Open repositories 2012

Seitsemäs Open Repositories -konferenssi järjestettiin Skotlannissa, Edinburghissa heinäkuun alkupuolella 2012. Tapahtumaan oli integroitu konferenssisisällön lisäksi kolmen eri repository-alustan käyttäjäryhmien tapaamiset, joissa esiteltiin uusia tuulia liittyen EPrints-, DSpace- ja Fedora-järjestelmiin. Erinomaisen monipuolista ohjelmaa riitti siis koko viikon ajaksi. Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole kuitenkaan esitellä OR2012 sisältöä, vaan jakaa yleisiä kokemuksia mukavasta konferenssimatkasta.

Töihin liittyvissä tapahtumissa olen yrittänyt lähtökohtaisesti osallistua tapahtuman sisällön tuottamiseen tavalla tai toisella, oli kyse sitten oman esityksen pitämisestä, aktiivisesta keskustelusta työpajoissa tai virallisen ohjelman ulkopuolella tapahtuvasta sosialiseeraamisesta.  Menestys on tietysti ollut vaihtelevaa. Ehdotukset konferenssipapereiksi eivät aina mene läpi ja joskus “ehkä mä en vain tajua mistä tästä on kysymys” -tyyppinen ajattelu sabotoi keskustelun avaukset tai mielenkiintoisen ja hämmentävän esityksen kommentoinnin. Onneksi kukaan ei ole moksiskaan tuppisuuna istuvasta suomalaisesta. Stereotypioille kiitos!

Kuitenkin konferenssityyppisessä tilaisuudessa on tai ainakin olisi mukava tavata uusia ihmisiä ja vaihtaa ajatuksia erilaisista ympyröistä tulevien ihmisten kanssa. Allekirjoittaneelle, joka ei ole koskaan lähettänyt yhtäkään Facebook-kaveripyyntöä, keskustelun avaaminen täysin vieraan ihmisen kanssa vaatii välillä hiukan ulkopuolista apua. Enkä viittaa nyt alkoholiin, joka on kuulemma tehokas, mutta sivuvaikutuksiltaan vihuliaisen arvaamaton sosiaalinen lubrikantti. Olen järkeillyt asian niin, että kun tekee kasvonsa, työnkuvansa ja omat mielenkiinnonkohteensa tutuksi osana virallista ohjelmaa, on paljon todennäköisempää, että joku tulee esittelemään itsensä ja ajatuksensa sinulle.

Ennen matkalle lähtöä olin leikitellyt ajatuksella osallistumisesta konferenssin yhteydessä järjestettävään Developer challenge -kilpailuun. Tapahtuman organisoi  DevCSI teemalla “Show us something new and cool in the world of Open Repositories”. Aihe ei sinänsä ollut mikään erityisen omaperäinen, mutta hauska ja omiaan madaltamaan osallistumiskynnystä ja houkuttelemaan mukaan vähemmän teknisesti orientoitunutta porukkaa. Tapahtuma tekikin osallistujaennätyksen. Yksi asia johti toiseen ja lopulta päädyin lavalle Kevin Van de Velden (@mire) kanssa esittelemään tiimimme ideaa. Esitys ei mennyt aivan putkeen, mutta tulipahan vedettyä. Jälkeenpäin sain tietää, että olin kuulemma ensimmäinen Developer challenge -kilpailuun osallistunut suomalainen.

Oma varsinainen esitykseni oli osa DSpace-käyttäjäryhmän sessiota. Paikalla oli mukavasti porukkaa ja homma eteni omalla painollaan sopivan rennosti. Esitykseni käsitteli DSpace-järjestelmästä tekemääni versiota, joka mahdollistaa avoimen yhdistetyn tiedon integroimisen järjestelmän tallennus- , haku- ja selailutoiminnallisuuksiin. Yhdistetty tieto tai Linked data on tällä hetkellä kuuma aihepiiri monissa ympyröissä ja session jälkeen olikin mukava jutella ihmisten kanssa, jotka olivat käsitelleet saman tyylisiä asioita hiukan eri näkökulmista. Ihmisiä tuntui kiinnostavan erityisesti yhdistetyn tiedon hyödyntäminen, joka on seuraava luonnollinen ja välttämätön askel nyt kun automaattiseen prosessointiin sopivaa dataa alkaa olla avoimesti saatavilla mittavia määriä.

Konferenssin iltatilaisuus pidettiin Skotlannin kansallismuseossa, joka on vaikuttava yhdistelmä monumentaalista, kivistä ja tummaa ulkokuorta sekä sisällä aukeavaa kevyttä, kaarevaa ja vaaleaa aulatilaa. Minulle tuli sisätiloista mieleen jostain syystä vanhan ajan höyrylaiva. Iltatilaisuudessa julkistettiin myös Developer challence -kilpailun voittaja. Pysti meni mielestäni ihan oikeaan osoitteeseen. Herra McSweeneyn (University of Southampton) tutkimusdataan liittyvä idea oli erittäin ajankohtainen ja esitys mukaansatempaava. Tappion katkeran kalkin nieleminenkin helpottui, kun voittaja lupasi julkisesti tarjota kaikille kilpaan osallistuneille kurkunkostukkeen. Kaikin puolin reilu ja mukava mies siis tuo Patrick! Illan edetessä rohkeammat pistivät tanssiksi gaelilaisen kansanmusiikin tahdissa, mikä tarkoitti minulle siirtymistä pikkuhiljaa takavasemmalle ja siitä edelleen muihin rientoihin.

Osa konferenssin sisällöstä on koottuna ja katsottavissa konferenssin omalta Youtube-kanavalta. Sieltä löytyy ikävä kyllä myös allekirjoittaneen takelteleva, ajovaloihin jähmettyneen peuran eleganssilla hoitamani Developer challenge -esitys.

Mitä matkasta sitten jäi käteen? Käsin kosketeltavat tuomiset rajoittuvat kasaan käyntikortteja, mutta matkan aineettomat tuliaiset näkyvät toivottavasti meidänkin kirjaston arjessa jossain vaiheessa esimerkiksi tutkimusaineistojen hallinnoimiseen liittyvän infrastruktuurin luomisen yhteydessä. Konkreettisiin hyötyihin voidaan toivottavasti vuoden vaihteen jälkeen lisätä artikkeli, jota työstän tällä hetkellä kahden konferenssissa tapaamani saksalaisen kollegan kanssa.

Open Repositories järjestetään vuorovuosittain Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Ensi vuonna tapahtuma siirtyy Kanadaan asti, joten mahdollisuudet osallistumiseen ovat aika heikot. Vuonna 2014 tilanne on kuitenkin huomattavasti mukavampi, kun tapahtuma saapuu kotoisaan Helsinkiin kansalliskirjaston isännöimänä.

Ai niin, jos joku tietää hyvän suomenkielisen käännöksen “repository”-sanalle, niin laittakoot sen kommentteihin. Sanakirjan ehdottama “säilö” luikahtaa kyllä nätisti kielen päältä, mutta kuuluu jälkimaultaan mielestäni enemmän samaan sarjaan Helsingin Sanomien nimikilpailun voittaneen “sormitietokone”-sanan kanssa.

Kirjoittaja

Joonas Kesäniemi
tietojärjestelmäasiantuntija
Verkkopalvelut
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvat

Open repositories 2012