Kurkistus Viikin kouluttajien arkeen

Viikin kampuskirjastossa meitä kouluttajia on viisi ja muutama päälle ja kaikki meistä tekevät koulutusten lisäksi muutakin. Olemme asiakaspalvelussa, asiasanoitamme, päivitämme sivuja, teemme RefWorksiin tyylejä, yritämme pysytellä mukana muuttuvan maailman kärryillä, haemme h-indeksejä, laitamme kirjoja perintään ja istumme kokouksissa ynnä muuta. Aika ei siis käy pitkäksi, tuntumaa käytännön kirjastotyöhön kyllä riittää livekurssien pohjaksi.

Lukuvuoden ensimmäiset viikot ovat täynnä uusien opiskelijoiden tutustuttamista kirjastonkäytön saloihin kirjastokierroksilla ja tiskillä. Mistä saa kirjastokortin (kyllä niitä ihan liukuhihnalla tehdäänkin), missä on tietokoneet ja kurssikirjat, miten lukea Helkan näyttöä, miten tulostaminen onnistuu ja niin edelleen. No ainakin se yksi touhottajakouluttaja pitää homman jännittävänä unohtamalla aina kertoa jonkin asian, mutta joka kerta häneltä sentään unohtuu eri asia. Opiskelijat sitten ehkä unohtavat ne loputkin tiedot, joita eivät heti tarvitse. Pääasia varmaankin on, että he saavat kuvan helposti lähestyttävästä kirjastosta ja sen henkilökunnasta.

Uudet innostuneet opiskelijat saavat meidät kouluttajatkin vireälle mielelle ja olemme optimismia ja uutta elämää täynnä ja valmiina aloittamaan syksyn urakkamme.

Ennen varsinaista opetusta käymme läpi vanhoja dioja ja mietimme, miten saisimme opetuksen sulavammaksi ja ehkä taiteellisemmaksikin ja miten markkinoimme uusia juttuja, joita on ilmestynyt kirjastoalan horisonttiin. Tarkistamme, toimivatko vanhojen diojen linkit ja voit olla varma, että jos jätät jonkin tarkistamatta, juuri se linkki on muuttanut toisille kulmille internetin syövereihin. Aiemmin oli haasteellista selittää, että jos haluat löytää YSAn, kirjoita kotisivulle Vesa; nyt selitämme että YSA onkin ontologisoitu ja asustelee Fintossa yhdessä meidän Agriforestimme kanssa, joka muutti tässä yhteydessä nimensä AFOksi. E-kirjoja etsivä suunnistakoon BookNavigatorilla – onneksi muuttolintu Viikistä kehitti meille e-kirjaoppaan, jonka neuvoilla saamme e-kirjan paljastamaan salaisuutensa eli avautumaan. Myös tieteenalaoppaat ovat tulleet piristämään päiväämme ja sieltä löytää kaikki kouluttajien suosikkihahmot. (Kerää koko sarja.)

Syyskuussa kun säät viilenevät ja Viikin lehmätkin palaavat sisätiloihin, koittaa kouluttajille varsinainen ruuhka-aika. Silloin alkavat vakiokurssimme Viikin tiedonlähteet ja RefWorks sekä kaikki opettajien tilaamat kurssit, jotka ovat osana jotain muuta kurssisuoritusta. Erilaisia TVT-, kandi- ja maisteritason kursseja aikataulutetaan sopimaan atk-luokkien, opiskelijoiden ja kouluttajien kalentereihin.

Alkusyksystä meitä kouluttajia ei juurikaan näe lainaustiskillä. Vaellamme luokasta toiseen ympäri kampusta ja toistelemme taikasanoja: katkaisumerkki, operaattorit nimeltä And, Or ja Not ja haun kohdistaminen ja vielä asiasanasto ja älkäämme unohtako sfx- linkkiä ja peer reviewtä! Puheissamme vilisee myös Scopus, Web of Science, Proquest, Cab, Pubmed ja Medline, Science Direct ja joku meistä saattaapi mainita jopa SciFinderin. Kerromme tuonnista ja viennistä ja eri tyyleistä ja miten kuin taikaiskusta Write’n’Cite on RefWorks, vaikka näkyykin Wordissa olevan ProQuest, ymmärrättehän. Onneksi kouluttaja ei vähästä hätkähdä; vaikka monet tietokannat yrittävät hämätä kokenutta kouluttajaa vaihtamalla olomuotoaan vähintään kerran vuodessa, varmaotteinen kouluttaja onnistuu kuitenkin löytämään sen hakulaatikon tuossa tuokiossa. Helkamme ei onneksi ole moisiin naamiointiyrityksiin ryhtynyt, vaikka sinnekin on ilmestynyt jossain vaiheessa PIN-koodi ennen kuin pääsee varaamaan sen suositun kurssikirjan.

Ja mitä kaikkea saammekaan itse oppia koulutuksissa: biokaasun tuotanto karjanlannasta, jugurtin viskositeettiin vaikuttavat tekijät, kasvisten hygieniaan vaikuttavat seikat niiden varastoinnissa, miten sen tykin saa näyttämään sitä mitä pitääkin vai tarvitseeko hakea viisaita miehiä paikalle. Tai edes empaattinen kollega, usein kun riittää, että tilaa toisen ihmisen paikalle laitetta toljottamaan. Tutustumme myös kulttuurienvälisiin eroihin esim. kurssin alkamisajan aikakäsityksessä. Opimme myös palaamaan nopeasti maan pinnalle silloin, kun on ihan sfääreissä monimutkaisen klikkailusetin jälkeen selittämässä tietokannan hienoja hakuominaisuuksia, ja opiskelijat haluaisivat vain tietää että ”mistä sä siis menit tolle sivulle”.

Joulukuuhun mennessä koulutukset vähenevät ja kouluttajat vetäytyvät lyhyelle talvilevolle vetämään henkeä. Alkuvuodesta palailemme lomilta miettimään, mitä tekisimme ehkä toisin ja mikä toisaalta toimii opetustarjonnassamme. Paranisiko opetus, jos pistäisimme hassun hatun tai nutturan päähämme ja pitelisimme sateenvarjoa vai miten saisimme opiskelijat aktivoitumaan kursseillamme. Opiskelijat osallistuvat ja kyselevät parhaiten silloin, kun on tosi kyseessä eli tutkielman valmiiksi saaminen.

Alkuvuonna kokoonnuimme tutkijoille suunnatun koulutuksen merkeissä ja teimme muutoksia edellisten kurssien saaman palautteen perusteella. Pois pitkät puheet tiedonhausta ja viitteidenhallinnasta, kuten oli toivottu, ja tilalle uutena juttuna datanhallinta. Tosin tämän muutoksen jälkeen saimme palautetta, että tiedonhakua voisi olla enemmänkin. Yritä tässä sitten kehittää opetusta… Eipä vaivuta epätoivoon! Tämä on vain sitä elämän kiertokulkua ja kouluttajan arkea.

Tietoaineistojen jatkuvan seurannan lisäksi piipahdamme silloin tällöin myös pedagogisilla kursseilla ja seminaareissa. Tutustumme uusiin opetusmenetelmiin – vaikkei niitä nyt tulisikaan omassa opetuksessa sovelletuksi – ja sosiaalisten taitojen, viestinnän ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen on toki terveellistä kaikille, etenkin kouluttajille. Näistä on varmaan jäänyt vaikutelmia alitajuntaamme, josta ne saattavat pulpahtaa mieleemme jossakin yllättävässä tilanteessa.

Kun linnuilla alkaa olla kevättä rinnassa enemmänkin ja pienet sammakot… no niin, me kouluttajat alamme siirtyä seuraavan syksyn suunnittelupuuhiin. Käymme läpi mennyttä lukuvuotta ja rakennamme hienoja uusia suunnitelmia ja opetusmateriaaleja seuraavaa lukuvuotta varten. Nyt meillä on ehkä aikaa tutustua erilaisiin teknisiin vempaimiin ja ohjelmiin, joiden sielunelämään kaivautuminen pitää kouluttajan sopivasti tässä hetkessä kiinni eikä pääse kangistumaan kaavoihin. Miksi tehdä juttuja Powerpointilla, kun voi opetella Prezin ja miksi kysellä opiskelijoilta suoraan kun sen voi tehdä Socrativen välityksellä?

Kokouksissamme on välillä villiäkin ideointia mutta onneksi porukkamme viilipytyt palauttavat innokkaat yksilöt maan pinnalle ja näin touhumme pysyy realistisena ja vakavasti otettavana ja meitä ei pidetä ihan huuhaa-tyyppeinä, vaikka oikeasti olemmekin fakiireja ja akrobaatteja ynnä muita ihmeidentekijöitä. Kaikki tekstimme olisivat myös täynnä kirjoitusvirheitä, jos joukossamme ei olisi niitä eräitä tarkkasilmäisiä kouluttajia, joilta ei onneksi jää mikään pilkkuvirhe huomaamatta (tästäkään alkuperäisversiosta…).

Kesällä kouluttajatkin lomailevat ja keräävät voimiaan seuraavan syksyn koitosta varten. Heidät voi nähdä haistelemassa uusia tuulia maailman turuilla ja toreilla, vapaana ja hassut hatut päässä. Ihan varmasti seuraavana vuonna opetus on taas hieman soljuvampaa ja kauniimpaa, kuten itse korkealla taivaalla liihottavat kouluttajatkin. Ja tietenkin kaikki tämä toiminta on vuoden loppuun mennessä hienosti laitettu tilastoihin, kun se yksikin touhottajakouluttaja viimeinkin toimitti tarvittavat paperit jostakin työpöytänsä uumenista.

Viikin kouluttajat haluavat kiittää kaikkia opiskelijoita innostavista kohtaamisista ja toivottavasti olemme saaneet aikaan myös jotain oivalluksia tiedonhausta!

Teksti:

TK²

eli

Tuija Korhonen
tietoasiantuntija

Taina Kettunen
tietoasiantuntija

E-kirjat automaattisesti Helkasta BookNavigatoriin ja Terkko Navigatoriin -välähdyksiä sisällönkuvailun kulissien takaisesta arjesta

Sisällönkuvailijan työvälineitä silloin joskus …

Nyt kirjat tulevat Helkasta automaattisesti BookNavigatoriin ja Terkko Navigatoriin Terkon innovaation ansiosta. Helkan luokitustietoja hyödyntäen e-kirjat saadaan siirtymään suoraan BookNavigatorin ja Terkko Navigatorin kategorioihin, mappaustaulukon ohjaamalla tavalla.

Terkossa lääketieteen ja hoitotieteen kirjojen sisällönkuvailussa käytetään ensisijaisesti MeSH– ja FinMeSH-asiasanastoja ja NLM-luokitusta sekä tarvittaessa LC-luokitusta.



www.nlm.nih.gov/class/ (vapaasti verkossa)



classificationweb.net/ (maksullinen, HULib neljän samanaik. käyttäjän lisenssi)

www.loc.gov/catdir/cpso/lcco/ (vapaasti verkossa)

 


BookNavigatorin aivot on Category Management. Mappaustaulukossa määritellään kategoriat ja niitä vastaavat luokat, tieteenalasta riippuen LC-, NLM- ja Dewey-luokituksista.

Taulukkoa voi päivittää jatkuvasti.

Terkko Navigatorissa kategoriat ovat lääketieteen erikoisaloja sekä hoitotieteellistä aineistoa. BookNavigatorissa on monialaisesti meidän yliopiston eri tieteenaloja.

terkko.helsinki.fi/booknavigator

 

Helkan tietue Miller’s anesthesia 2015

BookNavigaattoriin tehdään automaattinen päivitys Helkasta. Päivitysohjelma

ajetaan joka sunnuntai-ilta. Kirjoja voi toki lisätä ja niiden tietoja muuttaa muulloinkin.

Kiireisille kliinikoille ja tutkijoille oman erikoisalan aineistot ja palvelut yhdestä osoitteesta terkko.helsinki.fi/anesthesiology-and-intensivecare .


www.terkko.helsinki.fi/millers-anesthesia

Tietotekniikkapäällikkö Pasi Keski-Nisula on kehittänyt BookNavigatorin ja Terkko Navigatorin teknisen ympäristön. Nykyisin hän toimii Helsingin yliopiston kirjaston Sovelluskehitysryhmän esimiehenä.

Katso myös Eeva Peltosen kirjoitus Verkkarista 4/2014
”E edellä” kirjahankinnassa – menossa ollaan!

Teksti:

Eeva-Liisa Aatola
informaatikko

Heidi Wikberg
kirjastosihteeri

ResearchGuides – tieteenalakohtaiset lähteet näkyviin

Miten saisimme tieteenalakohtaiset lähteet paremmin esille erityisesti tutkijoille ja opettajille? Tätä pähkäiltiin Helsingin yliopiston keskustakampuksella keväällä 2013.

Eri vaihtoehtoja etsiessä huomattiin Turun ja Oulun yliopiston toteuttaneen tieteenalakohtaisia oppaita LibGuides-ohjelmalla, joka on amerikkalaisen Springshare-yhtiön tuote. Erityisesti Turun malli alkoi kiinnostaa.

LibGuides-ohjelma on käytössä maailmanlaajuisesti 4800 kirjastolla. Käyttäjiin kuuluvat esimerkiksi Lundin, Oxfordin, Harvardin ja Yalen yliopistot.

Kesäkuussa 2013 pyydettiin turkulaisia Helsinkiin kertomaan omasta ResearchGuides-projektistaan. Leena Järveläinen ja Elise Johansson kertoivat avoimesti ja hauskasti projektistaan innokkaille kuulijoille Helsingin yliopiston kirjastosta ja Kansalliskirjastosta.

Pian tämän jälkeen ohjelmasta saatiin koekäyttö. Kiinnostuneet saivat tunnukset ja pääsivät kokeilemaan oppaan tekoa. Kuten turkulaiset olivat kertoneet, ohjelman käyttö oli helppoa ja sivuja alkoi syntyä nopeasti. Turkulaisilta saatiin Helsingin yliopiston käyttöön myös palvelun nimi: ResearchGuides.

Syksyllä 2013, onnistuneen koekäytön jälkeen, ohjelma päätettiin hankkia kirjaston kaikkien kampusten käyttöön ja hankkeelle laadittiin projektisuunnitelma. Mitä tietosisältöjä oppaisiin tulisi ja mihin järjestykseen? Minkälaista tieteenalajaottelua käyttäisimme? Näistä keskusteltiin monesti, välillä kiihkeästikin. Kirjaston eri asiantuntijoiden ja taustajärjestelmien hyödyntäminen, mobiilikäytön huomioon ottaminen ja yhdenmukaisuus olivat keskeisiä linjauksia.

Keväällä 2014 saatiin ohjelman uusi versio käyttöön ja oppaiden teko käynnistyi työpajoissa kesäkuussa. Perustyöpajojen lisäksi on pidetty pulmapajoja, joissa ratkotaan yhdessä eteen tulleita ongelmia. Työpajojen tunnelma on ollut innostunut: pääosassa iloinen puheensorina ja suunnittelu kollegoiden kesken.

Usein käy niin, että kirjaston anti ei avaudu kansainvälisille käyttäjillemme yhtä hyvin kuin kotimaisille. Niinpä suurin osa ResearchGuides-oppaista on englanniksi ja myöhemmässä vaiheessa oppaita julkaistaan tarvittaessa myös kotimaisilla kielillä.

Kesän ja syksyn aikana oppaita on tehty yli 30 ja lisää on tulossa. ResearchGuides-palvelu sisältää tieteenalaoppaita lääketieteestä metsätieteeseen ja fysiikasta taidehistoriaan sekä yleisoppaita esimerkiksi tietoaineistojen hakemiseen ja käyttöön. Lisäksi ohjelmalla voidaan tehdä kurssikohtaisia räätälöityjä oppaita opetustarpeisiin.

Heti alkuvaiheessa saatiin kovasti kaivattu e-kirjaopas suomeksi ja englanniksi sekä suomenkielinen opas viitteidenhallintaohjelma RefWorksin käyttöön.

Oppaita rakentaessa on käytetty kirjaston jo toimivia järjestelmiä, kuten Helkaa, BookNavigatoria ja FeedNavigatoria. Sivut on haluttu saada eläviksi käyttämällä RSS-syötteitä uutuusseurantaan.

ResearchGuides-oppaista on pyydetty käyttäjiltä palautetta jo ennen palvelun laajempaa julkistamista. Palaute oppaista on edelleen erittäin tervetullutta ja oppaita kehitetään palautteen perusteella.

Tervetuloa tutustumaan! Kerro meille mikä toimii ja mikä ei.

Teksti:

Ritva Hagelin
kehittämispäällikkö

Pekka Karhula
kirjastonhoitaja

Johanna Lahikainen
tietoasiantuntija

Kuva:

vumc.com

BookNavigator uudistui

Uudistuneessa BookNavigator-palvelussa on nyt käytettävissä yli 800 lääketieteellistä e-kirjaa keskeisiltä kustantajilta. Palvelussa voi hakea kirjan tai kirjoittajan nimellä tai aiheen mukaan.  Kirjoja voi selailla myös aihepiireittäin.

BookNavigator on Palvelumuotoilu-hankkeen yhden konseptoitavaksi valitun idean (Digitaalinen kirjahylly) käytännön toteutus, joka nostaa uudella tavalla e-kirjat esille. Palvelua on tarkoitus lähitulevaisuudessa laajentaa Meilahdesta myös muille tieteenaloille ja kampuksille.  Kampuskirjastot päättävät itse,  minkälaisella sisältörakenteella  ja aikataululla ottavat käyttöön Terkon kehittämän teknisen kokonaisratkaisun.

Palvelun uusi käyttöliittymä soveltuu hyvin tablet-laitteilla ja älypuhelimilla käytettäväksi. BookNavigator on käytettävissä Helsingin yliopiston ja HYKS:in verkoissa.