tiina Eklund ja Erik Lindgren Turun yliopiston kirjastosta.

Kirjoittaja

Marjo Kuusela
kirjastonhoitaja
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvat

Tiina Eklund

Leave a Reply

Your email address will not be published.