Pohjoismaiset bibliometriikkaseminaarit ja mistä Unioninkadulla puhuttiinkaan?

Bibliometriset palvelut ovat olennainen osa tieteellisten kirjastojen tutkimuksen tuen palveluita. Niiden kirjastolaisten lisäksi, jotka tarjoavat ja kehittävät tutkijapalveluita, tulisi kaikkien yliopistokirjaston asiakaspalvelussa työskentelevien tietää perusasiat bibliometriikasta.

Bibliometriikka on viime vuosina noussut kysytyksi osaamisalueeksi kirjastoissa koska julkaisuja koskevia kvantitatiivisia tietoja käytetään tutkimuksen arvioinnissa, lähivuosina yhä enemmän myös tutkimusrahoituksen jakamisessa. Paljonko koulutuksessamme on käsitelty bibliometriikkaa?  Yliopistojen informaatiotutkimuksen opinnoissahan bibliometriikasta on puhuttu, jossain tehty harjoituksiakin. Silti kaikki nykyiset kirjasto- ja informaatioalan asiantuntijat eivät ole opinnoissaan perehtyneet bibliometriikkaan, vaikka bibliometristen menetelmien sanotaan kuuluvan alamme ydinosaamiseen.

Kirjastomme oli tämänvuotisen pohjoismaisen bibliometriikka-workshopin ja yhdessä Nordforskin kanssa humanististen ja yhteiskuntatieteiden bibliometriikkaa tarkastelevan seminaarin järjestäjä. Molempien seminaarien pääpuhujaksi oli kutsuttu prof. Diana Hicks (Georgia Institute of Technology, USA). Hän on kansainvälisesti arvostettu erityisesti perinteisten arviointimallien kyseenalaistajana ja humanistis-yhteiskuntatieteellisten alojen bibliometriikan kehittäjänä.

Seminaarit pidettiin täpötäydessä Unioninkadun juhlahuoneistossa. Molemmat kokosivat toista sataa bibliometrikkoa, tiedepoliitikkoa ja kirjastoasiantuntijaa pohjoismaista ja muista Euroopan maista. Se tarjosi myös oman kirjastomme väelle oppimismahdollisuuden, jota moni käyttikin hyväkseen.

Ensin humanistiset ja yhteiskuntatieteet

“The Workshop on Bibliometrics for the Social Sciences and Humanities (SSH)” oli ensimmäinen pohjoismaissa järjestetty humanististen ja yhteiskuntatieteiden bibliometriikkaan pureutuva seminaari. Ajatuksena oli koota asiantuntijoita, joiden näkemyksiä voitaisiin ottaa huomioon, kun Nordforsk jatkaa eri tieteenalojen bibliometristen raporttien sarjaa luonnontieteistä SSH-tieteisiin.

Diana Hicks tarkasteli laajasti humanistis-yhteiskuntatieteellisten alojen julkaisemista ja tutkimuksen arviointia. Hänen esityksessään tulleita näkemyksiä tuli seminaarissa esiin eri tutkimusten kautta. Hän pohti julkaisemista eri tieteenaloilla ja tutkimuksen näkyväksi tulemisen vaihtelua julkaisukielen perustella. Tieteidenvälisyys ja uusien alojen tieteelliset lehdet putoavat usein pois ranking-listoilta. Taloustieteissä viittausverkostot ovat tiiviitä ja suppeita, kun taas sosiologiseen tutkimukseen viitataan monien alojen julkaisuissa.

Hicks korosti SSH-tieteiden kirjavaltaisuutta ja tutkimustulosten julkaisemista kirja-artikkeleina ja toimitetuissa kirjoissa. Tärkeä julkaisemisen muoto on ns. valistuskirjallisuus eli yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Usein nämä julkaisut eivät ole ”tieteellisiä”, vaan enemmänkin tiedettä tunnetuksi tekeviä ja kansallisilla kielillä kirjoitettuja.

Björn Hammarfelt tarkasteli eri tapoja analysoida SSH-julkaisuja. Web of Science ja Scopus –tietokantojen rinnalle hän toi Google Scholarin, problematisoiden senkin kattavuutta.  Julkaisuja koskevia tietoja on tallennettu useisiin tietokantoihin (esim. TUHAT). Myös lainaustietokantoja on käytetty kirjojen vaikuttavuuden arvioinnissa olettaen, että paljon lainatut kirjat ovat paljon käytettyjä. Kirja-arviot tekevät kirjoja näkyviksi samalla tavoin kuin viittausindeksit lehtiartikkeleita. Julkaisuja on myös laskettu ja arvotettu julkaisukanavan perusteella. (Tätä käytimme Helsingin yliopiston tutkimuksen arvioinnissa, kun vertailimme lehtien saamia arvoja Norjan, Australian ja ERIHin luokituksissa.)

Hammarfelt esitti käsitteen ”altmetrics”, jolla tarkoitetaan sen mittaamista, miten jokin julkaisu saa huomiota sosiaalisessa mediassa ja yleensäkin verkossa, sekä mihin kaikkeen se linkittyy. Tästä olisi ollut kiinnostavaa kuulla enemmänkin, koska se on uusi avoimeen verkkojulkaisemiseen liittyvä lähestymistapa.

Leidenin yliopisto on meille tuttu Helsingin yliopiston tutkimuksen arvioinnin bibliometristen analyysien tekijänä. Sielläkin on pohdittu SSH-tieteiden bibliometrisia analyyseja. Esityksessään Thed van Leeuwen kollegoineen totesi, että yhteiskuntatieteissäkin bibliometrinen analyysi on mahdollista, mutta kun se tehdään kunnolla, se on työlästä, monimutkaista ja kallista.

Samoja näkökulmia nousi esiin monissa esityksissä. Kaikki yhteiskuntatieteet eivät ole samanlaisia: jotkut, kuten taloustiede ja psykologia, ovat julkaisukulttuuriltaan lähellä luonnontieteitä. Kirjoihin kohdistuvia viittauksia tarvittaisiin, ja siihen onkin jo Web of Science tarttunut perustamalla Book Citation Index –tietokannan. Humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä tieteiden kesken syntyy uusia tutkimusalueita vakiintuneiden tieteenalojen rinnalle. Lisäksi on havaittavissa, että myös SSH-tieteenaloilla aikakauslehdissä julkaiseminen on siirtymässä niihin lehtiin, jotka sisältyvät Web of Scienceen. Scopuksen ilmaantuminen WoS:n kilpailijaksi on toisaalta lisännyt molemmissa tietokannoissa SSH-lehtien osuutta.

Monet SSH-tieteet ovat tutkimuskohteensa vuoksi kansallisia ja tutkimustuloksia julkaistaan kansallisilla kielillä. Tämä on kansainvälisen näkyvyyden kannalta ongelma jopa Saksassa, kuten Pei  Shan Chi osoitti.

Sitten bibliometriikkaa monesta näkökulmasta

Jos Nordforskin seminaarissa oli ollut tarjolla paljon viimeisteltyä tietoa tutkimuksen arvioinnista kiinnostuneille, niin heti sen päätyttyä lounaan jälkeen alkanut ”17th Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy” keskittyi vahvasti bibliometriikkaan ja sen menetelmiin.

Tanskalainen Jesper Schneider kyseenalaisti tutkimuksen arvioinneissa ja vertailuissa käytettyjä lukuja. Harvat oikeasti tietävät, miten arviointien sijoituseroja tulisi tulkita, tai millaisia korrelaatioiden suuruusluokat oikeasti ovat. Monia tutkijoita varmasti mietityttää, ovatko ne suuria, kohtalaisia vai pieniä. Kirjastolla tulisi olla asiantuntemusta kertoa, paljonko on paljon.

Kuulijalle kirkastui, miten haastavaa bibliometriikka itse asiassa on, kun alustajat alkoivat vyöryttää kalvoillaan laskentakaavoja ja simulaatioita. Saksalainen Jan Schulz havainnollisti tekijän tunnistamisen vaikutusta.  On kätevintä tuottaa keinotekoisesti satunnaisia tekijäjoukkoja Monte Carlo -menetelmällä ja katsoa, miten eri muuttujat vaikuttavat tuloksiin.

Hollantilainen Marco van Veller tarjosi kirjaston kokoelmatyötä tekeville varsin mielenkiintoisen esityksen. Wageningin  yliopiston tutkijoiden julkaisut, viittaukset ja lehtien nimekekohtainen käyttö lataustilastojen perusteella oli analysoitu. Tarkoituksena oli muokata kirjaston tarjoama lehtivalikoima mahdollisimman kustannustehokkaasti tutkijoita palvelemaan.

Norjalaisilla on valtakunnallinen Cristin-tietokanta, josta löytyvät kaikki norjalaiset tutkimusjulkaisut 2011 lähtien. Tätä tietovarantoa hyödynnettiin miesten ja naisten julkaisutuotannon vertailemiseen. Naisten osuus jäi jonkin verran jälkeen miesten julkaisutuotteliaisuudesta kaikissa ikäryhmissä. Nuorten naisten julkaisutuotteliaisuuteen vaikutti perheen perustaminen – mitä vanhemmiksi lapset kasvoivat, sen enemmän äidit ehtivät kirjoittaa tutkimusjulkaisuja. Vanhemmissa ikäryhmissä tilastoja hallitsivat iäkkäät miesprofessorit, joiden tuotteliaisuus esti naisia nousemasta tasoihin miesten kanssa. Olisi kiinnostavaa nähdä samanlaisia tuloksia TUHAT-tietokannasta – onko tutkijoilla näkymättömiä haasteita, jotka saataisiin näkyviksi heidän julkaisujaan tarkastelemalla?

Bibliometriikka ei ole tärkeää vain tietoasiantuntijoille. Kuka tahansa voi kirjaston asiakaspalvelussa joutua vastaamaan kysymykseen, joka koskee vaikkapa jonkin lehden vaikuttavuuskerrointa tai sijoittumista julkaisufoorumiluokituksiin. Kirjastossa tullaankin järjestämään kaikille avoimia koulutuksia bibliometriikan tiimoilta.

 

Seminaarit pidettiin 10.-12.10.2012 ja kirjastossamme järjestelyihin osallistuivat Maria Forsman, Anna-Kaisa Hyrkkänen, Eva Isaksson, Mari Elisa Kuusniemi, Johanna Lahikainen, Sirkku Liukkonen ja Kati Tuunanen.

Teksti

Maria Forsman
Johtava tietoasiantuntija
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Eva Isaksson
Kirjastonhoitaja
Kumpulan kampuskirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuva

Helena Hiltunen