Etsivä löytää EU-tiedonkin

EU-tietokeskuksesta voit varata ajan tiedonhankinnan ohjaukseen tai pyytää apua laajemmissa ja vaativammissa tiedonhauissa. Kannattaa myös aina tarkistaa alkuperäiset viralliset lähteet eikä uskoa kaikkea mitä Euroopan unionista julkaistaan, vinkkaa Miia Willman.

Kaisa-talon 2. kerroksessa sijaitseva EU-tietokeskus kuuluu Euroopan unionin tallekirjastoihin (European documen­tation centres, EDC), joiden tehtävänä on tallettaa ja ylläpitää EU:n julkaisuja sisältäviä kokoelmia ja tarjota tiedonhankinnan koulutus- ja tiedonhakupalveluja. Ne kuuluvat Komission alaiseen Europe Direct Networkiin yhdessä EU-tiedotuspisteiden ja luennoitsijoiden kanssa. EU-tallekirjastot ovat yleensä sijoittuneet yliopistojen yhteyteen, mutta palvelevat kaikkia kansalaisia. Suomessa on 12 EU-tallekirjastoa, joiden tehtävänä on edistää ja tukea Euroopan yhdentymistä koske­vaa opetusta ja tutkimusta.

Kokoelma on karttunut yli 20 vuodessa

Helsingin yliopiston EU-tietokeskus sai täydet EDC-oikeudet vuonna 1991, jolloin se sijaitsi Oikeustieteellisessä tiedekunnassa Kansainvälisen talousoikeuden instituutin kirjastossa (KATTI). Tällöin EU-tietokeskus palveli lähinnä KATTI:n henkilökuntaa ja opiskelijoita EU-asioissa ja kokoelmatkin olivat erikoistuneet enemmän oikeustieteeseen ja taloustieteeseen. Elektronisessa muodossa olevaa aineistoa ei luonnollisesti ollut paljon saatavilla, joten tiedonhaku oli haastavampaa.

KATTI-kirjasto muutti Oikeustieteellisen tiedekunnan kirjastoon vuonna 2003, jolloin kokoelmat yhdistettiin.  EU-tietokeskus muuttui yleiseksi EU-tallekirjastoksi, mikä tarkoitti, että kokoelmat alkoivat kasvaa kaikilta EU:n julkaisualoilta. KATTI:n aikaisia kokoelmia käytiin läpi ja sellaiset aineistot, jotka eivät olleet EU:n julkaisuja pyrittiin sijoittamaan eri tiedekuntakirjastojen kokoelmiin sekä oikeustieteen hyllyluokituksen mukaisesti omiin luokkiinsa, esim. EU-oikeuden luokkaan. Huomattiin myös, että EU-tietokeskus oli liian pienen porukan tiedossa, vaikka sen piti palvella kaikkia kansalaisia ja erityisesti koko yliopistoa. Pyrimme tuomaan EU-tietokeskusta enemmän esille mm. lisäämällä tiedonhankinnan opetusta ja Europe Direct -tunnuksen käyttöä.

Kun Helsingin yliopiston kampuskirjastot, tiedekuntakirjastot ja Opiskelijakirjasto yhdistyivät vuonna 2010, EU-tietokeskus siirtyi oikeustieteen kokoelman mukana Kaisa-taloon. Sijoitus 2. kerrokseen Tilastokeskuksen ja American Resource Centerin kanssa tuntui luonnolliselta ratkaisulta. Ja ainakin tietokeskuksen näkyvyys on parantunut huimasti.

Tällä hetkellä EU-tietokeskuksen kokoelma sisältää ainoastaan EU:n omia julkaisuja tai yhteistyössä jonkin muun julkaisijan kanssa julkaistuja teoksia. EU-kokoelmassa on käytössä KATTI:n aikana tehty oma luokituskaavansa, mutta se on sisällytetty kirjaston Helka-tietokantaan. Kokoelma sisältää mm. lainsäädäntöä, valmisteluasiakirjoja, oikeustapauksia, raportteja, tilastoja, lehtiä ja kirjoja. Suurin osa aineistosta on nykyään verkossa saatavilla, joten asiakas pääsee heti tietoon käsiksi. Myös tietokantoja on paljon enemmän, mikä saattaa helpottaa tiedonhakua. EU:n omat tietokannat ovat maksuttomia, mutta kirjastossa on myös maksullisia tietokantoja.

Asiakkaat ja aineistot siirtyvät verkkoon

EU-tietokeskuksen tulevaisuuden haasteet ovat melko samanlaisia kuin muidenkin kirjastojen. Aineisto ja asiakkaat ovat yhä enemmän verkossa ja kirjastojen täytyy palvella heitä siellä. Suomen EU-tallekirjastoilla onkin nykyään oma Facebook-sivustonsa ”Ask the EU Librarian” ja suurella osalla on käytössä omat Libguides-sivustotkin. EU-tietokeskuksen blogista voi myös löytää apua tiedonhakuun tai etsiä tietoa tulevista koulutuksista. Jatkossa nämä tiedot löytyvät myös omalta Libguides-sivustolta.

Vaikka aineistoa on yhä enemmän verkossa, asiakkaat tuntuvat tarvitsevan apua tiedonhankinnassa sekä termien ja asiakirjaviitteiden ymmärtämisessä. Ehkäpä ongelma onkin enemmän se, että aineistoa on aivan liikaa ja relevantin aineiston rajaaminen tuottaa osalle suuria hankaluuksia. Myös tietokantoja on liikaa ja joskus päällekkäistä aineistoa löytyy eri tietokannoista, joten asiakas ei tiedä mitä kaikkia tietokantoja kannattaa käyttää. Ja aina ei tietokannoistakaan löydä kyseistä asiakirjaa, vaan sitä pitää toimielinten asiakirjarekistereistä erikseen pyytää. Yleensä asiakirja löytyy, mutta ei aina suomen, ruotsin tai edes englannin kielellä.

Lisää läpinäkyvyyttä

EU:n organisaatio on niin valtava, että asiakirjahallinto ei aina toimi. EU-tallekirjastojen koulutuksissa on myös puhuttu paljon ns. harmaasta aineistosta, jota ei ole saatavilla, mutta on kuitenkin olemassa. Nämä aineistot eivät kulje systemaattisesti asiakirjahallinnon tai julkaisutoimiston kautta.  Tällaista harmaata kirjallisuutta saattavat olla esim. työryhmien raportit tai yksittäisten työntekijöiden mietinnöt, puheet ym., jotka varmasti kiinnostaisivat ainakin tutkijoita.  Vuonna 2010 perustettiinkin työryhmä pohtimaan harmaan kirjallisuuden esiin tuomista ja Komission Avoimussportaalin tarkoituksena on parantaa läpinäkyvyyttä ja tuoda asiakirjat helposti kansalaisten saataville.  Aineistoja on myös digitoitu paljon vuosien mittaan ja apuna tiedonhauissa on myös Pittsburgin yliopiston Euroopan Unionin arkisto (The Archive of European Integration , AEI ). Yhteistyötä tehdään nykyään myös enemmän Komission Keskuskirjaston kanssa, josta EU-tallekirjastot voivat tilata kaukolainoja ilmaiseksi.  EU-tietokeskus on myös mukana Cardiffin EDC:n ylläpitämän European Sources Online –tietokannan päivittämisessä.

Uskomuksista faktoihin

Euroopan Parlamentin vaalien alla EU-tietokeskus osallistui Faktabaarin työskentelyyn. Toiminta perustui EU-väittämien tarkistamiseen ja faktapohjaiseen keskusteluun. Yleinen virheellinen väittämä johtuu usein siitä, että varsinaista virallista EU:n asiakirjaa ei ole luettu, vaan tieto pohjautuu johonkin virheelliseen eurovaaliehdokkaan tai jopa uutistoimiston artikkeliin.

Joskus asiakirjat ovat vaikeasti ymmärrettävissä tai valmisteluasiakirjoineen yhteensä monta sataa sivua, jolloin tavallinen kansalainen ei pysty saamaan asiasta selvää. Onneksi EU:n omalta sivustolta Europa – portaalista voi löytää hieman yksinkertaisemman selityksen jollekin vaikealta tuntuvalle asialle. Kannattaa myös aina tarkistaa alkuperäiset viralliset lähteet eikä uskoa kaikkea mitä Euroopan unionista julkaistaan muualla.

EU-tietokeskus päivystää kesän ajan ma, ke ja pe klo 12-13. Tervetuloa käymään paikan päällä tai verkossa!

 

Teksti

Miia Willman
EU-tietokeskus

Lähteitä

The European Documentation Centres in a nutshell (pdf)

Europe Direct

EU grey literature – Long-term preservation, access, and discovery

Euroopan Komission Avoimuusportaali

The Archive of European Integration , AEI

Komission Keskuskirjasto

European Sources Online

Faktabaari

Europa-portaali

 

Lisää luettavaa

Päivi Helander, EU-oikeutta koskeva tietohuolto ja KATTI-kirjasto. 1994. (painos loppu)

EU-tallekirjastojen koulutusmatka Brysseliin 3-5.12.2013

Pääkirjaston 2.kerroksesta löytyy Euroopan komission alaisena toimiva Europe direct-verkostoon kuuluva EU-tallekirjasto, toiselta nimeltään ”EU-tietokeskus”. Europe direct-verkosto koostuu tallekirjastoista, tiedotuspisteistä sekä asiantuntijaluennoitsijoista. Tällä hetkellä Suomessa on 12 EU-tallekirjastoa, joiden tehtävänä on edistää ja kehittää Euroopan yhdentymistä koskevaa opetusta ja tutkimusta.

Aloitin oikeustieteellisen tiedekunnan kirjaston asiakaspalvelussa vuonna 2007. Syksystä 2012 lähtien olen työskennellyt EU-tietokeskuksessa  äitiysloman sijaisena. Olen pitänyt työstä todella paljon sen monipuolisuuden, kansainvälisen ilmapiirin ja haasteellisuuden vuoksi. EU-tiedonlähteiden opettaminen, ”Ask A EU Librarian”-facebook-sivuston päivittäminen ja asiakaspalvelu ovat muutama niistä työtehtävistä, jotka työnkuvaani kuuluvat.

Joulukuussa sain mahdollisuuden lähteä Brysseliin EU-tallekirjastojen kolme päivää kestävään koulutukseen ja olin todella innoissani! Suomesta tallekirjastolaisia lähti myös Jyväskylän ja Tampereen yliopiston kirjastoista.

Ensimmäisenä iltana tutustuimme Euroopan parlamentin vierailukeskukseen, mikä oli todella vaikuttava kokemus! Vierailukeskus toimii kaikilla 24 EU:n virallisella kielellä, on avoin kaikille ja sisäänpääsy on ilmainen. Katsottuani 360 asteen digitaaliselta valkokankaalta dokumenttia siitä, kuinka parlamentti käytännössä toimii, olin täysin myyty ja innoissani siirtymässä äänitunneliin, jossa saimme leikkiä kolmiulotteisilla Euroopan parlamenttia kuvaavilla rakennuksilla. Ensi kevään europarlamenttivaalit näkyivät myös vahvasti vierailukeskuksen sisustuksessa. Oppimisympäristönä vierailukeskus oli todella inspiroiva!

Seuraavat kaksi päivää kuuntelimme mielenkiintoisia luentoja erilaisista ajankohtaisista aiheista, kuten esimerkiksi EUR-Lex-tietokannan uudistuksesta, sosiaalisen median päivittämisestä, Open data-portaaleista, Eurostatin ilmaisista tilastopalveluista sekä EU-bookshopista.

Koulutuksessa näkyi vahvasti visio tulevaisuuden kirjastoalasta, sen muuttumisesta ja toimintaympäristön laajentumisesta. Kirjaston tarjoaman aineiston kehittyminen elektroniseksi materiaaliksi muuttaa kirjaston toimintamalleja, mikä luo kasvavan paineen erityisesti asiakaspalvelulle, tiedonhankinnan opetukselle ja elektronisista aineistoista tiedottamiselle.

Meneillään olevassa muutosvaiheessa on tärkeää, että kirjasto tukee ja kannustaa käyttäjiensä sopeutumista e-aineistojen maailmaan tarjoamalla jatkuvaa ohjausta ja tiedotusta. Internet on täynnä erilaisia mahdollisuuksia, minkä takia asiakkaat pitää houkutella oikeiden tietolähteiden luokse. Aktiivisen ja fyysisellä läsnäolollaan asiakkaiden tiedontarvetta tukevan henkilökunnan merkitys korostui seminaarin esitelmissä. Taustalla oleva pääasiallinen viesti oli se, että EU:ta tulee kehittää ja rakentaa yhdessä ja tätä varten Europe direct-verkosto ensisijaisesti on olemassa.

EU-tietokeskus tarjoaa erilaisia ensisijaisesti Helsingin yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle suunnattuja palveluita, jotka ovat avoimia kaikille kansalaisille. EU-tiedonlähteiden koulutukset, lukiolaisvierailut ja henkilökohtainen tiedonhankinnan ohjaus ovat tärkeimmät ja suosituimmat EU-tietokeskuksen palveluista. Tiedonhankinnan opetuksella on merkittävä rooli siinä, miten asiakkaat löytävät ja ymmärtävät elektronisia aineistoja. Interaktiivisen median vahva läsnäolo yhteiskunnassa muuttaa niin kirjaston kohdeyleisöä kuin kirjastoakin.

Brysselin kasvitieteellinen puutarha (Le Botanique).

Parlamentin vierailukeskuksessa oli virtuaalinen Euroopan historiaan keskittyvä käytävä täynnä erilaisia puheita, valokuvia ja dokumentteja.

Vierailukeskuksessa oli myynnissä erilaisia paitoja J.

Oli todella mielenkiintoista tavata kirjastonhoitajia, tutkijoita ja muita yliopistomaailmassa työskenteleviä ihmisiä eri puolilta Eurooppaa!

Tervetuloa pääkirjaston 2.kerroksen EU-tietokeskukseen! Päivystys arkisin 12-13.

 

Teksti ja kuvat:

Petra Pentzin
Tietoasiantuntija (6.1.2014 asti)
Helsingin yliopiston kirjasto