Stereotypiat romutetaan hitaasti

Nykyajan kirjastot ovat yhteisön olohuoneita tai tiedon kirkkaasti pulppuavia lähteitä. Saa jutella, nauraa sekä ottaa rennosti värikkäässä ja haastavassa laaja-alaisen tiedon ja viihteen maailmassa. Toista oli vaikkapa vielä 40 vuotta sitten, jolloin kirjastojen hiljaisuus vastasi hautakammion tunnelmia.

Vaikka kirjastoala tuntuu olevan jatkuvan muutoksen myllerryksessä, kirjastonhoitajan stereotypia tuntuu pysyvän muistikerroksissamme.

Kirjastontäti
Onko kysymyksessä stereotypian ehdollistama toisto vai vilpitön ajatus?

Kun puhutaan kirjaston henkilökunnasta, eteemme maalaillaan joukko harmaita hissukoita. Miksi?

– Pelkään pahoin, että suuri syy on siinä, että kyse on naisvaltaisesta alasta, kirjastohistorioitsija Ilkka Mäkinen Tampereen yliopistosta lataa.

– Toisaalta näyttää siltä, että karrikointi on vähentynyt, hän kuitenkin lohduttaa.

Mäkinen kokee asetelman jo pikkuisen vanhentuneena.

Populaarissa viihdemaailmassa kirjastonhoitajille on pitkään varattu harmaan nutturapään tai sosiaalisesti taitamattoman oudon friikin rooli. Hiljaisuuden vartijan stereotypiaa on yritetty kumota viime vuosikymmenten aikana. Siksi jopa kirjastontäti-kutsumanimi on monelle kirjastolaiselle punainen vaate. Monet kokevat sen vähättelevänä ilmaisuna.

http://www.gormogons.com/2010/01/bankrupting-new-york-one-union-contract.html
Kirjastonhoitaja esiintyy myös kuvastoissa yliseksuaalisena olentona. Hiljaisen nutturan alla muhii hakumallisten irstailujen maailma.

Ärsyttävät viisaat naiset

Kirjastonhoitajien kuvaa amerikkalaisissa elokuvissa käsittelevä kirja (The image of librarians in cinema) paljastaa populaarin luoman arkkityypin alkulähteet. Kirjaan on koottu analyysiä kirjastonhoitajia käsittelevistä elokuvista aina mykkäfilmien ajoilta saakka.

– Kirjan lopussa olevaan elokuvalistaan on merkattu e, jos kirjastonhoitajalla elokuvassa on silmälasit ja b, jos hänellä on nuttura, ja näissä melkein jokaisessa on vähintään jompikumpi, yliopistonlehtori Hanna Kuusi toteaa.

Kuusi viimeistelee tällä hetkellä Opiskelijakirjastoa käsittelevää historiikkia.

Kaunokirjallisuuden edustajat ovat tehneet myös työtä luomaan tietynlaisia mielikuvia kirjastontyöntekijöistä.

”Kirjastonhoitajat valitaan tarkoitukseen sopivasta materiaalista. Alalle etsitään henkilöt, joilla on kutsumus. Heitä ei tarvitse eristää, he eristäytyvät itse. Heillä on kortisto, kaapistot ja hyllystöt. He rakentavat tunnelimaisia käytäviä, kaivavat onkaloita, hoippuvat syvällä kellareissa kuin noidat.” (Paasilinna 1973, 79.)

Viisaan naisen ja kirjastohenkilökuntaa alistava stereotypia nivoutuvat huomattavalla tavalla yhteen: silmälasit, tyylitajuttomuus ja täysin vastakkaista sukupuolta houkuttelematon olemus.

– Naisistuminen saa selityksensä tehtävien sivutoimisuudesta ja alhaisesta palkkauksesta. Tehtävää ei pidetty sopivana tai riittävänä perhettä elättäville miehille, Mäkinen analysoi yleiskirjastojen naisistumista.

http://www.kreodi.fi/artview.asp?ArticleID=88
Aku Ankka -strippi (Seura 11.2.2000).

Moni 1900-luvun miespuolinen opiskelija rahoitti opintojaan tiedekirjastoissa osa-aikaisena kirjastoamanuenssina, mutta monelle naiselle se oli varteen otettava vaihtoehto työllistymisen suhteen.

– Vielä 1970-luvulla eräs opiskelijakirjaston päällikkö sanoi naisten soveltuvan kirjastoalalle paremmin, koska työ on pikkutarkkaa näpertelyä, Hanna Kuusi kertoo.

Niin kuin usean naisvaltaisen alan kohtalona on ollut, arvostuksen mukana laskee myös palkka.

Millainen on kirjastonhoitaja?

Ylikirjastonhoitaja Kaisa Sinikaran väitöskirja “Ammatti, ihminen ja maailmankuva murroksessa – Tutkimus yliopistokirjastoista ja kirjastonhoitajista tietoyhteiskuntakaudella 1970-2005” sukeltaa kirjastonhoitajan maailman ja ammatin syvyyksiin.

– Minua kiinnosti, mitä kirjastonhoitajasta ajatellaan ja miltä ammatti sisältä katsoen näyttää, Sinikara muistelee väitöskirjansa kipinöitä.

Sinikara kokee kirjastoalan olevan jatkuvan muutoksen kourissa; digiaika vaatii nyt kirjastoammattilaisilta uusia resursseja, taitoja ja tietoja. On katsottava eteenpäin, mutta muistettava myös painettujen julkaisujen tärkeysosalle käyttäjistä. Menee vielä aikaa täydelliseen kirjat syrjäyttävään digitaaliseen vallankumoukseen, jos sitä tulee koskaan. Ovatko edessä stereotypiat kyborgimaisesta kirjastorobotista?

http://www.whslibrary.com/libraryinformation.htm

– Kirjastonhoitajan ideaali on mielestäni ammattitaitoinen, ahne uudelle tiedolle, palvelualtis, yhteistyöstä kiinnostunut, rohkea ja reipasotteinen. Täytyy omata ylpeyttä yhteisönsä palvelemisesta, omasta työstä ja osaamisesta.

Toisaalta kirjastossa on monenlaisia tehtäviä, ja olisi aika huolestuttavaa, jos kaikki kirjastossa toimivat olisivat samasta muotista valettuja. Erilaisuudessa on vahvuutta. On myös muistettava, että stereotypiat saavat alkunsa myös asiakkaiden mielikuvista ja kokemuksista.

Mielenkiintoisia linkkejä aiheesta:

http://www.youtube.com/watch?v=a_uzUh1VT98

http://www.youtube.com/watch?v=Ne_WXP7lUWM

http://en.wikipedia.org/wiki/The_Librarian_%28franchise%29

http://koti.mbnet.fi/pasenka/links/linkit3.htm

http://kirjasto.blogsome.com/2005/12/24/ihmeellinen-on-stereotypia/

http://www.kreodi.fi/artview.asp?ArticleID=88

http://antitati.blogspot.com/2007/03/millainen-kirjastonhoitaja-olisit.html

http://trevorcalvert.blogspot.com/2009/01/dont-worry-librarians-will-save-us-or.html

http://www.dailymail.co.uk/news/article-1323303/Librarian-enters-Guinness-World-Records-collecting-belly-button-fluff.html

Kirjoittaja:

Helena Hiltunen
verkkotoimittaja
Hallinto- ja kehittämispalvelut
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvat:

Helena Hiltunen

Angelicstar.net

kreodi.fi

whslibrary.com

One thought on “Stereotypiat romutetaan hitaasti

Leave a Reply

Your email address will not be published.