Eritrea kirjaston kulmasta

Suomen ulkoministeriö suuntaa kohdennetun hankehaun Suomen ja Eritrean välisille korkeakoulujen kehittämishankkeille. Koska Suomen ja Eritrean yliopistoilla ei ollut juuri kontakteja, ulkoministeriö järjesti verkostoitumis- ja hankevalmistelumatkan Eritreaan marraskuun alussa 2014.

Valmistelumatkalle valittiin kymmenen hankkeen edustajat Suomen yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Osallistuin matkalle tarkoituksenani selvittää kirjaston alaan liittyvän hankkeen tarvetta, mahdollisuuksia ja yhteistyökumppaneita. Varsinainen hankehaku on kevään 2015 aikana, mutta hankehaun ohjeistusta ei ole vielä ehditty julkistaa. Hankehakua koordinoi CIMO. Helsingin yliopiston kirjastolla ei ole vielä päätöstä tai tarkempia suunnitelmia mahdollisesta hankkeesta. Eritrean yliopistosektorin edustajat nimesivät digitaalisen kirjaston tärkeäksi kehittämiskohteeksi, jota he haluavat yhdessä suomalaisten kanssa kehittää.

Eritrean yliopistojen kirjastot kehittämisen taipaleella

Eritreassa toimii seitsemän yliopistoa eri puolilla maata. Eritrea Institute of Technology (EIT), joka sijaitsee n. 20 kilometrin päässä pääkaupungista Asmarasta, on suurin (n. 6000 opiskelijaa). Se on ainoa yliopisto, jossa vierailin.


EIT on aloittanut toimintansa vuonna 2003. Kampuksen rakentaminen on kesken ja suuri osa kampuksen rakennuksista on tilapäisiä. Suunnitelmat kampuksen kehittämisestä ovat kuitenkin pitkällä. Uusi kirjasto on juuri valmistunut ja se oli ensimmäisten kampuksen pysyvien rakennusten joukossa. Kiina on vahvasti mukana kampuksen rakentamisessa.


Uusi kirjasto on sisältä avara ja valoisa, mutta valitettavasti kalusteisiin ja laitteisiin ei ollut vielä rahoitusta.

Vielä kalusteita isompi ongelma on tietoaineistojen hankkiminen. Kampuksen tiedekuntakirjastoissa painettujen kirjojen kokoelmat olivat vaatimattomat eikä kokoelmia oltu luetteloitu sähköisesti.


Kirjaston lukutilaa sekä etualalla kirjastonjohtaja ja neuvontatiskin päivystäjä

Sen sijaan kurssikirjalainaamossa oli yllättävän paljon uusia kurssikirjoja, joita opiskelijat saivat lainata koko lukukauden ajaksi. Monet kurssikirjat olivat intialaisia. Intia teki muutenkin paljon yhteistyötä yliopiston kanssa. Rahoitus etäopiskelulaitteistoon oli saatu Intiasta ja opiskelijoita osallistui intialaisten yliopistojen etäkursseille.

Suurin ongelma yliopistoille oli erittäin huono internetyhteys. Eritreassa ei ole kunnon laajakaistayhteyksiä, mikä vaikeuttaa toimintaa kaikilla aloilla. Yliopistossa oli kehitelty luovia ratkaisuja. Esim. internet-yhteyksien kuormittumista yritettiin jakaa siten, että päivällä henkilökunta pääsi internetiin ja yöllä opiskelijat, jotka asuivat kaikki asuntoloissa kampusalueella. Digitaalisen kirjaston kehittäminen oli hyvässä vauhdissa. Digitaalinen kirjasto toimii vain intranetissa, jolloin se ei kuormita internetyhteyttä. Digitaaliseen kirjastoon ladataan esim. kurssimateriaalia ja e-kirjoja. En valitettavasti päässyt tutustumaan digitaaliseen kirjastoon, koska kampuksella vieraillessani sähköt olivat poikki. Sähkökatkoja on yleensä toistuvasti päivän aikana. Sain onneksi huolellisesti dokumentoidut raportit jo tehdystä työstä ja suunnitelmista.


Digitaalisen kirjaston mainostusta kampuksella

Kaupungin tunnelmaa

Eritrea on ainutlaatuisen erikoinen ja kiehtova maa. Vapaussota (1961-1991) on vahvasti esillä. Ulkoministeriön protokolla esitteli meille mm. panssarivaunujen hautausmaan ja vapaussodassa toimineiden naisten kunniaksi tehdyn seinämaalauksen.


Seinämaalaus naisten panoksesta vapaustaistelussa ja maan rakentamisessa

Maisemat vaihtelevat vehreästä vuoristosta karuun aavikkoon. Pääkaupunki Asmara on 2325 metrin korkeudessa vuoristossa. Kaupungin modernistinen arkkitehtuuri on peräisin Italian siirtomaakaudelta. Kaupungin näkymät ovat kulahtaneen kauniita ja viehättäviä. Marraskuussa turisteja ei näkynyt ollenkaan Asmarassa. Kesällä näkee kuulemma enemmän turisteja, mutta hekin ovat enimmäkseen ulkomailla asuvia eritrealaisia ja heitähän on paljon.

Kauppakeskuksia kaihtavana oli ihanaa, kun ei näkynyt moderneja kauppakeskuksia, vaan ainoastaan pieniä kivijalkapuoteja, toreja ja kadunvarsikauppiaita. Katukuvassa näkyi paljon pyöräilijöitä, varsinkin kun bensasta oli pulaa. Pääkaupungin kaduilla oli myös hevos- ja aasiliikennettä.

Eritrealaisia ja suomalaisilla on varmasti monia yhdistäviä tekijöitä ja yksi on viehtymys kahviin. Kahvitarjoilu on tärkeä sosiaalinen tapahtuma, joka perinteisesti kestään pitkään, kun kahvi paahdetaan, jauhetaan, keitetään ja sitä tarjoillaan useampi kierros. Suosittelen lämpimästi eritrealaista kahvia ja Eritreaan tutustumista.
Perinteistä kahvin valmistusta

Teksti ja kuvat:

Päivi Helminen
Tietoasiantuntija

Namibia-projektissa verkostoidutaan

Yliopistokirjastoilla on Suomessa vain yksi kehitysyhteistyöprojekti Ulkoasiainministeriön rahoittamana, Helsingin, Tampereen ja Namibian yliopistojen kirjastojen ”Human Resource Development Project at the University of Namibia Library” –hanke. UM rahoittaa HEI ICI (Higher Education Institutions Institutional Cooperation Instrument) –ohjelmansa kautta yliopistojen kehitysyhteistyötä, CIMO koordinoi niitä. CIMO ja UM yhdessä kutsuvat muutaman kerran vuodessa HEI ICI –koordinaattorit koolle yhteiseen tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen. Jokainen koordinaattori vuorollaan esittelee omaa projektiaan, meidän projektin vuoro oli joulukuussa 2011. Myös Oulun yliopiston lääketieteellisellä ja kasvatustieteellisellä tiedekunnalla on HEI ICI –hanke Namibian yliopiston vastaavien tiedekuntien kanssa. Me ”namibialaiset” olemme löytäneet toisemme, mutta kiinnostavaa on kuulla myös aivan toisenlaisista projekteista muualla Afrikassa tai Aasiassa.

UniPID ja Helsingin yliopisto järjestivät tammikuussa 2012 seminaarin ”The University of Helsinki and Africa”. Tilaisuuteen oli kutsuttu Helsingin yliopistosta kaikki, joilla on jokin yhteistyökuvio menossa jonkin Afrikan maan kanssa. Paikalla oli noin 55 tutkijaa ja minä ainoana kirjastosta. Esittelin myös siellä meidän projektiamme. Keskustelussa muutamat tutkijat kertoivat, että he nyt vasta huomasivat, kuinka tärkeä rooli tasokkaalla yliopistokirjastolla on myös heidän omissa hankkeissaan. Siitä jo poikikin uusi ”aluevaltaus” Afrikassa, tällä kertaa Etelä-Sudanissa. Keskustakampuksen kirjastosta poistettuja ylimääräisiä kurssikirjakappaleita 2000-luvulta lähetetään Etelä-Sudaniin Viikin tutkijoiden Afrikka-yhteistyöprojektien kautta.

Ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osasto kutsui kuulemaan Namibiaan akkreditoidun uuden suurlähettilään strategiaa, jossa on mainittu myös HEI ICI -hankkeet. Kutsu oli lähetty UM:n rahoittamana Namibiassa työskenteleville tai Namibia-hankkeissa oleville. Suomen suurlähetystö Windhoekissa on tärkeä vaikuttaja UM:n rahoitusta hakeville. Oli kiinnostava keskustelu mukavassa ilmapiirissä, kuten edellisenkin suurlähettilään vastaavassa tilaisuudessa. Se oli myös taas oiva tilaisuus verkostoitua.

Meillä Helsingin, Tampereen ja Namibian yliopistokirjastoissa on mahdollisuus tutustua toisiimme ja sitä suuremmalla joukolla, kun projekti etenee. Työvierailut Suomen ja Namibian välillä näyttävät puolin ja toisin, millaisessa ympäristössä kollegat työtä tekevät. Me kaikki osapuolet opimme toinen toisiltamme, teemmepä työtä pienessä kaupungissa savannilla tai suuressa kaupungissa, hierarkkisessa tai vapaassa työkulttuurissa, uusimpien elektronisten laitteiden parissa tai heikkojen verkkoyhteyksien kurjimuksessa.

 Teksti

Elise Pirttiniemi
Projektipäällikkö