Vaikuttava näkyvyys, näkyvä vaikuttavuus

Lääke- ja terveystieteiden sekä lähialojen kirjasto- ja tietopalveluammattilaisten yhdistyksen, BMF:n, syysseminaari pidettiin 19.11.2015 Tieteiden talolla. Teemana oli kirjasto- ja tietopalvelujen vaikuttavuus. Miten osoittaa päättäjille toimintamme vaikuttavuus ja miten tukea asiakkaidemme tekemän tutkimuksen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta? Puheenjohtaja Tiina Heino kannusti täyden salillisen innokasta yleisöä ottamaan päivästä kaiken irti, ja näin myös tapahtui: keskustelu ja tietojen vaihto jatkui esitysten jälkeen sekä lounaalla ja kahvitauolla vilkkaana.

Vaikuttavuuden arvioinnissa riittää haasteita

Marja Haapaniemi Lahden kaupunginkirjastosta kertoi vaikuttavuuden arvioinnin haasteista, erityisesti laadullisten tulosten ja palveluiden resursoinnin perustelun näkökulmasta. Hän on tehnyt aiheesta tutkimusta Oulun yliopistossa.

Vaikuttavuuden arviointitutkimuksen haasteita ovat muun muassa tavoitteiden ja käsitteiden määrittely sekä arviointimenetelmien valinta. Ongelmana voi olla myös vaikutusten näkyminen usein vasta vuosien kuluessa – ja eri tavoin eri käyttäjäryhmille. Lisäksi voi olla haasteena, miten rajata vain tutkittavaan asiaan liittyvät vaikutukset kaikista arvioinnissa näkyvistä vaikutuksista.

Vaikuttavuuden arvioinnissa tulisi Haapaniemen mukaan määritellä selkeästi, minkä asian vaikuttavuutta halutaan tutkia. Toisaalta on tärkeä rajata, mistä näkökulmasta asiaa halutaan tutkia sekä valikoida sopivat menetelmät. Usein tarvitaan erilaisia menetelmiä yksittäisen asian vaikuttavuuden arvioimiseksi. On myös syytä muistaa, että monilla eri tekijöillä on vaikutusta siihen, miten käyttäjät arvioivat palvelua. Palvelun runsas käyttö ei pelkästään kerro sen vaikuttavuudesta. Palvelun tarve ja käyttö voi olla satunnaista tai elämäntilanteeseen liittyvää, mutta käyttäjälle erittäin tärkeää.

Kirjaston vaikutus organisaation arjessa

Päivi Litmanen-Peitsalan esityksen otsikko oli kysymyksen muodossa: Voiko kirjaston ja tietopalvelun vaikutus näkyä paremmin organisaation arjessa? Esityksessä tuotiin esiin muitakin pohdittavia näkökulmia: Mihin kirjasto vaikuttaa organisaation arjessa? Mihin kirjasto itse haluaisi vaikuttaa? Ketkä puolestaan vaikuttavat kirjastoon arkeen ja resursseihin? Näistä teemoista myös seminaarin yleisö haastettiin kirjaamaan lapuille omia näkemyksiään.

Litmanen-Peitsalan esitys oli vauhdikas ja ajatuksia herättävä. Monet kirjastoissa ja kirjaston ulkopuolella vallitsevat käsitykset kyseenalaistettiin. Miksi esimerkiksi yliopistokirjastojen tehtävät asemoidaan tukipalveluiksi, vaikka tehtävät voidaan nähdä myös yliopistojen ydintoimintoina? Myös kirjastoväen tapa puhua omasta vaikuttavuudestaan on ongelmallinen. Onko puheemme vaikuttavuudesta vain kirjastoalan sisäistä keskustelua tai tilastojen tutkimista?

Litmanen-Peitsala korosti viestinnän strategista merkitystä ja siteerasi Minna Niemi-Grundströmin kirjoitusta yliopistokirjastojen neuvoston blogissa. Kirjoituksessa mainitaan muun muassa:
”Kirjastoammattilaisille itselleen on selvää, että kirjasto on paljon muutakin kuin fyysinen tila ja kokoelmat, mutta meidän pitää osata kertoa ymmärrettävällä kielellä myös muille, mitä kaikkea kirjasto tekee ja miksi.”

Viestinnällisin keinoin voidaan vaikuttaa ymmärryksen lisääntymiseen esimerkiksi siitä, mitä kirjaston palveluita huippututkimus edellyttää tai miten kirjasto voi tukea tutkimusryhmien työskentelyä esimerkiksi aineistoja hankkimalla. Litmanen-Peitsala demonstroi myös tyypillistä tilannetta, jossa kirjastoammattilaisen panosta ei ole ymmärretty:
Tutkija: ”Ihanaa kun kaikki lehdet on tuolla netissä mulle käytettävissä!”
Kirjastoammattilainen: ”Joo, kun mä tilasin ne sulle sinne!”

Näkysyyspalveluissa ja altmetriikassa jälleen uusia avauksia

Jukka Englund Terkosta, Helsingin yliopiston kirjastosta antoi (Kimi Räikkösen avustuksella) katsauksen altmetriikkaan: mitä se on, miksi sitä tarvitaan ja millaisia palveluita sen ympärille on kehitetty. Yleisölle tuli tutuksi Terkon altmetriikkaprosessi ja siihen liittyvät näkyvyyspalvelut: Terkko Kudos, Scholar Profiles, Scholar Chart, CiteULike, Facebook, Twitter, Terkko Impact, Top Cited @UH. Myös alan kaupalliset toimijat tulivat esille, erityisesti uutena palveluna Helsingin yliopiston PlumX. Esityksen punaisena lankana oli, että tutkimusartikkelin julkaiseminen ei ole tutkimusprosessiin päätepiste vaan enemminkin alku: julkaisulle (tai datalle, tai muulle tieteelliselle tuotokselle) pitää saada näkyvyyttä, jotta se vaikuttaa tieteen kentällä ja yhteiskunnassa. Tutkijat tarvitsevat tähän meidän apuamme ja antamalla tätä apua me lisäämme itsekin omaa vaikuttavuuttamme.

Minuuttipuheita ja postereita

Mari Mäkinen THL:stä veti hauskan ja intensiivisen posterisession: esittelyaikaa oli 1 minuutti/posteri. Tämän jälkeen seminaarivieraat pääsivät tenttaamaan posterin tekijöitä posterinäyttelyssä. Aiheina olivat:
•    Marketta Fredriksson (DIAK): LibGuidesien käyttö ylemmässä AMK-tutkinnoissa
•    Tiina Heino & Katri Larmo (Terkko, HY): Terkko-informaatikko
•    Mika Holopainen & Katri Larmo (HY): Avointa tiedettä tukemassa – datan hallinnan ja avoimen tieteen palvelut HY:n kirjastossa
•    Leeni Lehtiö & Elise Johansson (Turun yo): Tietopalvelulla käytössä oleva tiketöintijärjestelmä
•    Pia Pörtfors (THL Tietopalvelu): THL:n tietopalvelun toimintatapa

Iloksemme sekä Terkko-informaatikko että Helsingin yliopiston kirjaston avoimen tieteen palveluita esittelevät posterimme keräsivät paljon kyselijöitä ja kiinnostuneita!

Sponsoripuheenvuorot – sekä herkullinen lounas ja kahvit – tulivat tällä kertaa Ovidilta ja Ebscolta: Ovid Today lehtilukusovellus ja kliinisen tiedon lähde DynaMed ovat uusia tärkeitä lisiä palveluvalikoimaamme HY:ssä.

Jos jäitte miettimään miten Kimi Räikköinen liittyy altmetriikkaan, tai haluatte muuten tutustua tarkemmin seminaarin antiin, kaikki esitykset ja posterit löytyvät BMF:n Tapahtumat-sivulta.

Teksti

Tiina Heino
informaatikko
Mika Holopainen
tietoasiantuntija
Katri Larmo
informaatikko

Kuvat

Jussi Männistö
tietoasiantuntija

Osaamisen ytimessä – BMF ry:n kevätseminaari Kuopiossa 13.4.

Miten käyttää PICO-asetelmaa tiedonhaussa? Kuinka tehokkaimmin hakea näyttöön perustuvaa hoitotieteellistä tietoa JBI Connect+ ja Cinahl –tietokannoista? Mitä uutta PubMedissa?

Näitä teemoja pohdittiin lääke- ja terveystieteiden sekä lähialojen kirjasto- ja tietopalveluammattilaisten yhdistyksen BMF ry:n kevätseminaarissa Kuopiossa. Seminaarin ohjelmassa keskityttiin tällä kertaa lääke- ja terveystieteellisen tiedonhaun käytännön välineisiin ja keinoihin. Itä-Suomen yliopiston Medistudiaan saapui yli 40 kollegaa eri puolilta Suomea, niin amk-, sektoritutkimuslaitos-, sairaala-, virasto- kuin yliopistokirjastoistakin.

Informaatikko Jaana Isojärvi (Finohta – Terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö, THL) aloitti päivän esityksellään Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna. PICO (Problem, Intervention, Comparison, Outcome) -astelma on järjestelmällisen katsauksen teossa käytettävä työkalu, joka auttaa muotoilemaan tutkimuskysymyksen oikein. Järjestelmällinen katsaus taas on tutkimusmenetelmä, jonka avulla arvioidaan terveydenhuollon menetelmien vaikuttavuutta. Mielenkiintoisessa esityksessään Jaana korosti informaatikon tiivistä yhteistyötä tutkijoiden kanssa hakua suunniteltaessa.

Informaatikko Hannele Mikkola (Turun ammattikorkeakoulun kirjasto) esitteli JBI ConNECT+ (Joanna Briggs Instute Clinical Online Network of Evidence for Care and Therapeutics) -tietoaineistoja. Joanna Briggs Instituutti on tutkimus- ja kehittämisorganisaatio, joka on erikoistunut näyttöön perustuvan toiminnan kehittämiseen ja siinä tarvittavien resurssien tuottamiseen terveydenhuollon henkilöstölle. JBI ConNECT+  palvelu on suunniteltu tukemaan hoitokäytäntöjä ja kliinistä päätöksentekoprosessia. Hannele antoi monipuolisia esimerkkejä siitä, millaisin menetelmin näyttöön perustuvaa tiedonhakua opetetaan Turun ammattikorkeakoulun terveysalan opiskelijoille ja lopuksi näimme JBI ConNECT+ aineistodemon.

PubMedin käyttöliittymään on viime aikoina tullut tiuhassa tahdissa pieniä ja suurempia muutoksia. Palvelupäällikkö ja BMF ry:n puheenjohtaja Tuulevi Ovaska (Itä-Suomen yliopiston kirjasto ja KYS:n kirjasto) esitteli ja demosi havainnollisesti keskeisimpiä uudistuksia.

Miten rajata hakuja hoitotieteellisessä Cinahl-tietokannassa niin, että  hakutulokseen saadaan näyttöön perustuvan hoitotieteen kriteerit täyttäviä tutkimuksia? Informaatikko Maarit Putous (Itä-Suomen yliopiston kirjasto) esitteli useita keinoja tähän: mm. tutkimusmenetelmiä kuvaavat asiasanat ja asiasanaryhmät, tietyt julkaisutyypit, tietokannan valmiit filtterit ja special interest –rajaukset. Maarit summasi puheenvuoronsa toteamalla, että eri tapoja on hyvä käyttää rinnakkain.

Päivän päätteeksi BMF ry:n varapuheenjohtaja Minna Liikala (THL) palkitsi luennoitsijat Marimekon kasseilla. Hyväntuuliset ja päivän antiin selvästi tyytyväisen oloiset seminaarivieraat kiittelivät paitsi antoisia luentoja, myös seminaaria edeltävänä iltana organisoitua epävirallisempaa tilaisuutta ja mahdollisuutta tavata kollegoita.

BMF ry:n varapuheenjohtaja Minna Liikala kiitti seminaarin osallistujia. Kuva: Leena Isotalo

Minna Liikala kiitti seminaarin osallistujia.

Teksti

Katri Larmo
Informaatikko
Meilahden kampuskirjasto Terkko,
BMF ry:n johtokunnan jäsen

Kuva

Leena Isotalo

Ajankohtaista tieteellisestä julkaisemisesta – BMF ry:n syysseminaari Tertiossa Tampereella

Terveystieteiden osastokirjasto Tertio, Kuva: Jussi Männistö

Lääke- ja terveystieteiden kirjasto- ja tietopalveluammattilaiset kokoontuivat 11.11. Tampereella, Tampereen yliopiston uudessa Arvo-rakennuksessa, jossa toimii myös terveystieteiden osastokirjasto Tertio. Kokoontumisen aiheena oli Bibliothecarii Medicinae Fenniae BMF ry:n syysseminaari ”Ajankohtaista tieteellisestä julkaisemisesta”.

Saimme tutustua Tertion toimintaan ja uusiin tiloihin osastonjohtaja Leena Toivosen, tietoasiantuntija Mervi Aholan sekä informaatikko Maritta Tuhkion opastuksella. Valoisat tilat ja värejä hienosti hyödyntävä sisustus tekivät erittäin positiivisen vaikutuksen. Sisustuksessa oli myös huomioitu erilaiset oppijat: niin hiljaista lukutilaa kaipaavat, kuin pienessä hälinässä paremmin keskittyvät. Ideoita suunnitteluun oli saatu mm. australialaisen Heather Toddin esityksestä EAHIL 2008 –konferenssissa (kts. esim. Spaces for the extroverts / Spaces for the voyeur / Spaces for the introverts).

Sermi Terveystieteiden osastokirjasto Tertiossa, Kuva: Jussi Männistö

Seminaarin puheenjohtajana toimi BMF:n varapuheenjohtaja Tuulevi Ovaska Kuopion yliopiston kirjastosta ja KYS:n tieteellisestä kirjastosta. Tieteellistä julkaisemista koskevat esitykset aloitti informaatikko Ulla Neuvonen Terkosta. Mielenkiintoisessa ja ajankohtaisessa esityksessään Ulla kertoi Opetusministeriön käynnissä olevista hankkeista mm. RAKETIsta ja siihen kuuluvista alaprojekteista sekä esitteli uuden julkaisutyyppiluokituksen. Esityksensä lopuksi Ulla kuvaili OPM:ssä työn alla olevia korkeakoulujen tulosindikaattoreita ja totesi, että arviointien myötä tilaus bibliometrisille analyyseille tulee todennäköisesti kasvamaan, mikä on iso haaste myös kirjastoille.

Informaatikko Helena Tähtinen Turun yliopiston lääketieteellisestä tiedekuntakirjastosta esitteli STM:n tilauksesta tehtyä selvitystä terveydenhuollon yksiköiden tutkimustyöstä vuosina 2003-2005 (STM:n selvityksiä 2/2009). Mittavan selvityksen lähdemateriaalina oli viiden yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen materiaali, kaikkiaan 11 380 tieteellistä julkaisua: 9 100 kansainvälistä ja 1 630 kotimaista artikkelia sekä 650 väitöskirjaa. Helena päätti monipuolisen esityksensä toteamukseen, että tutkimustyön tuloksellisuuden arvioinnissa tulisi aina muistaa huomioida myös se, minkälaisilla henkilöstöresursseilla ja taloudellisilla panostuksilla julkaisut on saatu aikaan.

Luentoesitys, Kuva: Jussi Männistö

Iltapäivän päätteeksi kuulimme tutkijan näkökulmaa: LT, dosentti Riitta Luoto UKK-instituutista ja THL:stä kertoi Open Accessista ja rinnakkaisjulkaisemisesta omasta perspektiivistään, mm. tutkijana ja väitöskirjatyöntekijöiden ohjaajana. Riitta on myös toiminut vuodesta 2008 lähtien OA-lehti BMC Women’s Health –lehden editorial boardissa sekä associate editorina. Riitan näkemykset OA-julkaisemisen positiivisista puolista sekä haasteista olivat erittäin kiinnostavaa kuultavaa. Positiivisesta puolista Riitta nosti tiedon avoimen saannin lisäksi mm. avoimen vertaisarviointiprosessin edut (mm. BMC Women’s Healthissa ja monissa muissa BMC- open access-lehdissä on avoin vertaisarviointiprosessi). Haasteeksi hän nimesi mm. sen, miten lehtien perustamiskynnyksen laskiessa, pystytään takaamaan työhönsä perehtyvien editorien ja vertaisarvioijien saanti.

Onnistuneen seminaarin päätteeksi eri puolilta Suomea tulleista seminaarivieraista moni jäi vielä illaksi tutustumaan Tampereen kulttuuritarjontaan.

Linkit

Teksti
Katri Larmo
Informaatikko
Terveystieteiden keskuskirjasto Terkko
Kuvat
Jussi Männistö
Kirjastosihteeri
Terveystieteiden keskuskirjasto Terkko