E-kirjasuosikkeja 2013 – pintasukelluksia e-kirjojen käyttötilastoihin

Kirjasto on hankkinut viime vuosina tuhansia e-kirjoja. Kun vuosi alkaa olla loppusuoralla, on mahdollista katsastaa, mitkä e-kirjoistamme  ovat olleet erityisen suosittuja kuluneena vuonna.

Ehdotonta kymmenen kärjessä -listausta absoluuttisine käyttölukuineen ei e-kirjojen osalta voi nimetä, koska eri palvelujen kautta tilattujen e-kirjojen käyttömahdollisuudet- ja tavat, osin tilastointimekanismitkin,  vaihtelevat. Esimerkiksi joidenkin palvelujen kirjoja voi lukea lähinnä vain  online,  joidenkin myös ladata omalle laitteelle 1 – 3  päiväksi, toisten taas lainata Helka-kortilla korkeintaan viikoksi.  Online-luettavien kirjojen tai vain lyhyeksi aikaa ladattavien käyttöluvut  kasvavat, kun yksi ja samakin tenttiin valmistautuja availee kirjaa useampaan eri otteseen. Näiden erilaisten käyttömahdollisuuksien ja -tapojen takia eri palvelujen kautta tilattujen kirjojen käyttöluvut eivät ole keskenään vertailukelpoisia.

E-kirjapalveluja ja -kustantajia, joiden kautta meille on tilattu e-kirjoja, on useampia kymmeniä. Seuraavat suosituimpien e-kirjojen valikoimat on poimittu e-kirjapalveluista, joiden kautta tilattuja e-kirjoja tiedetään käytettävän paljon kyseisillä kampuksilla.

Suosituimmat e-kirjat ovat enimmäkseen Ellibs- ja Dawsonera-palvelun kautta ostettuja kirjoja, joita on paljon Keskustakampuksen ja Viikin kampuksen alojen kurssikirjoina. Käyttölukuja näiden osalta kasvattaa myös se, että niitä on myös avoimen korkeakoulun tutkintovaatimukssissa.

Meilahden kampuksella huippusuosittuja ovat erityisesti Duodecimin kotimaiset e-kurssikirjat, mutta joukossa on myös Ovid- ja Thieme-palvelujen kirjoja. Kumpulan kampuksella suosittuja ovat mm. Springerin kirjat, joita on viime vuosina tilattu kampuksen tieteenaloilta tuhansia.

Dawsonera-palvelun katsotuimmat nimekkeet 2013:

Kirjaan päästäkseen käyttäjän on aina kirjauduttava. Kirjoja voi lukea online tai ladata koneelleen 1 -3 päiväksi.

1. Communication power
2. Prejudice:  its social psychology
3. Teaching for quality learnig at university
4. Biopharmaceutics applications in drug development
5. The ashgate research companion to political leadership

Ellibs-palvelun lainatuimmat kirjat 2013:

Kirjoja voi lainata HELKA-kortilla enintään viikoksi.

1. Johdatus kasvatustieteisiin
2. Sisäinen tarina, elämä ja muutos
3. Ihmistieteet ja filosofia
4. Arvot, moraali ja yhteiskunta
5. Paikkana politiikka

Springer-palvelun käytetyimmät kirjat 2013:

Kirjoja voi ladata joko kokonaan tai luku luvulta. Kokonaan ladattaessa esim. 10-lukua sisältävä kirja tilastoituu 10 käyttökertana, vaikka ladatusta kirjoisto lukisi vain yhden luvun. Luvuittain ladatessa tilastoituu jokainen ladattu luku.

1. Mass Spectrometry
2. Grid and Distributed Computing
3.  Pro jQuery
4. Information Security Practice and Experience
5. Theory and Applications of Satisfiability Testing / SAT 2013

Terkko Navigatorin laskurin mukaan suosituimmat e-kirjat

Navigatorissa on reaaliaikainen systeemi, joka kertoo mitä kirjoja asiakkaat ovat tallentaneet eniten omaan kirjastoonsa Terkko (Popular-tab). BookNavigator uudistuu alkuvuodesta 2014 , ja siihen saadaan todennäköisesti laskuri, joka kertoo kuinka paljon kirjoja on avattu.

1. Kipu
2. Mikrobiologia, immunologia ja infektiosairaudet. Kirjat | 1 |, | 2|  ja  |3 |
3. Pocket guide for patient education
4. Cardiac biomarkers in clinical practice
5. Lastentaudit

Mitä e-kirjojen käyttöluvuista voisi saada  irti?

Luetuimmat e-kirjat olivat odotetusti enimmäkseen tutkintovaatimuksisa olevia e-kurssikirjoja. Springer-palvelun suosituimmissa kirjoissa on muitakin. Edellyttäisi kyseisen kampuskirjaston tieteenalavastaavan asiantuntemusta ja suorastaan kirjakohtaisia analyyseja, jotta voisi selvittää, miksi suosikeissa on muutamia muitakin kuin tenttikirjoja.  Mahdollista on, että Kumpulan Springer-kirjojen listalla 5. olevaan teokseen liittyviin korkeahkoihin käyttölukuihin on osuutensa sillä, että kyseisessä kirjassa on kokonaista 34 lukua ja että kyseessä on tänä vuonna Helsingissä järjestetyn kansainvälisen konferenssin julkaisu.

Suosituimpien kirjojen jäljittämisestä ei välttämättä saa apua  esim. erilaisten e-kirjahankintatapojen arviointiin. Tältä kannalta kiinnostavampaa voisi olla esim.  tutkia tieteenalanäkökulmasta sitä, kuinka paljon aihepakettihankintojen (mm. koko kustantajan tarjoaman aihepaketin ostaminen vuosirajauksella) mukana on tullut kirjoja, joita on käytetty vähän tai ei lainkaan.

Toisaalta voi kysyä, kannattaisiko tällaisten tarkastelujen perusteella vielä kiiruhtaa  tekemään kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. E-kirjojen käyttötilastojen kokoamisessa ja  analysoinnissa on kirjastossa vielä paljon opittavaa ja kehitettävää.

Myös siinä, kuinka hyvin olemme saattaneet hankkimamme e-kirjat tarjolle on vielä paljon toivomisen ja kehittämisen varaa. Näyttäisihän siltä, että esim. BookNavigatorin kautta selailtavaksi on saatettu tuskin kolmannestakaan hankkimistamme e-kirjoista, päätellen palvelun etusivulla mainitusta tarjolla olevien kirjojen määrästä (yli 10 000). HELKAssa on yli
33 000hankittuihin e-kirjoihin liittyvää tietuetta.  Toivomisen ja kehittämisen varaa on myös e-kirjauutuustiedotuksessamme. Tällä kaikella on myös oma vaikutuksensa käyttölukuihin.

Tämän jutun synnyttelyssä tekemämme pintasukeltelut muutamien e-kirjapalvelujen käyttötilastoihin olivat antoisia, vaikka tarkastelun tulokset eivät juuri yllättäneet. Tulkintaongelmien kanssa pähkäily oli oikeataan aika inspiroivaa aivojumppaa.  Houkutti lähteä sukeltelemaan syvemmälle oikein ajan kanssa ja vähän kvalitatiivisemmin kauhoen kuin mitä tämän e-kirjasuosikkien pikaetsiskelyn yhteydessä oli mahdollista.

Kiitämme Jukka Englundia ja Marjo Kuuselaa saamistamme tilastotiedoista.

Teksti:

Leena Nordman
Kirjastosihteeri
Helsingin yliopiston kirjasto

Eeva Peltonen
Kirjastonhoitaja
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuva:

kisimatouring.com

Trendejä, faktoja ja ideoita – IFLA-konferenssin antia

Singaporessa 17. – 23.8.2013 pidettyyn kansainväliseen, laajaan IFLA World Library and Information Congress -tapahtumaan osallistui tänä vuonna 3500 kirjastoammattilaista. Viisipäiväisen konferenssin  teemana oli Future Libraries: Infinite Possibilities. Ohjelma oli jälleen monipuolinen ja tarjosi varmasti jokaiselle jotakin. Kiinnostavien esitysten ohella oli mahdollisuus tavata kotimaisia ja ulkomaisia kollegoja. Paikallisten vapaaehtoiset auttoivat ja opastivat auliisti.

IFLA-konferenssin annista kertomisessa erityisenä hankaluutena on yleensä runsaudenpula: esityksissä ja puheissa on kuultu suuria ja pieniä kiinnostavia faktoja, näkemyksiä ja ideoita. Keskusteluissa on sivuttu monenmoista. Tässä jutussa kirjaamme muutamia oman työn kannalta merkityksellisiä teemoja, joista saimme lisää tietoa konferenssin aikana.


Suntec Singapore International Convention & Exhibition Centre.

Työ jaostoissa

IFLA-konferenssin ohjelmasta vastaavat jaostot (sections), jotka suunnittelevat  kunkin vuoden teeman, laativat esitelmäkutsut  sekä arvioivat tarjotuista teemaan sopivimmat esitykset. IFLA:n jäsenet voivat nimetä edustajia jaostoihin. Helsingin yliopiston kirjaston edustajat ovat nyt Terhi Sandgren Health and Biosciences Libraries -jaoston ja Marja Hirn Acquisition and Collection Development  -jaoston hallituksessa (Standing Committee, SC)  2011-2015.

Useimmilla SC:llä on konferenssin aikana kaksi virallista kokousta, jotka ovat myös kaikille konferenssiin osallistujille avoimia. Kokousten lisäksi SC:lla on konferenssin aikana epävirallisia työpalavereita. Kuluvan vuoden ohjelman toteuttamisen lisäksi konferenssin aikana suunnitellaan tulevan vuoden toimintaa ja valmistellaan erityisesti seuraavan IFLA-konferenssin  ja sitä edeltävien seminaarien (Satellite Conference) ohjelmaa.  Olemme molemmat taas mukana jaostojemme ensi vuoden ohjelmaryhmissä.

Acquisition and Collection Development Section on toteuttanut mm. oppaat (guidelines) lahjoitusten ja e-aineistojen kanssa työskentelyyn. Se myös järjesti kesällä 2013 yhteistyössä aktiivisten paikallisten toimijoiden kanssa kokoelmiin ja e-aineistoihin liittyvän workshopin Meksikossa, samankaltainen on suunnitteilla Intiaan.

Suuret tuulet
Konferenssissa julkistettiin IFLA:n piirissä valmisteltu Trend Report, joka kartoittaa ympäröivän maailman ja tietoympäristön osin keskenään ristiriitaisiakin pitkän ajan kehityssuuntia. Kirjastoissa trendit on otettava huomioon, jos halutaan pitää palvelut edelleen merkityksellisinä käyttäjille. Raportin tavoitteen on synnyttää keskustelua ja auttaa kirjastoja asemoimaan palvelujaan muuttuvassa maailmassa. Raportti on tarkoitus kääntää suomeksi.

Lyhyesti listattuna raportin sisältämät kehitystrendit ovat: Uudet teknologiat muuttavat pääsyä tietoon sekä tietotalouden liiketoimintamalleja, verkko-opetus laajentaa oppimisen ja opiskelun mahdollisuuksia, yksityisyyden ja tietosuojan rajat määrittyvät uudelleen, avoimen hallinnon ja avoimen tiedon edistäminen avaa uusia osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia kansalaisille ja yhteisöille perinteisten poliittisten liikkeiden suosion kustannuksella.

Yhteisiä e-kirjalinjauksia


Session 151. Hot topics in academic and research libraries 20.8.2013

Kun kokoelmien kehittämisen kanssa työskentelevät kirjastoammattilaiset tapaavat,  puhe on kääntynyt viime vuosien aikana ekirjoihin hyvinkin nopeasti. Ekirjojen saatavuuden sekä lukulaitteiden ja tablettien käytön yleistyminen tuo huolta mm. kustannusten noususta ja siitä, voidaanko asiakkaille tarjota ekirjoja käyttöön enää samoin periaattein kuin tarjotaan painettuja kirjoja ja miten käyttö voitaisiin tehdä helpommaksi. IFLAn piirissä onkin valmisteltu kirjastojen avuksi selvityksiä ja linjauksia, joihin kannattaa tutustua ja joita voidaan käyttää myös meillä hyödyksi, kun mietimme omassa kirjastossa ekirjojen hankintaan ja käyttöön liittyviä kysymyksiä. Singaporessa julkaistiin IFLA Principles for Library eLending  –periaatteet, jossa lähtöajatuksena on se, että kirjastojen ja kustajantajien/kirjoittajien on tarpeen yhdessä sopia kohtuulliset ekirjoja koskevat ehdot, jotta kirjastot voivat täyttää tehtävänsä ja tarjota kansalaisille pääsyn tietoon.

E-käytön tilastoinnin monet tavat

Sähköiset aineistot mahdollistavat uusien bibliometristen indikaattoreiden kehittämisen ja yksittäisten artikkelien ja aineistojen käytön mittaamisen. Viittauksiin perustuvaa tarkastelua on mahdollista laajentaa ja näin saada monipuolisempaa kuvaa tutkijan, julkaisun tai organisaation arvioinnin pohjaksi. Näitä asioita käsiteltiin E-metrics-ryhmän järjestämässä ”Journal use statistics: an overview of the Counter Usage Factor project” – sessiossa.

E-aineistojen käyttötilastosuosituksia tuottavan COUNTER-järjestön edustaja Peter Shepherd kertoi esityksessään projektista, jossa heidän järjestönsä pyrkii luomaan uusia e-aineistojen käyttöön perustuvia bibliametrisiä indikaattoreita. E-aineistojen käyttömääriin perustuva Usage factor -indikaattorin tarkoitus on mitata lehtien vaikuttavuutta ja laatua. PIRUS-projektissa (Publisher and Institutional Repository Usage Statistics) kehitetään standardeja yksittäisten artikkelien käytön mittaamiseen. Samassa sessiossa Jason Priem pohti tieteellisen julkaisemisen kehitystä ajatuksia herättävällä tavalla sekä käsitteli erilaisia uusiakin tapoja mitata tieteellisten julkaisuiden käyttöä ja vaikuttavuutta.

Open Access – tilannekatsaus Kanadan tieteellisistä kirjastoista

Erityisen kiinnostavina esimerkkeinä Acquisition and Collection Development  -jaoston järjestämän iltapäivän sessiosta voisi poimia esitykset open access –asioista Kanadassa  ja Primo discovery service -palvelun ominaisuuksista.

Jokaisen kirjastossa pitäisi tietää open access – asioista ja henkilöstön koulutusta tarvitaan lisää, raportoivat kanadalaiset K. Jane Burpee ja Leila Fernandez. He olivat tehneet kyselytutkimuksen OA-teemoista kanadalaisissa tieteellisissä kirjastoissa. Tuloksissa on meilläkin tuttua pohdintaa OA–aineistojen merkityksestä ja asemasta kokoelmien kehittämisessä.

Avoimeen julkaisemiseen liittyviä asioita mietitään nyt liikaa yksin, kansallista kirjastoyhteistyön lisäämistä pidettiin välttämätöntä.  Kanadalaiset kirjastot edistävät avointa saatavuutta kokoamalla opinnäytteitä, digitoituja aineistoja ja tutkimusartikkeleiden rinnakkaisversioita julkaisuarkistoihin, lisäksi useissa tieteellisissä kirjastoissa on kokoelmarahoituksesta varattu varoja OA-kirjoittajamaksuihin (OA author funds), OA-kustantajien jäsenmaksuihin, DOAJ:n ja arXiv:n tukemiseen.  Tällä hetkellä vaikeasti kuvailtavaa tai epäselvää Burpeen mukaan on se, millä tavalla vapaan julkaisemisen tukeminen ja vapaat aineistot ovat osa kirjaston kokoelmia sekä kokoelmien ylläpidon ja kehittämisen toimintoja.

Discovery service –palvelun ja PCI-keskusindeksin ominaisuuksia

Discovery service –termillä tarkoitetaan hakupalvelua, jossa käyttäjä voi samanaikaisesti hakea laajasta määrästä (painettuja sekä lisensioituja ja vapaasti saatavilla olevia elektronisia) aineistoja ja päästä myös niihin kokoteksteihin, joihin organisaatiolla on oikeus.

Mun-yee Shirely Lam ja Ming-ko Sum (The Open University of Hongkong Library) esittelivät tekemäänsä ExLibriksen Primo-hakupalvelun ja Primo Central Indexin (PCI) ominaisuuksien arviointia. Keskusindeksin metadatan kattavuus, laatu ja ajantasaisuus vaikuttavat aineistojen löytyvyyteen. Kirjaston hankkimien tärkeiden aasialaisten aineistojen metadata puuttui indeksistä.  Tiedonhakijan mahdollisuuksia suurten hakutulosten fasetointiin ja rajaamiseen ei myöskään pidetty riittävän kattavina.

Lam ja Sum olivat myös vertailleet aineistojen käyttötietoja ennen ja jälkeen Primon käyttöönoton. Kokotekstilehtien käytössä huomattiin kasvua, mutta ekirjojen käyttöluvuissa ei  Primon käyttöönoton jälkeen kasvua ilmennyt, käyttö näytti jopa vähentyneen. Kustantajien tilastoista ei tosin selviä, mitä kautta käyttäjä on tullut aineistoon, joten nimenomaan Primon käyttöönoton vaikutuksesta on vaikea saada yksiselitteistä tietoa.

Vierailu paikallisissa yliopistokirjastoissa


Näkymä National Library Building –rakennuksesta.

Viimeisenä päivänä vierailimme National University of Singaporen kirjastoissa. NUS Libraries –kirjastojen kokoelmat ovat hieman laajemmat kuin HY:n kirjastoyksiköiden kokoelmat. Central Libraryn esittelyssä vaikutukset teki heidän laatutyönsä, josta kirjaston on saanut mm. yliopiston laatupalkinnon. Koko henkilökunta on saanut lyhyen koulutuksen laadun perusasioista. Lisäksi jokaisessa tiimissä on nimetty vastuuhenkilö, joka on perehdytetty laatunäkökulmiin ja jonka tehtävänä on miettiä toimintaa myös siltä kannalta. Medical library puolestaan tarjosi vertailukohteen, jonka kautta on mielenkiintoista arvioida oman kirjaston toimintaa.

Innovatiivista kirjastotilaa edusti vasta perustetun uuden yliopiston Singapore University of Technology and Designin kirjasto. Yliopisto toimii väliaikaisissa tiloissa, kunnes heidän uusi rakennuksensa valmistuu. Tämänhetkinen kirjastotila oli suunniteltu opiskelijoiden toiveiden perusteella. Kirjasto oli selkeästi ryhmätyöskentelytila, jossa oli panostettu erilaisiin ryhmätyöskentelyä tukeviin teknisiin ratkaisuihin kuten interaktiivisiin pöytiin.

IFLA 2014 Lyon, Ranska

Ensi vuonna IFLA World Library and Information kongressi järjestetään Lyonissa, Ranskassa. Useimmat IFLAssa pidettävät esitykset käsittelevat kirjasto- ja informaatioalan parhaita käytäntöjä, kehittämishankkeita ja innovaatioita. Omasta kirjastostammekin löytyy hienoja projekteja, joista  voisi saada esityksen hyväksytyksi konferenssiin. Call for papers -kutsut ensi  vuoden IFLAan tulevat loppuvuoden aikana. Tarjolla on taas hieno tilaisuus posterin tai esityksen tarjoamiseen!

Lisätietoa:

IFLA World Library and Information Congress, 79th IFLA General Conference and Assembly. 17-23 August 2013, Singapore.  Ohjelma ja esitykset: IFLA Library

IFLA Trend Report 

E-Lending for Libraries: IFLA, Ebooks and Access to Digital Content

 

Kirjoittajat:

Marja Hirn
Erikoissuunnittelija
Hankinta- ja metadatapalvelut
Helsingin yliopiston kirjasto

Terhi Sandgren
Kirjastonhoitaja
Meilahden kampuskirjasto, Terkko
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvat:

Marja Hirn