Digigraduille uusi prosessi – tallennus, arvostelu ja arkistointi yhdessä putkessa

Gradujen sähköinen tallennus- ja arvosteluprosessi otettiin käyttöön viime syksynä neljässä Helsingin yliopiston tiedekunnassa. Uusia tiedekuntia on tulossa mukaan tämän vuoden aikana. Prosessin myötä sekä gradujen tallennus että arvostelu voidaan hoitaa samassa järjestelmässä. Mukana olevien tiedekuntien kaikki gradut saadaan myös digitaalisessa muodossa käyttöön joko avoimessa verkossa tai kirjaston opinnäytekioskeissa.

Kehittäkää järjestelmä, joka mahdollistaa tallennuksen ja verkkojulkaisemisen lisäksi myös gradujen tarkastus- ja arvosteluprosessin. Tällainen toive esitettiin vuonna 2012 käyttäytymistieteiden ja humanistisen tiedekunnan taholta kirjastolle. Tällainen järjestelmä mahdollistaisi siirtymisen kokonaan digitaaliseen gradujen käsittelyyn. Näin sekä tiedekunnat että kirjasto voisivat halutessaan luopua printtimuotoisten gradujen käsittelystä ja säilytyksestä – ja saada merkittäviä tila- ja kustannussäästöjä. Samalla gradujen arvostelukäytäntöjä olisi mahdollista yhtenäistää siten, että tarkastus- ja arvosteluprosessista tulisi hallinnollisesti sujuvampaa.

Tästä haasteesta otti kopin kirjaston tietojärjestelmäasiantuntija Joonas Kesäniemi. Sopivasti samana vuonna oli kirjaston ylläpitämään julkaisujärjestelmäohjelmistoon, DSpaceen, saatu versiopäivitys joka mahdollisti prosessien toteutuksen osana julkaisuarkiston toiminnallisuutta: vaiheittainen työnkulku ja prosessiin osallistuvien henkilöiden roolit oli mahdollista määritellä halutulla tavalla. Tästä sai alkunsa DSpaceen perustuvan E-thesis-järjestelmän kehittäminen putkeksi, jossa digitaalinen gradu etenee tallennuksen jälkeen arvosteluun, hyväksyttäväksi ja arkistoitavaksi. Lopuksi gradu voi päätyä myös julkaistavaksi yliopiston digitaalisessa arkistossa Heldassa, mikäli tekijä hyväksyy verkkojulkaisusopimuksen ehdot.

Suunnittelusta toteutukseen

Prosessia koskevat määrittelyt edellyttivät aluksi tiivistä yhteistyötä kirjaston ja mainittujen tiedekuntien edustajien kesken. Lukuisten palaverien ja teknisen suunnittelun tuloksena perinteinen paperigradujen tarkastus- ja arvosteluprosessi saatiin sovitettua digitaaliseen muotoon. Prosessiin määriteltiin työnkulku ja roolit eri vaiheisiin osallistuville henkilöille. Gradun tehneen opiskelijan lisäksi prosessiin osallistuu laitosten tai tiedekuntien hallintohenkilöstöä sekä kunkin gradun arvostelusta vastaavat henkilöt.

Vähitellen prosessin suunnitelma ja tekninen toteutus hioutuivat niin selkeäksi, että asiaa voitiin esitellä laajemmin eri tiedekuntien opintoasiainpäälliköille. Tässä vaiheessa oli jo selvää, että uuden prosessin käyttöönotto tulisi tapahtumaan vaiheittain, tiedekunta kerrallaan, koska esimerkiksi tallennuslomakkeille tulevat määrittelyt laitoksista ja oppiaineista oli tehtävä räätälöidysti kunkin tiedekunnan tarpeiden mukaan.

Vuoden 2014 syksyllä käyttäytymistieteiden tiedekunta sekä oikeustieteellinen, maa- ja metsätieteellinen ja teologinen tiedekunta ottivat uuden graduprosessin käyttöön. Samantyyppinen prosessi, jossa gradun jättö tarkastukseen tapahtuu digitaalisesti, oli jo aiemmin otettu käyttöön matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa.

Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan vuoden 2015 aikana mukaan ovat tulossa lääketieteellinen, valtiotieteellinen ja farmasian tiedekunta. Tuolloin mukana olisi jo kahdeksan tiedekuntaa ja noin kolme neljäsosaa kaikista Helsingin yliopiston graduista päätyisi E-thesis-järjestelmään. Tavoitteena on, että lähivuosina tallennus- ja tarkastusprosessi saataisiin keskitettyä samaan järjestelmään ja uusi prosessimalli otettaisiin käyttöön mahdollisimman kattavasti kaikissa yliopiston tiedekunnissa.

Gradujen lisäksi on käyttöön tulossa tekninen alusta myös kandidaatintöille, tosin hieman yksinkertaistettuna prosessina. Kandidaatintöitä koskeva tallennus- ja arvosteluprosessi otetaan käyttöön kuluvan vuoden aikana käyttäytymistieteiden tiedekunnassa sekä Svenska social- och kommunal högskolanissa. Jatkossa kanditöiden prosessia voidaan laajentaa myös yliopiston muihin tiedekuntiin.

Parannuksia ja kehittämistyötä luvassa jatkossakin

Tähän mennessä mukaantulleiden tiedekuntien osalta prosessin käyttöönotto on onnistunut hyvin. Järjestelmään on tehty jonkin verran muokkauksia käyttäjiltä saadun palautteen perusteella.

Kirjaston osalta tehtävät ovat toistaiseksi olleet tekniseen suunnitteluun ja ylläpitoon liittyviä. Jatkossa tavoitteena on muun muassa gradujen käyttöönsaaminen mahdollisimman helposti ja joustavasti, sillä kirjaston näkökulmasta digitaalisten gradujen merkitys korostuu ja paperisten vähenee. Tällä hetkellä noin puolet digitaalisista graduista julkaistaan avoimesti Heldassa, loput ovat käytettävissä paikallisesti kirjastojen opinnäytekioskeissa.

Oma lukunsa on digitaalisten gradujen pitkäaikaissäilytys, johon haetaan ratkaisua yhdessä yliopiston keskusarkiston kanssa. Kirjaston käyttämä DSpace-ohjelmisto ei täytä pitkän aikavälin arkistoinnin teknisiä vaatimuksia.

Kuluvan vuoden aikana Joonas Kesäniemeä työllistää muun muassa eri järjestelmissä olevien opinnäytteiden integrointi samaan E-thesis-järjestelmään. Lähiaikoina toteutuu myös tekninen parannus, jonka avulla gradu ohjautuu automaattisesti plagiaatintarkistuksen tekevään järjestelmään, Urkundiin. Plagiaatintarkistuksen raportin avaava linkki puolestaan ilmestyy automaattisesti arvosteluprosessin työnkulkuun. Näin Urkundiin liittyvät prosessin vaiheet etenevät jatkossa sujuvammin. Prosessin sujuvuutta ja läpinäkyvyyttä parantaa myös laajemman kokonaisnäkymän tarjoaminen työnkulusta kaikille prosessiin liittyville toimijoille.

Pioneerityötä kirjastossa

Gradujen digitaalisen tallennus- ja arvosteluprosessin toteutus yhdessä järjestelmässä DSpace-ohjelmistoa hyödyntäen, on ollut pioneerityötä. Toistaiseksi kotimaisista yliopistoista ja korkeakouluista vain Oulun yliopistossa on käytössä samankaltainen prosessi, mutta siinä toteutus perustuu eri ohjelmistoon.

Prosessin tekniseen toteutukseen on liittynyt monia vaiheita ja muun muassa linkitetyn datan hyödyntämistä tallennuslomakkeelle integroitujen ontologioiden (YSO, ALSO) muodossa. Ontologioiden avulla gradun tekijä voi helposti etsiä sopivia sisällönkuvailutermejä ja tallentaa ne työnsä kuvailutietoihin. Jatkossa tallennuslomakkeelle on tulossa tarpeen mukaan eri tieteenalojen ontologioita, kuten lääketieteen FinMeSH sekä maa-ja metsätalouden AFO. Kuvailutietoihin tallennettua linkitettyä dataa voidaan jatkossa myös analysoida ja hyödyntää tehokkaammin uusissa käyttöliittymissä.

Lisätietoja uudesta E-thesis-järjestelmästä voi kysyä Joonas Kesäniemeltä.

Teksti:

Mika Holopainen
Tietoasiantuntija

 

 

 

 

 

 

 

Kirjasto osana opiskelijan tukiverkostoa

Helsingin yliopiston kirjasto palvelee useita asiakasryhmiä, joilla on erilaisia tarpeita. On opiskelijoita, opettajia, tutkijoita ja muuta henkilökuntaa, sekä alumneja joiden työtä haluamme tukea, unohtamatta yliopiston ulkopuolelta tulevia asiakkaita.

Pelkästään opiskelijan status kätkee sisälleen erilaisia vaiheita, joiden läpäisemistä kirjasto pyrkii aktiivisesti tukemaan.

Kirjastosta saa aina jonkun kiinni ja neuvoa voi kysyä, jos on pulassa. Tavoitteena on, että opintojen reitit olisi hyvin ennakoituja.

Kirjastokierroksilla alkuun

Uuden opiskelijan aloittaessa opintiensä, kirjasto pyrkii heti alkuun iskemään perustiedot toiminnastaan fuksin tajuntaan kirjastokierroksien avulla. Kierrokset toteutetaan yhteistyössä tiedekuntien ja kirjaston kouluttamien tuutoreiden kanssa. Tuutorit esittelevät kirjaston fyysiset palvelut ryhmätyötiloista kopiokoneisiin, mutta kertovat myös sähköisistä palveluista.

– Tänä keväänä painotimme tuutorikoulutuksessa e-aineistojen mahdollisuuksia, informaatikko Erva Kostiainen kertoo.

Syksyisin järjestettävillä orientaatioluennoilla kirjasto on myös näkyvästi läsnä. Orientaatioluennoilla käydään läpi ns. perusjutut, kuten kirjastokortin hankkiminen, verkkoaineistot, tietokannat ja kokoelmat, sekä kirjaston tarjoamat koulutukset.

– Jokaisella kampuksella orientaatioluennot ja fuksikierrokset järjestetään omat erityistarpeet huomioon ottaen, Kostiainen lisää.

Tiedonhankinnan toukasta perhoseksi

”Olen pulassa. Ohjaajani neuvoi minua ottamaan yhteyttä kirjastoon. Osaatko neuvoa, miten haen aiheestani?”
”Kiitos todella paljon näistä tiedoista. Olen erittäin huojentunut.”

Suoritettuaan kaikille pakollisen TVT-ajokortin, opiskelijalla on perusvalmiudet tiedonhankintaan. Mutta viimeistään kandiseminaariaiheen kutitellessa aivonystyröitä, voi opiskelija tuntea itsensä voimattomaksi yrittäessään napata aiheeseensa liittyvää aineistoa vellovasta tietomerestä. Tähän tarpeeseen vastaa suoraan oman alan tiedonhankinnan koulutus. Yleisien kurssien lisäksi on mahdollista varata henkilökohtaista tiedonhankinnan ohjausta tietoasiantuntijalta.

– Esimerkiksi hakusanat saattavat tuottaa päänvaivaa. Harvemmin ohjaukseen hakeutuu sellaisia, jotka eivät osaa yhtään mitään, lähinnä moni tulee varmistamaan, että on tehnyt oikein, Kostiainen hymyilee.

Tukena opinnäytetyön teossa

Opinnäytetyöntekijän polku on reititetty niin, että tieteellistä hakua opiskellaan ainakin ensimmäisen vuoden aikana, kandintyötä tehdessä sekä kerrataan ja syvennetään oppimista maisterivaiheessa. Tutkijakouluissa onkin omat kuvionsa ja silloin perehdytään mm. tutkimusdataan, julkaisemiseen, tutkijan verkkonäkyvyyteen ja bibliometriikkaan.

Opinnäytetyöntekijä saa kirjastosta tukea lähinnä kahden tyyppiseen tarpeeseen: 1) miten löydän olennaiset aineistot tutkimusaiheestani ja 2) miten pidän järjestyksessä löytyneet aineistot viitteidenhallintaohjelmalla. Kirjasto tukee sekä hankkimalla aineistot että opastamalla niiden käytössä.

Tukea on tarjolla monessa muodossa:
oppaat verkossa
avoimet lähiopetukset
kandi- ja graduseminaareihin tms. kursseihin integroidut lähiopetukset (tai monimuoto-opetukset, joissa aineistoa ja opetusta on myös verkossa)
-neuvonta tiskillä, verkossa, puhelimessa ja ajanvarauksella.

Tukiverkosto valmiudessa

Kirjasto on vain yksi monien opiskelijalle tukea ja ohjausta antavien tahojen joukossa. Siksi yhteistyö ja rajallisten resurssien yhdistäminen on tärkeää.

Syyskuun alussa ajattelun ja tieteen kaupunkifestivaalissa Thinkfestissä oli Iso-G tekemättä -keskustelutilaisuus, jossa kirjaston tietoasiantuntijat, opintopsykologi ja Kielikeskuksen opettaja ja opiskelijat kertoivat, mitä on tarjolla graduntekijän tueksi ja pohtivat graduntekijä tarvitsee.

Keskustelutilaisuus poiki uusia ideoita, miten voisimme tukea opinnäytetyöntekijää. Kirjaston kursseista ja palveluista voisi aina tiedottaa paremmin ja oikeampaan aikaan (sitä yritämme, mutta tsempattavaa on). Antaisiko potkua graduntekoon vaikkapa kerran lukukaudessa järjestettävä gradufestari, jossa olisi mukana eri tahoja, joiden apua graduntekijä tarvitsee: opintopsykologit, tietoteknikkapalvelut, kirjasto, Kielikeskus jne. Festarilla voisi olla non-stop työpajoja, miniluentoja, keskusteluja, alkusysäyksiä gradupiireille tai muille itseapuryhmille. Kirjasto tarjoaa jo nyt tukea opintopiireille esim. opintopiiriwikin avulla. Olisiko ohjeistuksen ja fyysisen ja virtuaalitilan lisäksi tarvetta myös match making -tilaisuuksille, joissa samoja kysymyksiä pohtivat opinnäytetyöntekijät tapaisivat ja perustaisivat tsemppiryhmiä.

On monia keinoja tukea opinnäytetyöntekijää. Mitä ideoita sinulla on?

Mietteitä ja palautetta

Pieni gallup-kierros pääkirjaston ja Kumpulan kampuskirjaston tiloissa paljasti, että ponnistelumme eivät ole menneet hukkaan. Tiedonhankinnan kursseja ja e-aineistojen mittavaa lisäämistä kiiteltiin. Lisäksi, varsinkin fuksit, pitivät tärkeänä asiakastietokoneiden ja työskentelytilojen saatavuutta kirjastoissamme. Asiakasneuvojamme saavat papukaijamerkin; useampi kiitti nopeasta ja ystävällisestä palvelusta.

Tässä muutama kommentti:

Teksti:

Päivi Helminen
Informaatiolukutaidon opetuksen koordinaattori

Helena Hiltunen
Verkkotoimittaja

Video:

Helena Hiltunen

Kuva:

Suvi Kataja

Gradut verkkoon – vai digiarkistoon?

Syksystä 2012 alkaen on HY:n valtiotieteellisessä, oikeustieteellisessä sekä matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa edellytetty gradun tallentamista pdf-tiedostona E-thesis-palveluun.[1] Ohjeistuksena on, että gradusta tehdään ensin pdf-tiedosto, josta tekijä printtaa tarkastukseen jätettävät kappaleet – ja tallentaa sitten pdf:n joko julkaistavaksi tai arkistoitavaksi E-thesikseen.

Mikäli tekijä ei tallennuksen yhteydessä hyväksy verkkojulkaisusopimusta, gradun pdf-versio päätyy E-thesiksen suljettuun digitaaliseen opinnäytearkistoon. Tällöin se on luettavissa niin sanotuilla opinnäytekioskikoneilla eli tähän tarkoitukseen tuotetuilla työasemilla, joita on toistaiseksi neljä pääkirjaston kerroksissa K4, 4, 5, ja 6. Opinnäytekioskeissa graduja voi tekijänoikeussyistä vain lukea; tallentaminen on estetty.

Jos tekijä hyväksyy verkkojulkaisusopimuksen, gradu hyväksytään julkaistavaksi E-thesiksessä sen jälkeen, kun tiedekunta on virallisesti hyväksynyt sen. Gradun verkkojulkaisemiseen on viime vuosien aikana kannustettu muun muassa tiedekuntakohtaisia arvosanarajoja poistamalla, mutta edelleen moni gradun tekijä haluaa työnsä päätyvän vain E-thesiksen suljettuun opinnäytearkistoon. Syitä tähän on monia, kuten työn arkaluonteisuus, epävarmuus arvosanasta, epätietoisuus tekijänoikeuksiin liittyvistä seikoista tai mahdollisuus julkaista työ jonkin kaupallisen kustantajan välityksellä. Lisäksi eri tieteenaloilla voi olla eroja siinä, kuinka kannustavasti avoimeen verkkojulkaisemiseen suhtaudutaan.

Valtiotieteellisen tiedekunnan gradujen julkaisuprosentteja

Esimerkkinä tallennettujen gradujen julkaisemisaktiivisuudesta näkyy alla valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden jakauma oppiaineittain  lukuvuoden 2012-2013 aikana.

Kaavion luvut ovat prosentteja kaikista tiedekunnan oppiaineissa hyväksytyistä graduista ajanjaksolla lokakuu 2012 – kesäkuu 2013. Eniten E-thesiksessä julkaistuja graduja oli käytännöllisen filosofian opiskelijoilla, 66% kaikista hyväksytyistä. Lisäksi vähintään 50% kattavuus verkkojulkaisemisessa oli  sosiaali- ja kulttuuriantropologiassa, sosiaalipsykologiassa, sosiologiassa, taloustieteessä sekä tilastotieteessä. Vähiten julkaistuja graduja oli puolestaan yhteiskuntapolitiikan oppiaineessa, vain 31 % kaikista hyväksyistä.  Koko tiedekunnan keskiarvo E-thesiksessä julkaistuista graduista oli 43%. Lisäksi 3% tiedekunnassa hyväksytyistä jätti tallennuksen tekemättä.

Kirjaston palvelutoiminnan ja tiedontarvitsijoiden kannalta olisi suotavaa, että mahdollisimman moni päätyisi julkaisemaan työnsä E-thesiksessä. Toisaalta edellä mainittu Valtiotieteellisen tiedekunnan keskiarvo edustaa melko normaalia gradujen verkkojulkaisemisen astetta, sillä samansuuntaisia 40-50% lukuja esiintyy muissakin kotimaisissa yliopistoissa, kuten Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistoissa. Poikkeuksena on Tampereen yliopisto, jossa gradujen verkkojulkaisemisen aste on viime vuosina ollut yli 80%. Tähän on syynä etenkin yhtenäinen, verkkojulkaisemista tukeva ja siihen ohjaava kulttuuri.  Hyväksyessään verkkojulkaisemisen Tampereen yliopiston graduntekijä myös välttyy kolmen gradukappaleen sidottamiskuluilta.

Verkkograduilla runsaasti latauksia

Yliopistojen digitaalisissa arkistoissa julkaistuihin graduihin liittyy samoja etuja kuin open access –julkaisemiseen yleisemminkin. Tieto välittyy tehokkaasti ja omaa työtä on helppo markkinoida. Näin gradu voi saada huomattavan määrän lukijoita ja mahdollisesti myös viittauksia muissa opinnäytteissä,  tieteellisissä julkaisuissa tai vaikkapa sosiaalisessa mediassa.

E-thesiksessä julkaistujen gradujen suhteellisen korkeaa käyttöastetta voidaan havainnollistaa simplestats –tilastointiohjelman avulla saatavilla latausluvuilla. Simpletatsista voidaan hakea HY:n opinnäytteiden lataustilastoja vuodesta 2010 alkaen. Seuraavassa on esimerkkinä valtiotieteellisessä tiedekunnassa lokakuussa 2011 hyväksyttyjen ja E-thesiksessä julkaistujen gradujen (10 kpl) latausten kuukausittaiset keskiarvot aikavälillä lokakuu 2011 – syyskuu 2013 (24 kuukautta).

Kuten kaaviosta voidaan huomata, gradujen latausluvut näyttäisivät vaihtelevan varsin paljon kuukausittain, mutta kiinnostusta niitä kohtaan joka tapauksessa riittää myös pidemmällä aikajänteellä. Otannassa mukana olevia graduja ladattiin kutakin 24 kuukauden ajanjaksolla keskimäärin 29 kertaa kuukausittain. Yksittäisten gradujen kohdalla vaihtelu oli suurta: vähiten latauksia saaneella oli 570 latausta koko jaksolla, kun taas eniten latauksia saaneella luku oli 1200. Kaikkien 10 gradun latausten yhteismäärä 24 kuukauden jaksolla oli 7671.

Kirjasto mukana kehittämistyössä

Kirjasto on ollut aktiivisesti luomassa ja kehittämässä opinnäytteiden verkkojulkaisemiseen liittyviä palveluita. Tavanomaista kirjaston tukipalvelua on muun muassa ohjeiden laatiminen ja opiskelijoiden neuvonta. Lisäksi kirjastossa on tehty tallennettuihin graduihin liittyvää metadatan täydentämistä muun muassa sisällönkuvailukentissä.

Kirjaston verkkopalveluissa tehdään teknisempää kehittämistyötä. Parhaillaan on käynnissä hanke, jonka tuloksena kuluvan syksyn aikana pilotoidaan prosessia, jossa gradun tallentamisen jälkeen myös tarkastus ja arvostelu voidaan toteuttaa sähköisesti samassa järjestelmässä (DSpace). Lisäksi prosessiin kytkeytyy toisessa järjestelmässä (Urkund) tapahtuva plagiaatintarkistus. Gradun sähköistä tarkastusprosessia pilotoidaan aluksi humanistisessa ja käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa, mutta jatkossa uusi malli otettaneen käyttöön useimmissa Helsingin yliopiston tiedekunnissa.

Teksti ja kuvat:

Mika Holopainen
Tietoasiantuntija
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto


[1] E-thesiksen opinnäytteet sisältyvät Helsingin yliopiston digitaaliseen arkistoon Heldaan.

Yhä useampi gradu tallennetaan digitaalisena E-thesikseen

Kirjaston verkkopalveluissa ylläpidettävä E-thesis-palvelu on tarjonnut Helsingin yliopiston opinnäytteitä avoimesti saataville ja vapaasti luettavaksi jo reippaat kymmenen vuotta. Väitöskirjoista on useiden vuosien ajan saatu E-thesikseen julkaistavaksi suurin osa, mutta gradujen tallentaminen ja julkaiseminen on Helsingin yliopistossa edennyt hitaammin kuin monissa muissa suomalaisissa yliopistoissa. Gradujen julkaiseminen E-thesiksessä oli pitkään täysin vapaaehtoista ja useat tiedekunnat olivat määrittäneet julkaistaville graduille arvosanarajan. Gradut ovat kuitenkin olleet koko E-thesis-palvelun olemassaolon ajan hyvin suosittua aineistoa tiedostonlatauksia kartoittavien tilastojen valossa.

Muutaman viime vuoden aikana Helsingin yliopiston gradujen digitaalisten versioiden tallentaminen ja julkaiseminen on edistynyt merkittävästi. Valtiotieteellinen tiedekunta, Viikin tiedekunnat ja lääketieteellinen tiedekunta ovat jo joidenkin vuosien ajan tukeneet gradujen ja tutkielmien tallentamista yhteistyössä kirjaston kanssa. Syyslukukaudesta 2012 alkaen matemaattis-luonnontieteellisessä, oikeustieteellisessä ja valtiotieteellisessä tiedekunnassa on ollut pakollista tallentaa pro gradu -työ E-thesikseen opinnäytteen tarkastettavaksi jättämisen yhteydessä. Tiedekuntien aktiivisuuden myötä E-thesiksen tallennettujen gradujen määrä on kasvanut huomattavasti.

Digitaalisten gradujen kattavan tallentamisen leviäminen kaikkiin yliopiston tiedekuntiin on myös näköpiirissä. Lisävauhtia uusien käytäntöjen leviämiselle tulee todennäköisesti antamaan plagiaatintunnistusohjelmiston tuleva käyttöönotto yliopistossa. Kun opiskelijoiden on annettava gradunsa ohjelmiston analysoitavaksi, on luontevaa, että samalla tarjotaan mahdollisuus opinnäytteen tallentamiseen E-thesikseen.

Teknisiä uudistuksia E-thesis-palvelussa

Gradujen tallennusta varten kirjaston verkkopalveluissa on laadittu tiedekuntakohtaisia tallennuslomakkeita. Lomakkeen avulla opiskelijalle annetaan mahdollisuus joko gradun julkaisemiseen internetissä tai pelkkään gradun tallentamiseen. Ne gradut, joille tekijä ei myönnä julkaisulupaa, päätyvät E-thesiksen suljettuun opinnäytearkistoon. Suljetussa arkistossa olevat opinnäytteet eivät ole vapaasti luettavissa tai hakukoneiden haettavissa. Tarvittaessa nämä opinnäytteet ovat kuitenkin tiedekunnan opintohallinnon saavutettavissa. Keskustakampuksen Kaisa-talon kirjastossa on neljä työasemaa, niin sanottua opinnäytekioskia, joilla asiakkaat voivat lukea suljettuun arkistoon tallennettuja opinnäytteitä. Näillä työasemilla tiedostojen kopioiminen ja tallentaminen on tekijänoikeussyiden vuoksi estetty.

E-thesis-palvelua on tarkoitus kehittää edelleen niin, että se palvelee aikaisempaa paremmin opinnäytteiden tallentajia ja julkaisijoita. Ensimmäisessä vaiheessa päivitetään E-thesiksen verkkosivujen ulkoasua, tallennuslomakkeita sekä opinnäytteiden suljettua arkistoa. Teknistä uudistustyötä ovat toteuttaneet kirjaston verkkopalveluissa tietotekniikkasuunnittelija Antti Rantala ja tietojärjestelmäasiantuntija Joonas Kesäniemi. Uudistetut E-thesiksen verkkosivut ja tallennuslomakkeet otetaan käyttöön kevättalven aikana.

Teksti

Jussi Piipponen
tietotekniikkasuunnittelija
Verkkopalvelut
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuva

Helena Hiltunen