ResearchGuides – tieteenalakohtaiset lähteet näkyviin

Miten saisimme tieteenalakohtaiset lähteet paremmin esille erityisesti tutkijoille ja opettajille? Tätä pähkäiltiin Helsingin yliopiston keskustakampuksella keväällä 2013.

Eri vaihtoehtoja etsiessä huomattiin Turun ja Oulun yliopiston toteuttaneen tieteenalakohtaisia oppaita LibGuides-ohjelmalla, joka on amerikkalaisen Springshare-yhtiön tuote. Erityisesti Turun malli alkoi kiinnostaa.

LibGuides-ohjelma on käytössä maailmanlaajuisesti 4800 kirjastolla. Käyttäjiin kuuluvat esimerkiksi Lundin, Oxfordin, Harvardin ja Yalen yliopistot.

Kesäkuussa 2013 pyydettiin turkulaisia Helsinkiin kertomaan omasta ResearchGuides-projektistaan. Leena Järveläinen ja Elise Johansson kertoivat avoimesti ja hauskasti projektistaan innokkaille kuulijoille Helsingin yliopiston kirjastosta ja Kansalliskirjastosta.

Pian tämän jälkeen ohjelmasta saatiin koekäyttö. Kiinnostuneet saivat tunnukset ja pääsivät kokeilemaan oppaan tekoa. Kuten turkulaiset olivat kertoneet, ohjelman käyttö oli helppoa ja sivuja alkoi syntyä nopeasti. Turkulaisilta saatiin Helsingin yliopiston käyttöön myös palvelun nimi: ResearchGuides.

Syksyllä 2013, onnistuneen koekäytön jälkeen, ohjelma päätettiin hankkia kirjaston kaikkien kampusten käyttöön ja hankkeelle laadittiin projektisuunnitelma. Mitä tietosisältöjä oppaisiin tulisi ja mihin järjestykseen? Minkälaista tieteenalajaottelua käyttäisimme? Näistä keskusteltiin monesti, välillä kiihkeästikin. Kirjaston eri asiantuntijoiden ja taustajärjestelmien hyödyntäminen, mobiilikäytön huomioon ottaminen ja yhdenmukaisuus olivat keskeisiä linjauksia.

Keväällä 2014 saatiin ohjelman uusi versio käyttöön ja oppaiden teko käynnistyi työpajoissa kesäkuussa. Perustyöpajojen lisäksi on pidetty pulmapajoja, joissa ratkotaan yhdessä eteen tulleita ongelmia. Työpajojen tunnelma on ollut innostunut: pääosassa iloinen puheensorina ja suunnittelu kollegoiden kesken.

Usein käy niin, että kirjaston anti ei avaudu kansainvälisille käyttäjillemme yhtä hyvin kuin kotimaisille. Niinpä suurin osa ResearchGuides-oppaista on englanniksi ja myöhemmässä vaiheessa oppaita julkaistaan tarvittaessa myös kotimaisilla kielillä.

Kesän ja syksyn aikana oppaita on tehty yli 30 ja lisää on tulossa. ResearchGuides-palvelu sisältää tieteenalaoppaita lääketieteestä metsätieteeseen ja fysiikasta taidehistoriaan sekä yleisoppaita esimerkiksi tietoaineistojen hakemiseen ja käyttöön. Lisäksi ohjelmalla voidaan tehdä kurssikohtaisia räätälöityjä oppaita opetustarpeisiin.

Heti alkuvaiheessa saatiin kovasti kaivattu e-kirjaopas suomeksi ja englanniksi sekä suomenkielinen opas viitteidenhallintaohjelma RefWorksin käyttöön.

Oppaita rakentaessa on käytetty kirjaston jo toimivia järjestelmiä, kuten Helkaa, BookNavigatoria ja FeedNavigatoria. Sivut on haluttu saada eläviksi käyttämällä RSS-syötteitä uutuusseurantaan.

ResearchGuides-oppaista on pyydetty käyttäjiltä palautetta jo ennen palvelun laajempaa julkistamista. Palaute oppaista on edelleen erittäin tervetullutta ja oppaita kehitetään palautteen perusteella.

Tervetuloa tutustumaan! Kerro meille mikä toimii ja mikä ei.

Teksti:

Ritva Hagelin
kehittämispäällikkö

Pekka Karhula
kirjastonhoitaja

Johanna Lahikainen
tietoasiantuntija

Kuva:

vumc.com

Kirjastohommia ABC – käsikirja tietämättömille osa II: Sukellus tiedonhallinnan laguuniin

Tunnelma on melkein harras. Keskusilmastointi humisee, hiiret klikkaavat, näppäimistö ratisee..

– Eiköhän aloitella, Anna-Kaisa Hyrkkänen hihkaisee ja aloittaa reippaasti puolentoista tunnin opetussession, jonka tarkoituksena on opastaa Kumpulan kampuksen Nelli-koulutukseen osallistuvat opiskelijat paremman tiedonhallinnan lähteille.

Helsingin yliopiston kirjasto järjestää erilaisia perus- sekä tieteenalakohtaisia syventäviä kursseja Helsingin yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle. Koulutusten päämääränä on auttaa tiedonlähteiden valinnassa, helpottaa tiedon etsimistä ja arviointia sekä tarjota työvälineitä tiedonhallintaan.

How to be a Nelli-master?

Anna-Kaisa Hyrkkänen aloitti koulutustyön melkein heti aloittaessaan Kumpulan kampuskirjaston leivissä muutama vuosi sitten. Ja sen kyllä huomaa. Kurssi etenee napakasti mutta silti rennoissa tunnelmissa. Opiskelijat kyselevät vapautuneesti Nellistä ja tekevät kiltisti esimerkkiharjoituksia, joita Anna-Kaisa johtaa luokan edessä.

– Tykkään tavattomasti koulutustehtävistä, koska palautteen saa välittömästi. Opiskelijat ovat kiitollista porukkaa, Anna-Kaisa naurahtaa.

Pääsääntöisesti kaikki palaute on ollut hyvää.

– Opiskelijat hahmottavat minusta viittauksiin ja plagiointiin liittyvät säännöt hyvin. Enemmänkin tuntuu, että löytyy opiskelijoita, jotka opiskelevat opiskeluaikansa päätökseen tietämättä millaisia välineitä tiedonhakuun olisi mahdollista saada käyttöön.

Anna-Kaisa Hyrkkänen
Anna-Kaisa Hyrkkänen

Miten hallita tietoa pursuavaa maailmaa?

Luulisi että tiedon paljouteen hukkumaisillaan olevat opiskelijat ja tutkijat tarttuisivat ojennettuun pelastusrenkaaseen hanakammin, mutta näin ei ole. Kurssien osallistujamäärät heittelehtivät paljon.

– Moni opiskelija ihmettelee miksi kurssitarjonnasta pidetä suurempaa meteliä, Anna-Kaisa selvittää.

Erityisesti ulkomailta asti opiskelemaan saapuvien opiskelijoiden haaliminen kursseille on tunnistettu vaikeaksi.

– Tavoitamme suomenkieliset opiskelijat hyvin ainejärjestölistojen kautta, mutta esimerkiksi vaihto-opiskelijoiden tavoittaminen on aika vaikeaa, Eija Nevalainen Keskustakampuksen kirjastolta toteaa.

Ehkä viesti järjestettävistä kursseista ei tavoita kaikkia kiinnostuneita, joten tässä on kirjastolle selkeä haaste voitettavaksi.

Hallitse Helkasi!

Tuija Korhonen sipaisee hiuskiehkuran korvansa taakse ja kertoo vetäneensä vasta muutaman kurssin.

– Kyllä se on parantunut joka kerta, mutta kyllä minua vielä kovasti jännittää, Korhonen hymyilee. Aivot menevät jumiiin, hän jatkaa ilkikurisesti.

Jännitys ei ainakaan näy päällepäin, kun Korhonen opastaa varmoin ottein pientä opiskelijajoukkoa Helkan saloihin Opiskelijakirjaston kellarissa. Erilaiset käytännön tehtävät avaavat hakuongelmia käytännöntasolla.

Tuija Korhonen
Tuija Korhonen

Muutaman koulutuskerran pohjalta on vaikea sanoa mitään opiskelijoiden innokkuudesta, mutta pieni ”mutu” on asiasta jo kehkeytynyt:

– Opiskelijoiden osallistuvuus vaihtelee kyllä tosi paljon. Jotkut eivät ota kouluttajaan minkäänlaista kontaktia. Jotkut taas kommentoivat ja kyselevät reippaasti mieltä askarruttavista asioista.

Ei vain pelkkää tekniikkaa

Helsingin ylipiston kirjaston tarjoamat avoimet – ja tutkintovaatimuksiin integroidut kurssit antavat aseet parempaan tiedonhankintaan ja mahdollistavat informaatiolukutaidon paremman hallinnan.

On tärkeää tunnistaa tiedontarpeensa, hakea tietoa sopivista paikoista sopivin välinein, arvioida, käyttää ja välittää eteenpäin löytämäänsä tietoa ja tietenkin osata tehdä kaikki tämä eettisesti ja oikeudelliset seikat huomioon ottaen.

– Kaikki merkit viittaavat siihen että koulutustoimintaa täytyy jatkaa, kehittää ja laajentaa, Eija Nevalainen toteaa.

Järjestelmien kehittäminen mahdollisimman helppokäyttöiseen suuntaan ei ole Nevalaisen mielestä ratkaisu.

– Tähän käsitykseen moni opiskelijakin lankeaa; kysymys ei ole pelkästä hakujärjestelmien hallinnasta. Tiedonhankinnassa on otettava huomioon ja ymmärrettävä monia muitakin seikkoja. Meidän tehtävämme on tukea opiskelijoita ja tutkijoita tiedonhankinnassa tulevaisuudessakin, Nevalainen päättää.

Lisätietoa Helsingin yliopiston kirjaston kurssitarjonnasta

Kirjoittaja

Helena Hiltunen
Verkkotoimittaja
Hallinto- ja kehittämispalvelut
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvat

Helena Hiltunen

Otto – Opiskelijan Terkko

Otto on Terkon uusi, opiskelijoille suunnattu verkkopalvelu. Sen ideana on tuoda lääketieteen opiskelijan tärkeimmät verkkopalvelut- ja aineistot esille selkeästi ja yksinkertaisesti.

Otosta näkee Digitaalisen kurssikirjaston uutuudet, HELDA:n uusimmat lääketieteelliset tutkielmat, muita ajankohtaisia uutisia ja opiskelijablogeissa viime aikoina kirjoitettua. Elektroniset (kurssi)kirjat ovat näyttävästi esillä ja palvelusta löytyvät linkit lääketieteen opiskelijan kannalta keskeisimpiin ja kiinnostavimpiin palveluihin, kuten DiKK, Helka, MOT, Terkon Facebook-sivu, Groups, mobiilipalvelut jne. Otossa voi lisäksi katsoa kampuksen lukupaikkoja kartalta ja chattailla vaikkapa muiden opiskelijoiden kanssa.

Otto – Opiskelijan Terkko

null

Diplomaatti keskuudessamme

Katri Tuori ei aikonut jäädä kirjastoalalle, kysymyksessä oli vain väliaikainen ratkaisu. Gradu oli juuri kirjoitettu valmiiksi ja elämä edessä. Kirjanhakijan pesti ei ollut houkutteleva vaihtoehto uravalinnalle.

Mutta kuinkas sitten kävikään?

Suuret kirjavarastot olivat nuoren naisen mielestä jännittäviä ja kirjaston työyhteisön ilmapiiri mielenkiintoisine persoonineen vertaansa vailla. Ja kun samana kesänä Katri tuli raskaaksi, oli peli selvä -vakituinen työpaikka ja äitiysloma.

Helkan äiti

Katri Tuoria on tituleerattu Helkan äidiksi. Helkan kehityksen hän listaa uransa suurimpiin saavutuksiin. Vuoden 1990 alussa hän aloitti projektipäällikkönä Helsingin yliopiston kirjastossa (nykyinen Kansalliskirjasto). Silloin Helkasta ei vielä ollut tietoakaan.

Tuorin tehtävänä oli toimia yhteyshenkilönä ja saada mahdollisimman moni kirjasto Helkaan mukaan. Helkan luominen oli myös alkusysäys kirjastojen yhteistyölle. Sitä ennen kukin oli nyhräillyt omissa nurkissaan.

– Muistan selkeästi keväällä 1992, kun Thomas Roosin kanssa tungimme kaksi kelaa koneeseen ja kone lähti käyntiin. Oli suuri hetki, kun näki tietokannan todella toimivan, Tuori muistelee.

Julki ja muut taistot

Toiseksi suureksi saavutuksekseen Tuori laskee julkaisuviitetietokanta JULKI:n kehityksen. Se oli projektina rankka. Neuvottelut saattoivat äityä räiskyviksikin, joka kasvatti Tuorin mainetta taitavana neuvottelijana ja diplomaattina.

– Kirjoitimme Kirsti Tainion ja Sinikka Luokkasen kanssa rehtorille ja kanslerille kirjeen, jossa vinkkasimme hankkeen tärkeydestä. Ylikirjastonhoitaja Esko Häkli ei pitänyt oma-aloitteisuudestamme, mutta taipui huomattuaan yliopistojohtajien innostuksen.

Touri saattoi, omien sanojensa mukaan, piruuttaan tallentaa iltakaudet ihan vain näyttämisen halusta. Oli pakko näyttää että JULKI on hyvä juttu, sillä projekti tiesi paljon lisätyötä kirjastoväelle ja ei sen vuoksi ollut kovinkaan suosittu. Nyt, vaikka narinaa on, tietokannasta ei haluttaisi luopua millään.

Kolmannen urahuippunsa Tuori kohtasi, kun viimeisintä järjestelmää vaihdettiin nykyiseen. Vaikka esityöt tehtiin kiitettävästi, muodostui projektin läpiviemisestä aikamoinen kujanjuoksu.

– Istuimme Ari Ahlqvistin kanssa yökaudet kasaamassa järjestelmää, Tuori muistelee.

Lopulta elokuun alussa 2001 lopullinen vaihto toteutui, mutta ei täysin pistein, sillä järjestelmä oli amerikkalaisten toimesta indeksoitu väärin ja se kaatuikin alkuun koko ajan.

Aina tavoitettavissa

Katrin tavoitettavuutta on myös kiitelty. “Oli aika tai paikka mikä vaan, kyllä Katri vastaa puhelimeen”, sanonta kuuluu. 1990-luvun alun tietokoneet eivät vastanneet kapasiteetiltaan ja suorituskyvyltään edes nykyaikaista kännykkää. Järjestelmien tukkeutuminen ja kaatumisuhka siivittivät ”päivystysryhmän” muodostumista.

– Aina kun olimme Kirstin kanssa jossakin kokouksessa toisella paikkakunnalla, varmistimme soittamalla, että kaikki on kunnossa.  Koimme, että järjestelmät ovat meidän vastuullamme.

Päivystysverkosto loi turvallisuudentunnetta. Aina oli joku jolle soittaa, jos jokin meni vikaan.

– Olen herännyt Yhdysvalloissa monta kertaa keskellä yötä puhelimen pirinään. Vielä eläkkeelle jäätyäni ihmiset ovat soitelleet, mutta nyt olen tajunnut laittaa puhelimen äänettömäksi.

Eläkkeellä hyvillä mielin

Katri Tuori jäi eläkkeellä 1.4.2010. Kun omat velvollisuudet oli hoidettu pois alta, oli hyvä lähteä. Aktiivisella ja elämännälkäisellä naisella on paljon suunnitelmia tulevan eläkkeen varalle.

– Se on jännä, miten täytyy eläkkeelle siirtymisen jälkeen totutella siihen, ettei tarvitse herätä aamulla. Pitkään nukkuminen on aika hauskaa! Olen huomannut käyneeni päivä päivältä rennommaksi ja rennommaksi, kun ei tarvitse kantaa mistään huolta.

Suurempia suunnitelmia Tuorilla eläkepäivien varalle ei sen kummemmin ole. Hänen mielestään 35 vuoden yhtäjaksoisessa työputkessa on ollut tarpeeksi suunnittelua. Varsinkin kun komeaan työuraan sisältyy vain yksi sairauspoissaolo.

– Olen nyt ansaitussa levossa, Katri Tuori virnistää.

Katri Tuori Kansalliskirjaston lukusalissa.

Kirjoittaja:

Helena Hiltunen
Verkkotoimittaja
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuva:

Helena Hiltunen

E-kirjastouutisia 1/2010: uudistuksia ja muutoksen tuulia

Tarkkasilmäisimmät lienevät huomanneet, että NELLissä on tapahtunut tiettyjä muutoksia, joista näkyvin lienee vasemman laidan valikossa tarjolla oleva Artikkelihaku.  Vähän muitakin rukkailuja on tehty, esimerkiksi SFX-valikossa,  ja lisää on luvassa vielä tämän vuoden aikana.  E-kirjastorintamalla on tapahtunut yleisemminkin pientä edistymistä. Esimerkiksi e-kirjojen linkityksiä HELKA-tietueissa on kehitetty paremmin etäkäyttäjääkin palveleviksi.

Oli jo aikakin, voi sanoa. Onhan esimerkiksi NELLImme käyttöliittymä ollut aika lailla ennallaan jo useamman vuoden, itse asiassa  vuodesta 2006, jolloin tehtiin hakemistot aineistojen selailua ja valintaa helpottamaan ja rakennettiin vasemman laidan valikko Etsi-laatikkoineen ja pikalinkkeineen.  Sitä paitsi on jo kauemman aikaa puhuttu siitä, kuinka   NELLI ei oikein avaudu käyttäjälle ilman kurssitusta.  Tätä epäkohtaa on puitu valtakunnallisellakin tasolla, muun muassa Triangeli-päivillä.

Seuraavassa kerron ensin lyhyesti jo toteutetuista ja kaavailluista muutoksista, jotka kiinnostavat ehkä eniten. Lopuksi pohdin vähän sitä, miksi NELLImme ja e-kirjastotopalvelujemme kehittely ei ole edennyt eikä ehkä jatkossakaan etene niin ripeästi kuin toivoa sopisi.

Mitä on muuttunut?

Tiettyyn artikkeliin muutamalla klikkauksella !
Alaansa seuraavien aktiivitutkijoiden tarvinnee tehdä aiheenmukaisia tiedonhakuja aika harvoin.  Tarve saada tietty artikkeli luettavakseen aktualisoituu huomattavasti useammin.  Artikkelihaku kehitettiin ainakin osaksi juuri tällaista tilannetta varten. Vaikka artikkelista olisi selvillä tarkat viitetiedot ihan lehden numeroa ja sivunumeroita myöten, sen esiin etsiminen vaati aiemmin useamman klikkauksen. Nyt homma saattaa (usein) onnistua muutamalla klikkauksella: artikkelin nimi lainausmerkeissä vain laatikkoon ja klikkaus ja viite on siinä ja parin näpäytyksen päässä itse artikkelikin. Artikkelihaku saattaa auttaa myös niitä, joilla on etsimästään artikkelista hieman epämääräiset tiedot. Tarkennetun artikkelihaun puolella voi etsiä  artikkelia useammalla hakuehdolla, esimerkiksi tekijän etunimellä ja artikkelin nimen sanoilla.

Artikkelihaku perustuu (osaksi) pikahakusettiin, johon on niputettu joukko suuria, monialaisia viite- ja lehtitietokantoja. Artikkelihakua tai sen perustana olevaa  pikahakusettiä, joka on tarjolla Pikahaku-näkymässä, voi kokeilla hyödyntää myös muulla tavoin. Kuitenkin aiheenmukaiset haut saattavat tuotaa turhan suuria tulosjoukkoja ja paljolti epärelevanttejakin viitteitä varsinkin silloin, jos käytettävät hakutermit ovat yleisiä.

Mahdollisuutta etsiä DOIlla on sitäkin vuosien varrella useammassakin palautteessa toivottu. Nyt se on näkyvästi tarjolla.

Helpotusta kirjan paikantamiseen pääkaupunkiseudun kirjastoista
Pääkaupunkiseudulla on lukuisia kirjastoja, joiden kokoelmista tiettyä kirjaa voisi jäljittää. Näin myös luetteloita, joiden avulla kirjaa etsiä.  Etsi/Paikanna kirja – pikahakuryhmä, joka on tarjolla Pikahaku-näkymässä,  on tehty tähän tarpeeseen.  HELKAn, LINDAn ja  Helmetin lisäksi ryhmässä on mukana pääkaupunkiseudun amk-kirjastojen kokoelmaluetteloita.

Jos e-lehteä ei löydy, hakija opastetaan HELKA-hakuun
Jos lehdestä ei ole ollut tarjolla e-versiota, hakija on tähän asti saanut NELLIssä vain kielteisen vastauksen. Nyt hänelle ehdotetaan vilkaisua vielä HELKAsta  ja tarjoillaan hakulaatikkokin tätä varten. Aiemminhan HELKAan mahdollisesti aiempia  painettuja vuosikertoja etsimään on johdateltu vain SFX-valikon kautta eli tilanteessa, jolloin e-vuosikertojakin on ollut tarjolla.

Entistä selkeämpi ja informatiivisempi SFX-valikko
SFX-valikkoa on selkiytetty ja linkit mahdollisesti varhempien, painettujen vuosikertojen saatavuustietoihin vievät nyt vain HELKAan ja LINDAan, aiemmin oli tarjolla pudotusvalikko, jossa oli useampia kirjastoja.  Valikkoon on lisätty myös merkintä, onko lehti vertaisarvioitu (Peer Reviewed) – heti lehden nimen ja ISSN:n jälkeen. Ihan tarkkaan ei ole tiedossa, mihin perustuen ja kuinka kattavasti ExLibris on tämän tiedon lehtiin liittänyt. Jos merkintä tai sen puuttuminen arveluttaa, tarjolla on edelleen linkki Ulrichsweb-lehtihakemistoon, josta asian voi halutessaan tarkistaa.

E-kirjojen HELKA-tietueissa etäkäyttöä tukevat linkitykset
HELKAssa olevissa e-kirjatietueissa on ollut suoria linkkejä itse teoksiin. Nämä ovat saattaneet olla hämmentäviä etäkäyttäjille. Nyt lisensioituitujen hankintojen e-kirjatietueisiin on alettu laittaa kahdet linkitykset, toinen etäkäyttäjää toinen yliopiston verkosta operoivaa käyttäjää silmällä pitäen.  Linkistä, jossa on merkintä off campus tai etäyhteys, avautuu kirjautumislomake, jonka täytettyään yliopistolaiset saavat kirjan auki. Ulkopuolisille etäkäyttäjille  lomake viestii, että pääsy edellyttää tunnuksia HY:n verkkoon (mikä huomautus on kyllä usein sisällytetty myös itse tietueeseen).

Ihan kaikissa e-kirjatietueissa ei kaksia linkkejä välttämättä ole. Oma ongelmansa on ollut myös siinä, että linkityksiä ei ole ollut helppoa päivittää e-kirjapalvelujen  uusittua palvelujaan ja samalla usein myös linkityksiään. Tässä meidän on kehiteltävä uusia menettelytapoja, jotta saisimme päivitykset toteutettua ja työekonomisemmin ja nopeammin. Lähivuosina pääsemme toivottavasti OpenURL-linkityksiin kiitos sen, että SFX-tietämyskantaan tulee nykyistä kattavammin myös kirjoihin liittyvää tietoa.

Aiempaa tolkullisemmat monihaun valikot
Monihaku-näkymässä olisi periaatteessa valikot, joiden kautta aineistoja voisi valita yhteishakuun. Tätä lähestymistapaa ei ole oikein voinut suositella, koska valikot ovat ahtaita ja aineistolistat  ovat olleet pitkiä ja sekavia, kun eri alojen aineistoissa on näytetty myös sellaisia tietokantoja, joita ei ole voinut valita NELLI-hakuun. Nyt aineistojen aiheenmukaista selailu ja valinta Monihakuun on tätäkin kautta vähän tolkullisempaa, kun listat ovat lyhempiä ja näkyviin tulevat vain NELLI-haettavat aineistot.

Mitä muutoksia on tulossa?

Yksi hankalimmista asioista NELLIä ilman kurssitusta lähestyvälle lienee haun kaksivaiheisuuden oivaltaminen: ensin on valittava aineisto(t), jo(i)sta aikoo ja sitten vasta pääsee hakemaan. Tiedossa ei ole, kuinka moni kurssittamattomista yrittäjistä on luopunut leikistä, kun on saanut nollatuloksen kirjoitettuaan NELLIn vasemman laidan valikon Etsi aineisto -laatikkoon jonkun hakusanan, ja siirtynyt Google Scholarin käyttäjäksi.

Turun yliopiston NELLIssä tähän ongelmaan on vastattu ohjaamalla käyttäjä heti etusivulla aloittamaan tiedonhaku tieteenalan ja sitä kautta aineistojen valinnalla. Tarjolla on muutenkin kiitettävästi opastusta. Vasemman laidan valikon valinta- ja hakutoimintojen yhteydessä samoin muutamien pikalinkkien vieressä on kysymysmerkkejä, joiden takaa löytyy selostusta siitä, mistä on kyse.

Meidän NELLImme  etusivua kehitetään todennäköisesti vähän samaan suuntaan eli käyttäjää ohjataan ja opasteita kehitetään. Ihan tarkkaan emme ole vielä sopineet, miten Turun mallia luovasti sovellamme.

Myös pikahakuryhmiä on tarkoitus kehittää lisää. Innoitusta tässä olemme etsineet muiden NELLI-portaaleista, joiden pikahakuvalikoimia voi ihmetellä NELLI-wikistä.

Ongelmallista asiakkaille mutta todennäköisesti useille kirjastoammattilaisillekin on ollut myös hahmottaa, mitä voi odottaa löytävänsä NELLIn ja mitä HELKAn kautta. Monessa yhteydessä on tarjoiltu kahtiajakoa: painetut aineistot löytyvät HELKAn, e-aineistot NELLIn kautta. Mutta eikö hakija törmää HELKAssa myös e-lehtiin, e-kirjoihin ja e-hakuteoksiin voimatta kuitenkaan tietää, miten kattavasti näitä voi odottaa sitä kautta löytävänsä? Ja voiko ainakaan HY:n NELLIä nykyisellään suositella e-kirjojen hakuun, kun sieltä löytyy vain e-kirja-paketteihin ja e-kirjapalveluihin liittyviä tietueita? Ei tämän pitäisi olla näin hankalaa. Yhtä ja toista tämän asian suhteen on tarkoitus tehdä. Nähtäväksi jää, millaisiin ratkaisuihin päädymme ja missä aikataulussa.

Miksi liikkeelle vasta ja juuri nyt?

Monet nyt toteutetuista uudistuksista vaikuttavat näin jälkeenpäin ajatellen siksi pieniltä, että voi hyvällä syyllä kysyä, miksi ne on saatu toteutettua vasta nyt.  Alueella on toiminut vuosien varrella useampiakin työryhmiä, joissa on joskus heitelty myös ideoita esimerkiksi käyttäjäopastusten kehittämisestä ja kampuskohtaisista pihkahakunäkymistä. Miksei näitä ole lähdetty toteuttamaan?

Meillä Helsingin yliopistossa portaaliin ja e-kirjastopalveluihin liittyvä kehittelytyö on takunnut osin siksi, että lähellä käyttäjiä olevat tiedonhankinnan kouluttajat ja muut tiedonhaun opastajat eivät ole olleet selvillä NELLIn kehittämismahdollisuuksista eivätkä ole näin ollen osanneet artikuloida tähän liittyviä toiveita tai edes ottaa kantaa mahdollisesti esillä olleisiin kehittämisideoihin.  Muutamienkin esillä ollleiden  kehittämisehdotusten toteuttaminen on tyssännyt myös siihen,  ettei HY:n kirjastolaitoksen piirissä ole ollut kirjastoammattilaisia, joiden toimenkuvaan olisi kuulunut tai mahtunut niiden valmistelu ja toteutus.

Tänä keväänä tapahtuneesta edistyksestä lieneekin (ainakin osittain) kiittäminen myös organisaatiomuutosta. Keskitetyissä palveluissa on sekä NELLIn kanssa pidempään työskennelleitä että tiedonhankinnan koulutuskokemusta ja yhteyksiä kouluttajiin omaavia kirjastoammattilaisia, jotka ovat yhdessä keskustellen voineet valmistella ne palaverit, joissa on jo hahmoteltu tiettyjä suuntaviivoja NELLIn e-kirjastopalvelujen  kehittämiseksi.

Oma osuutensa e-kirjastopalvelujen kehittämisedellytysten parantumiseen  on ollut myös sillä, että keskitetyissä palveluissa on nyt myös Voyageriin ja HELKA luettelointiin liittyvää asiantuntemusta. HELKA on tärkeä yksittäisten  e-kirjojen ja -hakuteosten käyttöön saattamisen kannalta. Jatkossa ehkä myös (ainakin ostetut)  e-lehdet voi kenties löytää ja avata myös HELKAn kautta.

Kovin nopeaa edistymistä emme voi luvata. E-aineistojen käyttöön saattamiseen liittyvät prosessit ja työnkulut ovat edelleeen kovasti hakusessa samoin resurssointi. Myös prosesseihin eri tavoin osallistuvien roolit vaativat määrittelyä ja osaaminen kehittämistä. Alueella tarvitaan, niin keskitettyjen palvelujen kuin kampuskirjastojenkin panosta, hyvin monien ja monenlaista osaamista ja tieteenala- asiantuntemusta omaavien kirjastoammattilaisten myötävaikutusta ja palaveerausta ja työpajakokoontumisia hyvin monentyyppisin kokoonpanoin.

E-kirjastotoimintamme on tähän asti pyörinyt monenlaisten adhoc-ratkaisujen varassa. Metalib-luettelointia ja SFX-aktivointia on tehty hajautetusti, usein hyvin sivutoimisesti ja satunnaisesti ja näin ollen myös kaikkea muuta kuin johdonmukaisesti. Myös aineistojen toimivuuden testaukset (esim. NELLI-haut ja etäkäyttö) on usein tehty puutteellisesti, jos lainkaan. Siivottavaa ja korjattavaa riittää. Silti e-kirjastopalvelujen kehittämiseenkin on revittävä aikaa. Töiden organisointiremonttia ja siivousta jaksaa paremmin, kun on rinnalla  myös kehittämisproggiksia. Sitä paitsi niitä toteuttaessa oppii ja tulee kokeilleeksi uudenlaisia toimintatapoja ja yhteistyökuvioita. Välillä kuitenkin epäilyttää, miten venymme kaikkeen tähän. Henkilöresursseja kokoavaan suunnitteluun kaivattaisiin.

Kirjoittaja:

Eeva Peltonen
(E-)kirjastonhoitaja
Helsingin yliopiston kirjasto / Keskitetyt hankinta- ja metadatapalvelut

Millainen on Helsingin yliopiston kirjaston asiakas – eräs profilointi

Maaliskuun aikana toteutetussa kansallisessa käyttäjäkyselyssä Suomen yliopistokirjastoja arvioi n. 6950 vastaajaa. Heistä n. 1400 arvioi Helsingin yliopiston kirjaston toimintaa. Vastausten perusteella on mahdollista kaikkia tilastotieteen sääntöjä rikkoen profiloida ns. kirjaston perusasiakas. Hän edustaa kyselyyn vastanneiden enemmistömielipiteitä.

Helsingin yliopiston kirjaston perusasiakas on 26-35-vuotias nainen, joka suorittaa ylempää korkeakoulututkintoa humanistisessa tiedekunnassa. Hän käy kirjastossa muutaman kerran kuukaudessa lainatakseen tai palauttaakseen aineistoja. HELKAa hän käyttää viikoittain ja kirjaston verkkosivuja muutaman kerran kuussa. NELLIä ja e-aineistoja hän käyttää muutaman kerran vuodessa.

Kirjaston sijainti, aukioloajat ja tilat vastaavat hänen tarpeita. Kirjastossa on rauhallista opiskella. Ryhmätyötiloja perusasiakas ei juuri tarvitse, vaikka niitäkin kirjastosta löytyy. Hän pitää tärkeänä tarpeitaan vastaavien, ajantasaisten aineistojen – niin painettujen kuin digitaalisten – löytämistä, mutta toivoisi kirjastolta lisäsatsauksia näihin palveluihin. Kirjasto tarjoaa sopivasti tiedonhankinnan koulutusta, vaikka se ei perusasiakkaan näkökulmasta olekaan erityisen tärkeä palvelu.

Henkilökunta on kirjastossa asiantuntevaa ja palveluhaluista. Ongelmatilanteissa asiakas löytää apua helposti. Toimivat elektroniset palvelut ovat tärkeitä, mutta käyttöohjeissa ja tiedon löydettävyydessä verkkosivuilta on parannettavaa. Kirjaston tarjoamat elektroniset palvelut eivät asiakkaan näkökulmasta vastaa täysin hänen tarpeitaan.

Perusasiakkaan mielestä kirjaston palvelut helpottavat huomattavasti aineistojen löytymistä, oman alan seuraamista sekä tehostavat opiskelua ja parantavat opiskelujen laatua. Kirjasto on myös stimuloiva ympäristön, jonka palveluja käyttäessä asiakas saa silloin tällöin uusia ideoita.

***

Virallisempi raportti käyttäjäkyselyn tuloksista valmistuu toukokuun aikana.

Kirjoittaja:

Päivi Lammi
Suunnittelija
Hallinto- ja kehittämispalvelut

Ejournals in memoriam – Jäähyväiset E-lehdet -tietokannalle

Mikään yksittäinen vuodenvaihteen verkkosivu-uudistukseen liittyvä asia ei liene aiheuttanut niin paljon reaktioita kuin E-lehdet -tietokanta, jonka lopettamista koskevat jahkailut uudistus tuli kypsyttäneeksi päätökseksi vajaassa viikossa. Tästä(kin) sivu-uudistuksen pääarkkitehdit ansaitsevat kiitosta. Näin sukkelaa päätöksentekoa on totuttu meillä näkemään harvoin.

Asiakaspalautteita alkoi tulla heti kohta sen jälkeen, kun uudet sivut oli läväytetty esiin. Me e-kirjastohommissa toimivat emme olleet huomanneet E-lehdet -tietokantalinkin pois jättämistä uudelta pääsivulta. Uudistajat olivat tulkinneet tietokannan palveluksi, jota ei enää päivitetä ja joka jouti mennä, kun se oli vielä päällekkäinenkin palvelu NELLIn lehtivalinnan kanssa. Ehdin jo ymmärtää väärin pari e-kirjastopalautetta, joissa ihmeteltiin, miksei e-lehtiin pääse. Veikkailin vastauksissani näihin palautteisiin, että kyse on todennäköisesti vuodenvaihteen ongelmista, joita aina esiintyy kun lehtipalveluissa päivitetään tilaajatietoja, tai sitten siitä, että parhaillaan oli menossa SFX-kuukausipäivitys, mikä sekin saattaa välillä aiheuttaa tilapäisiä häiriöitä lehtiin pääsyssä.

Tilanteen valjettua käynnistin kirjastolaisten NELLI-foorumin postilistalla keskustelun siitä, voidaanko e-journals, E-lehdet, Journal Navigator, JN – millä nimellä nyt kukakin tätä rakasta lasta kutsuu – lopettaa. Tulleet kannanotot olivat lopettamista puoltavia. Yksi keskusteluun osallistujista oli kuitenkin sitä mieltä, että lopettamista voitaisiin lykätä, kunnes asiakkaat ovat tottuneet aika radikaalisti muuttuneisiin verkkosivuihin.

Asiakkaiden palautteet otettiin tietenkin vaarin: E-lehdet -linkki palautettiin kirjaston pääsivulle, mutta se ohjattiin NELLIn lehtivalintaan. Jonkin ajan kuluttua nekin, joilla oli E-lehdet linkkinä bookmarkeissaan ohjattiin NELLIn lehtivalintaan. Asiasta myös tiedotettiin E-kirjastouutisblogissa. Tämänkin jälkeekin on tippunut palautteita sekä asiakkailta suoraan että kampuskirjastojen työntekijöiden välityksellä.

Seuraavat mietteet liittyen siihen, miksi tutkijat kaipaavat E-lehdet-tietokantaa, pohjautuvat mainittuihin palautteisiin. Niiden jälkeen tilitän lyhyesti omaa suhdettani E-lehdet-tietokantaan. Erityisesti sen synnyttämisprosessiin liittyy yhtä ja toista sellaista, jota en voi olla kaipaamatta.

Miksi tutkijat kaipaavat E-lehdet-tietokantaa?

Useammissakin palautteissa viitattiin siihen, kuinka “selkeä” E-lehdet-tietokanta oli NELLIn lehtivalintaan verrattuna. Jokunen jopa väitti, että “ei löydä NELLIstä mitään”.  Yksi valitti, että ennen saattoi päästä haluamiinsa lehtiin muutamalla napin painalluksella mutta että nyt joutuuu kirjoittamaan lehden nimen kokonaan.

Uusiin käyttöliittymiin on aina vaikeaa aluksi tottua – sen tiedämme kaikki omasta kokemuksestakin. Kirjoittelin muutamalle palautteen antajalle vähän pidempiäkin ohjeita NELLIn lehtivalinnasta ja sen tarjoamista selausmahdollisuuksista helpottaakseni alkuvaikeuksia. Tähän liittyvän kirjeenvaihdon kautta kävi ilmi, että e-lehtiä hyvinkin aktiivisesti käyttävät tutkijat eivät ole välttämättä tutustuneet NELLIin juuri nimeksikään, mitä nyt joskus etsineet linkin johonkin tietokantaan tai e-hakuteokseen. Tässä ei  sinänsä ole mitään ihmettelemistä: kyseessä ei ole maailman helpoimmin avautuva, eikä varsinkaan “selkeä”, käyttöliittymä. Ilman kurssitusta ei tunnu olevan helppoa päästä jyvälle mitä eri toiminnoilla ja näpyköillä voi saada aikaan. Ikonivalikoimakin on melkoinen. Sitä paitsi NELLImme näytöissä, jopa itse sorvaamassamme vasemman laidan valikossa, saattaa olla liikaa ‘tavaraa’.

Ohjeita palautetta antaneille tutkijoille kirjoitellessani tulin taas kertaalleen miettineeksi NELLI-terminologiaa, joka saattaa sekin vaikuttaa vieraannuttavasti. Selostaessani Lehtivalinta-toiminnon monia saloja tulin miettineeksi, oliko sittenkään niin onnistunut ratkaisu kääntää Find e-Journal -toiminto noin. Etsi lehti voisi kertoa havainnollisemmin, mitä kysisen toimintonäppäimen taakse voisi mennä tekemään.

Palaute, jossa valitettiin, että tie lehtiin on nyt mutkikkaampi, kun joutuu kirjoittamaan lehden nimenkin, vaati vähän miettimistä. Kysyä en voinut, kun palaute oli nimetön.  Päättelin lopulta, että kyseinen tutkija oli saattanut lähestyä lehtiä E-lehdet-tietokannan aiheenmukaisten asiasanojen kautta ja tottunut hakemaan haluamansa lehden jonkun tietyn asiasanan takaa avautuvalta listalta. Silloin lehden nimeä ei tosiaankaan ole tarvinnut kirjoittaa. NELLIn lehtivalinnan aihekategoriaselauksesta en päässyt tälle tutkijalle X kertomaan. Vaikka olisin päässytkin, en olisi osannut sitä täydestä sydämestäni kehua, kun kahden pudotusvalikon kautta eteneminen on kieltämättä vähän jäykkää ja kun ExLibriksen tarjoamat kategoriat ja kategorisoinnitkin ovat vähän mitä ovat. Muuttamaanhan me emme niitä tekemillämme nykyratkaisuilla  hevillä pääse. Toiveita siitä, että muuttaisimme kategorisointeja tiettyjen lehtien osalta,  on jo tullut muutamaltakin tutkijalta,  mikä kertonee siitä, että suosikkilehtiä on taidettu vähän yleisemminkin etsiä aiheenmukaisista listauksista.

En ehdota, että meidän pitäisi panna pystyyn tehokampanja ja tuputtaa tutkijoille NELLIä.  Sitäkään en välttämättä suosita, että  meidän pitäisi hetipaikalla ryhtyä etsimään keinoja nykyisen liittymän perusteelliseksi rukkammiseksi. Joitain pienempiä parannuksia voisi kyllä harkita, esimerkiksi pientä lisäoopastusta  Lehtivalinta-näyttöön tai  selkeyttävää karsintaa vasemman laidan valikossa. NELLIhän saattaa olla vuoden, parin sisällä historiaa. Käyttöliittymäkehittelyyn olisi sitä paitsi tarjolla muitakin mahdollisuuksia. Olen eritellyt E-lehdet -tietokannan lopettamiseen liittyviä palautteita lähinnä siksi, että mielestäni ne sisältävät näkökohtia, joita on hyvä pitää mielessä, kun suuntaudumme, mahdollisten välivaiheiden kautta, kohti uutta HY:n digitaalista kirjastoa.

Miksi ainakin jokunen kirjastoammattilainen saattaa kaivata E-lehdet-tietokantaa?

Käynnistäessäni keskustelun E-lehdet -tietokannan lopettamisesta vältin ottamasta itse kantaa asiaan. Koin olevani vähän jäävi, olinhan eräänlainen lähiomainen. Satuin nimittäin olemaan paikalla siinä palaverissa, jonka tuloksena E-lehdet-tietokantaa lähdettiin perustamaan syksyllä 2001. Siihen asti kirjastot olivat tarjoilleet e-lehtiä webbisivujensa linkkilistojen kautta. Nuo listat olivat kuitenkin paisuneet siksi suuriksi ja niiden ylläpito muodostunut siksi hankalaksi, että useammassakin HY:n kirjastoista oli ryhdytty kaavailemaan ja osin jo toteuttamaan tietokantapohjaista ratkaisua e-lehtien esiin saattamiseksi.  Mainitussa palaverissa päädyttiin siihen, että yhdistetään voimat ja lähdetään kehittämään yhteistä e-lehtitietokantaa.

Kyseessä oli muutaman kirjastoammattilaisen liikkeelle panema, spontaani hanke, josta ei ollut mitään virallisia ylemmän tason päätöksiä. Tuolloin HY:n kirjastoissa elettiin aika yleisesti siinä käsityksessä, että FinELibin lupailema uusi käyttöliittymä saattaisi tulla vuoden parin sisällä, minkä takia osittain emmittiin tehdä mitään ratkaisuja e-aineistojen käyttöön saattamisen osalta.  Sitä paitsi oltiin aika yleisesti sitä mieltä, että e-lehdet olisi luetteloitava myös HELKAan, olihan niissä paljon sellaisia, joiden vanhemmat vuosikerrat löytyivät painettuina kirjastojen kokoelmista ja jotka siis oli luetteloitu HELKAan.

Tietystä epävirallisesta luonteestaan huolimatta, tai ehkä juuri sen vuoksi, hanke eteni varsin nopeasti.  Jo kevään 2002 kuluessa yhden jos toisenkin HY:n kirjaston webbisivuille tuli linkkilistojen sijaan linkki E-lehdet -tietokantaan. Varsinkin tutkija-asiakkailta alkoi tulla kiittävää palautetta.

Huomattavimman työpanoksen hankkeeseen satsasi Kumpulan tiedekirjasto, jossa (tuolloin) työskentelevä Teemu Nuutinen oli tietokannan pääarkkitehti. Mutta kyllä me muutkin hankkeeseen sitoutuneet kirjastoammattilaiset yhtä ja toista teimme. Minun ehkä huomattavin panokseni liittyy pieneen myötävaikutukseeni  E-lehdet -tietokannan virallistamisessa. Esittelin tietokannan aivan epävirallisessa yhteydessä hiljattain työnsä aloittaneelle kirjasto- ja tietopalvelujohtajalle, Kaisa Sinikaralle, joka oivalsi välittömästi, kuinka tärkeästä palvelusta oli kyse. Olin myös mukana kirjoittamassa kirjastotoimikunnalle perusteluja, jotta se myöntäisi varoja tietokannan ylläpitoon ja kehittämiseen tarvittavan työn korvaamiseen Kumpulan tiedekirjastolle.

16.9. 2002 järjestettiin kirjastojen Sähköisku-päivä, jolloin  E-lehdet-tietokanta virallisesti  julkistettiin.  Tietokanta ehti toimia ainoana väylänä HY:n kirjastojen e-lehtiin runsaat kaksi vuotta (tai oikeastaan miltei kolme) , ennen kuin e-lehtiä alettiin tarjoilla myös NELLI-portaalin lehtivalinnan kautta.

E-lehdet-tietokantaa ehdittiin siis tarjoilla miltei viisi vuotta päällekkäisenä palveluna NELLIn lehtivalinnan kanssa. Resurssien hukkaamiseen tässä ei ole juuri syyllistytty, sillä ylläpito on tapahtunut automatisoidusti SFX:stä. Kirjastojen organisaatiouudistuksen myötä tietyt tietokantaan liittyvät taustatieto- ja ohjesivut olisivat kaivanneet pientä päivitystä, koska niissä oli myös kirjastoja koskevia tietoja. Olisin tainnut olla valmis tuon päivitystyön tekemään, jos olisi päädytty toisenlaiseen ratkaisuun.

E-lehdet-tietokanta siirtyköön rauhassa historiaan. Sellaisen tekemisen meiningin ja talkoohengen, jolla tietokantaa synnytettiin,  soisi kuitenkin elävän ja voivan hyvin jatkossakin.

Kirjoittaja:
Eeva Peltonen
Kirjastonhoitaja
Hankinta- ja metadatapalvelut
Helsingin yliopiston kirjasto

Kirjastonjohtajat muistivat eläkkeelle lähteviä kollegojaan

Viikin tiedekirjaston kirjastonjohtaja Heli Myllys ja  palvelujohtaja Teodora (Teddy) Oker-Blom, käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjaston kirjastonjohtaja Tuula Ruhanen ja Kansalliskirjaston suunnittelija, “Helkan äiti”  Katri Tuori siirtyvät ensi vuoden alkupuolella eläkkeelle Helsingin yliopiston kirjastosta. Kirjastonjohtajien ryhmä yhdessä vararehtori Hannele Niemen kanssa muisti eläkkeelle lähtijöitä yhteisellä illanvietolla joulukuun alussa.

Vararehtori Hannele Niemi ja ylikirjastonhoitaja Kaisa Sinikara pitivät jokaiselle lyhyen puheen, missä he kävivät läpi kunkin työuraa ja ansioita Helsingin yliopiston kirjastoissa. Vararehtori ojensi eläkkeelle lähtijöille yliopiston lahjana  yliopiston kauniin rintaneulan. Muulta vierasjoukolta kukin sai muistoksi Oiva Toikan joulunpunaisen linnun.

Heli Myllys

heli Myllys, Sirkku Liukkonen, Liisa Savolainen

Heli Myllys tuli Helsingin yliopiston palvelukseen toukokuussa 1991, jolloin hän aloitti silloisen Maatalouskirjaston kirjastonjohtajana.  Viikin tiedekirjaston johtoon hän astui 1999.  Heli on myös sijaistanut Kaisa Sinikaraa koordinointiyksikössä kahteen otteeseen. Lisäksi hän on toiminut koko kirjastolaitoksen Kaiku-koordinaattorina ja työhyvinvoinnin puolestapuhujana. Lue lisää Helin työurasta.

Teodora (Teddy) Oker-Blom

Teodora (Teddy) Oker-Blom

Teddy on toiminut uransa alussa vuosina 1970-1974 eri tehtävissä Helsingin yliopiston kirjastoissa mm. harjoittelijana Lääketieteellisessä keskuskirjastossa (nykyään Terkko). Eläinlääketieteellisen kirjaston johtajaksi Teddy siirtyi  vuonna  1996. Kirjaston yhdistyessä Viikin tiedekirjastoon vuonna 2004 Teddy aloitti  kirjaston palvelujohtajana. Teddy on luonut myös kansainvälistä uraa  toimiessaan Karoliniska Institutetin kirjaston johtajana 90-luvulla Ruotsissa. Lue lisää Teddyn työurasta.

Tuula Ruhanen

Tuula Ruhanen ja Hannele Niemi
Tuula Ruhasen työura yliopistossa alkoi Helsingin yliopiston kirjaston bibliografisella osastolla aprillipäivänä 1975. Viisi vuotta myöhemmin hänestä tuli bibliografisen osaston yhteisluettelointitoimiston esimies ja myöhemmin saman osaston kausijulkaisutoimiston toimistopäällikkö. Kasvatustieteellisen tiedekunnan kirjaston kirjastonjohtajan tehtävä kutsui 1992. Tuula sydäntä lähellä ovat  informaatiolukutaito ja kansainvälinen toiminta. Tuula on jatkossakin mukana kirjastojen kansainvälisessä toiminnassa mm. IFLA 2012 -konferenssin järjestelyjen kautta.

Katri Tuori

Hannele Niemi ja Katri Tuori
Katri Tuori, Helkan äiti, on tehnyt pitkän työuran Helsingin yliopiston kirjastossa, nimen ja tehtävän muutoksen jälkeen vuodesta 2006 Kansalliskirjastossa. Katrin käsiala on näkyvissä kaikkialla Helsingin yliopiston kirjastolaitoksen atk-järjestelmien historiassa. Hänen organisoimiensa työryhmien ja sisäisen koulutuksen kautta asiantuntijuus on kasvanut ja Helka-tietokanta on ollut jo pitkään asiakkaille ylivoimaisesti Suomen käytetyin tieteellisten kirjastojen tietokanta. Katri on myös Verkkarin perustajajäseniä.

Hannele Niemi

Hannele Niemi

Juhlassa muistettiin myös vararehtori Hannele Niemeä, joka vuodenvaiheessa jättää vararehtorin tehtävän. Kaisa Sinikara toi puheessaan esiin Hannele Niemen merkittävän roolin kirjastolaitoksen kehittäjänä. Kirjastojen kannalta Hannele Niemen valinta kahteen kertaan ensimmäiseksi vararehtoriksi on merkinnyt paljon. Kirjasto- ja tietopalvelutoimikunta on ollut hänen johdolla aktiivinen, hyvin johdettu toimikunta. Arvokasta on ollut se, että vararehtori  on pitänyt tärkeänä ja toiminut sen puolesta, että kirjastot toimivat tiiviissä yhteistyössä opetuksen ja tutkimuksen kanssa.

Yhteisen yllätysjuhlan tunnelma oli lämmin ja iloinen – ei haikea.  Jokaista odottaa uudet haasteet, mutta siteet yliopistoon ja sen kirjastoon eivät katkea.

Edessä vaihtuvat satamat, maisemat.
Hetkeksi pysähdymme. Joskus jäämme.
Kunnes on jälleen aika nostaa purjeet.

“Positiivari”

Teksti ja kuvat:
Tiina Äärilä
suunnittelija
kirjastopalvelujen koordinointiyksikkö

Erillislaitoskirjasto 2010 – Ajankohtaista uuden Helsingin yliopiston kirjaston valmistelutyöstä

Alkusyksyn aikana on viimeistely kirjaston johtosääntöluonnosta, ensimmäistä tavoiteohjelmaa ja budjettia.
Kansalliskirjaston kanssa on valmisteltu yhteistyökuvausta, joka liitetään molempien kirjastojen tavoiteneuvotteluaineistoihin.  Loppusyksyn aikana kootaan esitys kirjaston työjärjestykseksi sekä jatketaan keskitettyjen palvelujen  ja kampusten tieteenalapalvelujen suunnittelua.


Kirjaston johtosääntöluonnokseen muutamia tarkistuksia

Kirjaston johtosääntöluonnoksesta pyydettiin tiedekunnilta, erillisiltä laitoksilta, henkilöstöjärjestöiltä ja ylioppilaskunnalta kommentit syyskuussa.  Kommenttinsa toimittivat teologinen, oikeustieteellinen, matemaattis-luonnontieteellinen, farmasian ja valtiotieteellinen tiedekunta, Biotekniikan Instituutti, Kansalliskirjasto, Opiskelijakirjaston johtokunta, Ruralia, Svenska social- och kommunalhögskolan, Akavan yhteistyöryhmä, Helsingin yliopiston henkilökuntayhdistys HYHY ry ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunta.

Yleisesti luonnosta pidettiin onnistuneena. Kommenteissa kiinnitettiin huomiota mm. siihen, että keskustakampuksen ja Viikin kampuksen tiedekuntien edustus johtokunnassa tulisi toteutua mahdollisimman tasapuolisesti. Jäsenten ja varajäsenten tulisi edustaa eri tiedekuntia.

Kirjaston johtokunnan ja ylikirjastonhoitajan tehtävien määrittelyjen pohjana ovat yliopistotason johtosäännössä luetellut erillisen laitoksen johtokunnan ja johtajan tehtävät. Yliopiston johtosääntö hyväksyttiin hallituksessa 8.10.2009.

Valmisteluryhmä kävi kokouksessaan 15.10. läpi tiedekunnilta ja erillislaitoksilta saadut kommentit ja on tehnyt niiden pohjalta muutamia tarkistuksia johtosääntöluonnokseen.

Seuraavaksi kirjaston  johtosääntöluonnos toimitetaan yliopiston normiryhmään. Yliopiston hallitus hyväksynee erillisten laitosten johtosäännöt marras-joulukuussa.

Kirjaston työjärjestyksessä määritellään mm. kirjastoneuvottelukunnat ja niiden tehtävät

Valmisteluryhmässä kootaan parhaillaan uuden kirjaston työjärjestystä ja siinä tullaan määrittelemään mm. ylikirjastonhoitajan varahenkilön, kampuskirjastojohtajan ja johtoryhmän tehtävät sekä kirjastoneuvottelukunnat ja niiden tehtävät. Tavoitteena on, että työjärjestysluonnos saadaan henkilökunnalle yt-käsittelyyn joulu- tammikuussa.

Valmisteluryhmän jäsenet ovat olleet sillä kannalla, että jokaisella kampuksella tarvitaan kirjastoneuvottelukunta ja sen lisäksi mahdollisesti yhteinen kirjaston opiskelijaneuvottelukunta. Myös johtosääntöön annetuissa kommenteissa korostetaan kampuksittaisten kirjastoneuvottelukuntien merkitystä. Kampusten kirjastoneuvottelukunnissa tulee olla erityisesti tutkimus- ja opetushenkilökunnan, erillisten laitosten ja yhteistyötahojen vahva edustus.

Lisäksi valmisteluryhmä on pitänyt tärkeänä, että kirjaston edustajat osallistuvat myös yliopisto-, kampus- ja  tiedekuntatasolla opetuksen ja tutkimuksen suunnittelun ja kehittämisen toimikuntiin ja erilaisiin yhteistyöryhmiin.

Kirjasto- ja tietopalvelukunta keskusteli johtosääntöluonnoksesta 23.10. ja totesi, että kullakin kampuksella tarvitaan oma kampusneuvottelukunta, jotta viesti toiminnan tasolta tulee johtokuntaan ja kirjaston johdolle. Neuvottelukunnilla itsellään olisi mahdollisuus organisoida toimintaansa esimerkiksi jaosto- ja työryhmätyöskentelyä hyödyntäen.

Yhden yhteisen opiskelijaneuvottelukunnan perustamista pidettiin tärkeänä ja sen tehtäväksi nähtiin mm. opiskelijoiden oppimateriaalipalvelut, koulutus- ja tila-asiat. Opiskelijaneuvottelukunta toimisi foorumina, joka valmistelisi opiskelijoita koskevia kirjastopalveluasioita johtokunnan käsittelyyn.  Kampusten kirjastoneuvottelukunnissa mukana olevat opiskelijaedustajat osallistuisivat myös opiskelijaneuvottelukunnan työhön.

Helsingin yliopiston kirjaston ja Kansalliskirjaston välinen yhteistyökuvaus

Helsingin yliopiston ja Kansalliskirjaston välinen palvelusopimus päättyy vuoden lopussa. Sopimusta ei enää jatketa nykymuodossa, vaan yhteistyöstä laaditaan kuvaus, jonka tarkoituksena on selkiyttää Kansalliskirjaston ja Helsingin yliopiston kirjaston välistä työnjakoa ja edistää yhteistyötä kirjasto- ja tietopalvelujen kehittämisessä. Yhteistyökuvaus liitetään molempien kirjastojen tavoiteneuvotteluaineistoihin.

Kuvauksessa Kansalliskirjasto ja Helsingin yliopiston kirjasto sopivat:

  • Helka-tietokannan teknisen ylläpidon (systeemin hoitopalvelut ja paikallinen räätälöinti) siirtymisestä Kansalliskirjastosta Helsingin yliopiston kirjastoon, keskitettyihin palveluihin.
  • työnjaosta Helsingin yliopiston digitaalisten arkistopalvelujen ylläpidossa ja kehittämisessä. E-thesis-palvelun sisältöylläpidon siirtymisestä Helsingin yliopiston kirjastoon, keskitettyihin palveluihin sekä sopivat siirtymäkaudesta, jonka aikana palvelun tekninen ylläpito- ja kehitystyö siirtyvät Helsingin yliopiston kirjastoon.
  • Helsingin yliopiston siirtyessä käyttämään TUHAT-tutkimustietojärjestelmää, sen koordinoinnista kirjastojen osalta vastaa Helsingin yliopiston kirjasto. Kansalliskirjaston ylläpitämästä JULKI-tietokannasta luovutaan.
  • NELLI-tiedonhakuportaalin ylläpidosta
  • paikallis- ja tutkijapalveluista keskustakampuksella ja kehittämisyhteistyön periaatteista.

Yhteistyökuvaus on kolmivuotinen ja se tarkistetaan vuosittain seurantatapaamisten yhteydessä. Kuvaus allekirjoitetaan rehtorin tavoiteneuvotteluiden jälkeen.
Luonnos yhteistyökuvauksesta on luettavissa Alma-intranetissa.

Keskitettyjen palvelujen toimintojen suunnittelu etenee

Syksyn aikana ylikirjastonhoitaja, kampuskirjastonjohtajat ja hallintopäällikkö ovat kokoontuneet säännöllisesti käsittelemään yhteisiä asioita. Uuden kirjaston valmistelun tueksi on perustettu myös ryhmä, johon kuuluvat kampuskirjastojen johtajat, keskitettyjen palvelujen päälliköt sekä henkilöstön valitsema jäsen. Ryhmää johtaa ylikirjastonhoitaja ja se toimii käytännön valmistelun tukena vuoden 2009 loppuun, kunnes uuden erillislaitoskirjaston toimielimet aloittavat toimintansa. Henkilöstön edustajaksi työryhmään valittiin verkkoäänestyksellä kirjastoamanuenssi Elisa Hyytiäinen ja hänen varamiehekseen kirjastonhoitaja Antti Virrankoski. Työryhmän ensimmäisen kokouksen (2.11.) muistio on Almassa.

Keskitettyjen palvelujen verkkopalveluryhmä on pitänyt syksyn aikana kaksi kokopäivän suunnitteluseminaaria. Tuleviin työtovereihin tutustumisen ohella päivien aikana on käyty läpi ensi vuoden toimintaa ja toiminnan resurssointa henkilötasolla.

Hankinta- ja metadatapalvelut ovat kokoontuneet koko ryhmänä sekä kolmena pienempänä ryhmänä. Ryhmissä on kuvattu tulevia työprosesseja, arvioitu resurssitarpeita ja pohdittu hankinta- ja metadatapalvelujen organisoitumista. Tässä numerossa on Eeva Peltosen ja Anneli Partasen juttu Hankinta- ja metadatapalvelut –ryhmän ensimmäisestä suunnittelupäivästä.

Hallinto, suunnittelu- ja kehittämispalvelut on kokoontunut yhden kerran ja seuraava tapaaminen on 3.11. Ensimmäisessä tapaamisessa sovittiin suunnittelun jatkamisesta pienemmissä tiimeissä. Taloushallintotiimiä vetää Pirkko Tokat, henkilöstöhallintotiimiä Matti Hjerppe, yleishallintotiimiä Marja Kosonen, viestintätiimiä sekä suunnittelu ja kehittäminen -tiimiä Tiina Äärilä (viestintätiimiä tämän syksyn).

Syksyn aikana on tarkoitus määritellä palvelu- ja prosessikuvausten kautta keskitettyjen palvelujen ja kampuskirjastojen työnjakoa ja tehtäviä. Kun suunnittelu on edennyt, järjestetään yhteinen tapaaminen kampuskirjastojen hallinto- ja toimistohenkilöiden kanssa.

Koko kirjaston yhteinen keskustelu- ja tiedotustilaisuus ajankohtaisista asioista järjestetään marraskuussa. Tarkasta ajankohdasta ja ohjelmasta tiedotetaan myöhemmin.

Kirjasto on mukana yliopiston varainhankintakampanjassa

Helsingin yliopisto on uudessa strategiassaan linjannut, että yliopisto toteuttaa vuosien 2010–2012 aikana varainhankintakampanjan. Kampanjan tavoitteena on profiloida yliopistoa uudessa strategiassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti korostaen huippuyliopiston yhteiskuntavastuuta,tiedon johtajuutta ja tutkimuksen kansainvälistä kärkeä. Kampanjan teemat ovat: Hyvä elämä, Suomi maailmassa ja Globaali muutos.

Valtiovalta on sitoutunut yliopistojen peruspääoman keräämiseen tähtäävän varainhankinnan tukemiseen lupaamalla sijoittaa 2,5-kertaa peruspääomaksi saadun yksityisen lahjoituksen suuruisen summan. Ehtona on, että yliopiston keräämä yksityinen pääoma on vuoden 2010 loppuun mennessä vähintään miljoona euroa. Käytännössä tämä siis tarkoittaa sitä, että lahjoittajan 1 miljoonan euron lisäksi yliopisto saisi valtiolta 2,5 miljoonaa euroa lisää.

Kaisa-talon kirjasto, Tulevaisuuden kirjasto, on yksi yliopiston varainhankintakampanjan lahjoituskohde. Vuonna 2010 hankitut lahjoitukset menevät kaikki yliopiston pääomaan (Helsingin yliopiston tulevaisuusrahastoon). Yliopisto vastaa varainhankintakampanjan konseptoinnin ja yleisten markkinointimateriaalien kustannuksista, mutta hankkeiden vastuutahojen yksiköt investoivat pääsääntöisesti omien hankkeidensa varainhankinnasta aiheutuviin kustannuksiin.

Varainhankinnan avulla kirjasto vahvistaa sidosryhmäsuhteitaan, saa näkyvyyttä ja sen palvelujen ja asiantuntijuuden tunnettuus ja arvostus vahvistuu. Kampanjan toteuttaminen edellyttää panostusta markkinointiin ja viestintään. Kirjasto on tavoiteohjelmassaan esittänyt ensi vuoden perustoiminnan budjettiin erillistä lisäpanostusta varainhankintaan.

Kirjaston kampanjan suunnittelu on käynnistynyt yhdessä yliopiston Avara-varainhankintatiimin kanssa. Kampanjan vetovastuu on keskitetyillä palveluilla. Syksyn aika varmistuu kampanjan suunnittelun ja toteutuksen vastuuhenkilö.

Kirjoittaja
Marja Hirn
tietoasiantuntija
kirjastopalvelujen koordinointiyksikkö
marja.hirn[at]helsinki.fi
puh. 09 – 191 21777
Tiina Äärilä
suunnittelija
kirjastopalvelujen koordinointiyksikkö
tiina.aarila[at]helsinki.fi
puh. 09- 191 21776