Gallup: Mikä oli parasta IFLA-viikossa?


– Nautin tavattomasti vierailusta Kansalliskirjastossa. Vanha arkkitehtuuri teki vaikutuksen.

Taro Miuta, Japani


– IFLA-viikossa oli ehdottomasti parasta ihmisten, kollegoiden, tapaaminen. Verkostoituminen, tiedon jakaminen ja kokemuksista puhuminen on ollut todella opettavainen asia, josta on myös paljon hyötyä, kun palaan takaisin kotiin.

Fehintola Onifade, Nigeria


– Parasta on ehdottomasti ollut Suomalaiseen kirjastojärjestelmään tutustuminen, koska itse olen Australiasta.

Miranda Morfey, Australia


– Tapahtuma on organisoitu hienosti, ihmiset ovat ihania.. EN kyllä osaa sanoa yhtä asiaa, koska olen viihtynyt niin hyvin.

Adjoa Boateng, Iso-Britannia


– Puhujat olivat hyviä. Varsinkin yksi, jonka nimeä en muista, ei puhunut vain kirjastoista, vaan yhteisen perimätiedon ylläpitämisestä.

Jerome Fronty, Ranska

Teksti

Helena Hiltunen
Verkkotoimittaja
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvat

Helena Hiltunen

“Nyt selviän mistä vaan” – kirjaston IFLA-vapaaehtoisten kokemuksia

Helsingin yliopiston kirjasto osallistui isolla panostuksella IFLAn 78. vuosittaisen kongressin järjestelyihin Helsingissä. Vapaaehtoisena kongressissa työskenteli yli 40 kirjaston henkilökunnan jäsentä. Lisäksi kirjastolla oli edustus IFLAn kansallisessa komiteassa ja kirjastonjohtaja emerita Tuula Ruhanen oli kongressin vapaaehtoisten pääkoordinaattori. Vapaahtoisille IFLA oli tilaisuus lisätä kansainvälistä kokemusta ja luoda kontakteja niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

Elokuun lopulla osa kirjaston vapaaehtoisista kokoontui vielä kertaamaan kokemuksiaan IFLA-aamukahvin ääressä.

Oppia ja kollegoja yli rajojen

IFLA-aamukahvien aluksi ylikirjastonhoitaja Kaisa Sinikara totesi olevansa ylpeä kirjaston henkilöstön panoksesta. Luottamus siihen, että isojen konferenssien järjestäminen onnistuu tulevaisuudessakin, on vankalla pohjalla. IFLAn vapaaehtoisten pääkoordinaattorina toiminut ja Helsingin yliopiston IFLA-asioita projektityöntekijänä edistänyt Tuula Ruhanen nosti esiin valtavan piilevän osaamisen, jota henkilöstöltä löytyy ja joka tuli hänelle tietoisuuteensa vapaaehtoisia haastatellessa. Työskentely IFLAssa lisäsi paitsi IFLAn tuntemusta, myös intoa itsenäiseen työskentelyyn.

IFLA-aamukahville osallistuneiden puheenvuoroissa käytiin läpi kommelluksia, yllätyksiä ja kokemuksia, joita viikon kestäneen kongressin aikana oli tullut vastaan. Kaikille kokemus oli positiivinen ja voimaannuttava (vrt. Helsingin kongressin teema Libraries Now! – Inspiring, Surprising, Empowering). Vaikka työtehtävät olivat monilla yllättävän uuvuttavia ja oma osallistuminen muutoin kongressiin jäi vähäiseksi, tunnelma vapaaehtoisten keskuudessa oli loistava ja yhteistyö hienoa. Kollegoja eri kirjastoista oppi tuntemaan paremmin, kun työskenteli yhdessä heidän kanssaan kaikille uudessa tilanteessa. Samalla oppi myös itsestään uusia puolia ja luottamus omaan ammattitaitoon ja osaamiseen vahvistui.

Erityiskiitos mainittiin kirjaston henkilöstölle kevättalvella 2012  järjestetystä englannin small talk -kurssista, joka antoi valmiuksia kansainvälisten kollegojen kohtaamiseen.

Teksti:

Päivi Lammi
suunnittelija
Hallintopalvelut
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuva:

Helena Hiltunen

Helsingin yliopiston kirjaston solmuhanke IFLA:ssa

Kirjastokaistan videointi puheesta (jos upotus ei näy)

“Knotworking” ei ole sama asia kuin “not working”, vaikka samalta kuulostaakin, nauratti prof. Yrjö Engeström kuulijoitaan. Engeström kertoi Helsingin yliopiston solmutyöskentelyä kirjastossa -hankkeen prosessista ja tuloksista IFLA:N WLIC 2012 Helsinki -konferenssin plenary-puheessaan.

Hankkeessa on kehitetty kirjaston tutkijapalveluita yhteiskehittelemällä niitä tutkimusryhmien kanssa. Engeströmin tutkimusryhmä tarkkaili kirjastolaisten työskentelyä ja vuorovaikutusta tutkimusryhmien kanssa.

IFLA expressin juttu puheesta

Tutkijapalveluita kehittäneen Solmu-hankkeen loppuraportti ilmestynyt Verkkari 5 /2012

Solmuja Verkkari 8 /2011

QQML-konferenssissa Ateenassa 23.-27.5.2011

Keskustakampuksen Solmu-hankkeen raportti valmistunut  Verkkari 5 / 2011

Viikin pilotin raportti

LILAC – informaatiolukutaidon konferenssi Lontoossa  Verkkari 5 / 2011

Solmusta keihäänkärkiin – mitä opimme Tanskanmaalla Verkkari 7/ 2010

Teksti

Johanna Lahikainen
tietoasiantuntija
pääkirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuva

Ifla Express

Kirjasto on tulevaisuuden tekijä – Designing the Future Library

Helsingin kaupunginkirjasto, Helsingin yliopiston kirjasto ja Kansalliskirjasto järjestivät yhteistyönä 13.8.2012 kirjastoarkkitehtuuriseminaarin Designing the Future Library osana IFLA-konferenssin ohjelmaa. Kutsuvierasseminaari oli englanninkielinen ja siihen osallistui 170 henkilöä Aasiasta, Afrikasta, Euroopasta ja Yhdysvalloista. Useilla heistä oli alkamassa tai juuri käynnissä kirjaston rakennushanke.

Kirjastoalan 78. kansainvälinen IFLA-konferenssi järjestettiin Helsingissä kuluvan elokuun 11.-17. päivänä teemalla Libraries Now! – Inspiring, Surprising, Empowering. Pääosa runsaasta ohjelmasta keskittyi Messukeskukseen, mutta varsinkin vapaamuotoisina tilaisuuksina ja tapahtumina se levittäytyi IFLA-viikon aikana myös ympäri kaupunkia. Konferenssiin osallistujia oli lähes 4000.

Helsingin ydinkeskustaan kuluneena kesänä valmistunut Kaisa-talo, jossa Helsingin yliopiston uusi pääkirjasto sijaitsee, on näyttävä osa Helsingin yliopiston World Design Capital Helsinki 2012 –vuoden teemoja ja hankkeita. Rakennus, sen tilat ja tarjottavat kirjastopalvelut on suunniteltu niin, että pääosassa ovat tiedon tarvitsijat ja sen erilaiset käyttäjät: hiljaiset työskentelijät, ryhmätyöntekijät, sähköisten ja painettujen aineistojen selailijat, neuvontaa ja tiedonhankinnan opastusta kaipaavat, tauolla rentoutuvat ja tietenkin perinteisten lainauspalvelujen käyttäjät.

Älyllistä designia –projektissa käytetyt palvelumuotoilun menetelmät uudistavat koko Helsingin yliopiston kirjaston, eivät vain Keskustakampuksen kirjaston palveluja.

Vuosisatojen ja vuorovaikutusten virrassa

Oli täysosuma, että kansainvälisille kirjastoalaa edustaville vieraille tarjoutui juuri nyt näkymä Helsingin yliopistoon, sen upouuteen kirjastorakennukseen ja pian avattavaan pääkirjastoon Helsingin ydinkeskustassa Kaisaniemessä.

Valokuvista ja kartoista havainnollistuivat myös Senaatintorin ympäristön vanha arkkitehtuurikokonaisuus ja Kansalliskirjaston sijainti, aivan sen läheisyyteen valmistunut Kaisa-talo yliopiston pääkirjastoineen sekä Töölönlahden rantaan suunnitellun Helsingin kaupunginkirjaston Keskustakirjaston paikka. Todettiin olemassa olevien kirjastorakennusten ja vielä suunnitteilla olevan keskeiset sijainnit ja lyhyet välimatkat. Paikallisten näköalojen lisäksi kuulijoille ja katsojille avautui myös aikaulottuvuuksia menneeseen ja tulevaan. Tulevaisuuden kirjastoa ei voisi olla ilman perinteen ja historian kivijalkaa, mutta ei myöskään ilman taivaanrantaan tähyilyä.

Kirjastoarkkitehtuuri seminaarin aiheena merkitsi minulle pikaluotausta siihen, millä tavalla kirjastotoiminta on osa yhteiskuntaamme. Seminaarin esitykset saivat miettimään, miten kirjastotoiminnan muutokset ja fyysiset ilmentymät heijastavat yhteiskunnallisia muutoksia ja liittyvät niihin? Kysymys ei kuitenkaan ole vain muutosten myötäilystä ja peilaamisesta, kyse on myös edelläkävijyydestä ja vuorovaikutuksesta ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

Seminaarin esityksistä välittyi vahva viesti kirjastojen yhteiskunnallisesta roolista, yhteiskuntamme ja laajemmin ajateltuna myös maailmanlaajuisesta vaikuttajatehtävästä. Tehtävä ei sinänsä välttämättä ole kovin näkyvä eikä kirjastojen ääni kovin voimakas. Varsinaisena kaikupohjana ja perustana on niiden toiminta tiedon käyttöön saattamiseksi.

Uusien kirjastorakennusten suunnittelu vahvistaa uskoa kirjastojen keskeisten palvelujen merkitykseen, minkä muotoisiksi ne tulevaisuudessa kehittyvätkin. Olennaista on, miten kirjastoissa tehtävän työn ja niiden tarjoamien tilojen anti kasvaa, elää ja vaikuttaa yhteistyökumppanien, asiakkaiden, ajatuksissa ja toiminnassa. Ja toisinpäin: vuoropuhelu asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa on kirjastoille tänään elintärkeää.

Toteutunut ja toteutumaton  – molemmat läsnä

Seminaarin vetäjä, Helsingin yliopiston ensimmäinen vararehtori Ulla-Maija Forsberg kertoi avaussanoissaan lyhyesti, miten Helsingin monumentaalikeskustan arvorakennukset syntyivät Senaatintorin ympärille sen jälkeen kun Helsinki sai pääkaupungin aseman 200 vuotta sitten. Rakennusten joukossa on Suomen vanhimman tieteellisen kirjaston, Kansalliskirjaston, päärakennus, jonka C. L. Engel suunnitteli vuonna 1836 ja joka valmistui vuosina 1840-45.

Helsingin kaupunginkirjaston kirjastotoimenjohtaja Maija Berndtson puhui viiden vuoden kuluttua Töölönlahden maisemiin valmistuvan Keskustakirjaston suunnittelun tämän hetkisestä vaiheesta ja sitä koskevista visioista. Kun tietojen, taitojen ja tarinoiden talo avautuu vuonna 2017, sitä luonnehtivat seuraavat ominaisuudet:

  • asiakas on toimija
  • luovuutta tukeva toimintaympäristö jokaiselle
  • henkilökohtainen opastus ja ohjaus

Haasteena on suunnitella tulevaisuuden kirjasto digitaalista aikakautta varten. Maija Berndtson havainnollisti asiaa kahdella kuvalla taideteoksista, joista toinen oli hallittu asetelma (”Stillleben”), viesti uskosta järjestykseen ja harmoniaan. Toisessa sommittelun kaoottisuuden voi kokea kuvana nykyajasta, tiedon sirpaleisuudesta ja sen näennäisestä järjestyksen puutteesta. Ehkä seuraavassa kehitysvaiheessa kaaoksen takaa paljastuu piilossa oleva järjestys, kuten fraktaaleissa, joihin Berndtson viittasi.

Pitkäjänteistä kehittämistyötä

Helsingin yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitaja, professori Kaisa Sinikara aloitti esityksensä kertomalla perusasioita Helsingin yliopistosta. Hän kuvasi Helsingin yliopiston kirjastotoimen 15 vuotta kestäneen kehitysvaiheen, jolloin n. 160:stä erikokoisesta kirjastotoimipisteestä kehitettiin yhtenäinen vuoden 2010 alussa syntynyt yliopiston erillislaitos, Helsingin yliopiston kirjasto.

Kirjasto koostuu neljästä tieteenalapalveluja hoitavasta kampuskirjastosta ja keskitetyistä eli kirjaston yhteisistä palveluista, joihin kuuluvat mm. aineiston hankintatoiminta, verkkotoimintoihin liittyvät tehtävät, hallinto ja ylin johto.

Pitkän kehitysvaiheen päätteeksi Keskustakampuksen kirjaston toimipisteet käyttäytymistieteellistä Minervaa lukuun ottamatta pääsivät kesällä 2012 saman katon alle Kaisa-talon kirjastotilaan, joka nimettiin Helsingin yliopiston pääkirjastoksi. Sen suunnittelun avainsanoja olivat

  • monipuolisuus
  • joustavuus
  • muunneltavuus
  • vuorovaikutteisuuden tukeminen

Älyllistä designia –projektin palvelumuotoiluhankkeessa keskityttiin opiskelijapalveluihin. Sinikara esitteli kirjaston asiakastyypit Pistäytyjän, Palveltavan, Penkojan ja Pesiytyjän. Hahmot luotiin projektissa asiakaspalvelutehtävissä toimivien kokemusten perusteella. Asiakastyyppejä käytetään lähtökohtana palvelujen kehittämisessä ja tuotteistamisessa.

Tutkijapalvelujen kehittämisestä Sinikara mainitsi esimerkkinä kirjaston yhteistyön professori Yrjö Engeströmin ja hänen tutkijaryhmänsä kanssa. Sen piirissä on kehitetty solmutyöskentelyä, joka on kirjastotyöntekijöiden ja tutkimusryhmien uudenlaista kumppanuustoimintaa.

Esityksensä lopuksi Sinikara esitti lämpimät kiitokset Kaisa-talon uuden kirjaston suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä tehdystä yhteistyöstä Helsingin yliopiston eri toimijoille ja rakennussuunnittelun parissa työskennelleille, mm. arkkitehdeille.

Rakennuksen synty

Seuraava esitys alkoi otteella Kaisa-talon rakentamisesta kertovasta elokuvasta. Kaksi vuotta oli tiivistetty kahteen minuuttiin. Rakennusvaiheiden seuraamisen jälkeen olikin kiinnostavaa kuunnella, kun arkkitehti Matti Huhtamies Kaisa-talon suunnitelleesta Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy:stä kertoi, mistä Kaisa-talossa on kyse. Miksi rakennus on sellainen kuin se on?

Suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä ovat olleet mm. talon sijainti, ympäristö, rakennuksen merkittävyys, tilojen hahmottuminen sisältä käsin ja tarve erityyppisten tilojen vyöhykkeisiin. Talon ympärillä on paljon tummia punatiilirakennuksia, joita ulkoseinien materiaali mukailee. Toisaalta suuret läpinäkyvät avaukset viestivät siitä, että kyseessä on uusi, moderni rakennus. Ne kertovat myös Kaisa-talon asemasta huomattavana yliopistoon kuuluvana julkisena rakennuksena.

Kun taloa tarkastellaan sisäpuolelta, huomataan, että tilat on suunniteltu selkeiksi: mistä tahansa voi hahmottaa oman sijaintinsa. Tässä auttavat kirjaston keskellä sijaitseva, maanpäällisten seitsemän kerroksen läpi alhaalta ylös nouseva portaikko ja soikea, ylöspäin kapeneva valoaukko.

Palvelu- ja kokoelmatilat, kirjastoasiakkaiden eri tyyppiset työskentely- ja oleskelutilat sekä henkilökunnan työtilat on ryhmitelty selkeästi osiksi kokonaisuutta, josta jokainen voi löytää oman paikkansa.

Näköaloja tilaan, aikaan ja kaupunkimaisemaan

Designing the Future Library -seminaarin Porthania I:ssä pidetyn osuuden päätteeksi arkkitehti Pauno Narjus kertoi Kansalliskirjaston päärakennuksen uudistushankkeesta. Sen suunnittelu on vasta alkuvaiheessa. Esityksestä sai hyvän kuvan siitä, miten vaativaa on saattaa vanhaa, suojeltua arvorakennusta mm. nykyajan teknologian edellyttämään kuntoon.

Seminaarin osallistujat saivat Narjuksen esittelemistä pohjapiirroksista havainnollisen käsityksen Kansalliskirjasto-rakennuksen alkuperäisistä tiloista ja niihin kohdistuneista uudistus- ja laajennustoimista, joita on toteutettu läpi vuosikymmenten.

Valokuvat sisätiloista välittivät katsojille vaikutelmia mm. upeasta Kupolisalista, lukusaleista pylväineen ja aivan 1900-luvun alkuvuosina rakennetusta laajennusosasta, Rotundasta. Uskon, että moni läsnäolija sai virikkeen käydä omin silmin ihailemassa mitä kauneinta kirjastoarkkitehtuuria. Seminaarin esitysten tarjoamat näköalat menneeseen ja tulevaan antoivat kansainvälisille vieraille vankan pohjan tarkastella kirjastoihin tutustumisten yhteydessä myös edustavia ja tarkoituksenmukaisia kirjastotilojamme, joiden designistä me suomalaiset voimme olla ylpeitä.

Kaksi tuntia kestäneen seminaarin jälkeen osallistujat johdatettiin yhdyskäytävää myöten Porthanian ja Aleksandrian aulan kautta Kaisa-talon pääkirjastoon. Useimmat tutustuivat tiloihin nousemalla portaita pitkin ylimpään kerrokseen, jonne oli katettu buffet-illallinen.

Monista pysähtymispaikoista mieleen jäävin oli ehkä Fabianinkadun puoleinen tuleville asiakkaille tarkoitettu terassi. Kaupunkinäkymän, Kruununhaan kattojen, puistojen, kirkkojen tornien ja taivaanrannassa siintävän meren yllä väreili tyynenä iltahetkenä laskevan auringon säteiden kultainen hohde.

Teksti

Eeva-Liisa Viitala
tiedottaja
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvat

Päivi Lammi
Veikko Somerpuro

Iloisin mielin uuteen lukuvuoteen!

Syyskuun kolmas herätti meidät Helsingin yliopiston kirjastossa toimivat kihelmöivään aamuun. Totuuden hetki oli nyt. Mitä käyttäjämme sanoisivat uudesta pääkirjastosta? Löytäisivätkö he siitä oman mansikkapaikkansa, jossa on tutkimus- ja oppimistyölle luovaa tilaa?

Ovien avautuessa kymmenillä odottajilla oli niin kiire tiedon äärelle, että ensimmäisten tulijoiden kukittajat olivat jäädä jalkoihin. Jo kesän aikana opiskelijat olivat kommentoineet odotusta: ”odotamme kirjaston avautumista kuin kuuta nousevaa”. Ensimmäisenä päivänä kirjastossa kävi 8700 asiakasta ja ensimmäisellä viikolla noin 30.000.

Samaan aikaan julkistettiin myös Helsingin yliopiston kirjaston uudet verkkosivut. Hakutoiminnallisuutta on uudistettu ja sivusto on laadittu palvelulähtöisesti. Sivusto laadittiin beta-versiona, johon saatu palaute otetaan huomioon. Kiitos suuresta työstä kirjaston viestintätiimille ja projektia vetäneelle Veera Ristikartanolle sekä verkkopalvelutiimille, joka innovatiivisesti on kehittänyt uutta hakuliittymää.

Kutsuvierasjuhlaa vietettiin 10.9., yliopiston perinteisenä avajaispäivänä. Siitä haluttiin iloinen ja yhteinen juhla, jolla juhlistetaan yliopiston uutta maamerkkiä ja samalla Helsingin yliopiston osallisuutta maailman designpääkaupunkivuoden toteuttajana. Juhlinnan iloinen tunnelma näkyi musiikissa, juontajan otteissa, puheiden lyhyydessä, hymyissä ja halauksissa.

Kirjasto avautui 10.9. illalla opiskelijoiden Night at the Campus –tapahtumaa varten.

Maailma kylässä

Elokuun lämpö helli IFLA-konferenssin 4000 osanottajaa. Vieraiden viihtyvyydestä ja konferenssin sujuvuudesta huolehtivat sadat suomalaiset vapaaehtoiset kirjastolaiset. Loppusaldo on kaikilta osin meille suomalaisille upea.

Olen ylpeä ja kiitollinen Helsingin yliopiston kirjaston joukkueesta. Kaikille osallistuneille kuuluu kiitos, vaikka voin mainita tässä vain muutamia nimeltä. Tuula Ruhanen kantoi suuren vastuun kirjaston edustajana kansallisessa komiteassa ja ottaessaan vastuulleen vapaaehtoisten rekrytoinnin, kouluttamisen ja tehtävien organisoinnin.

Päätimme käyttää IFLA-konferenssin tarjoaman hyödyn koulutusmahdollisuutena. Meidän kirjastomme vapaaehtoisia oli lopulta yli 40. Heistä löytyivät mm. IFLAn presidentin Ingrid Parentin assistentti Antti Virrankoski ja varapresidentin Sinikka Sipilän avustajat Johanna Lahikainen ja Kirsi Luukkanen. Erilaisissa tehtävissä vapaaehtoisten raikas ja osaava toiminta muutti käsitystä sulkeutuneista suomalaisista: tehokkuuteen kuului myös positiivinen ote.

Terkon prekonferenssiin osallistui yli 70 osanottajaa. Kirjastoarkkitehtuuriseminaarin kutsuseminaarin järjestimme Kaupunginkirjaston ja Kansalliskirjaston kanssa yhteistyössä.  Kaisa-taloon tutustui noin 170 seminaarin osanottajaa Aasiasta, Afrikasta, Yhdysvalloista ja Euroopasta. Ihastuneita kommentteja taltioitui vieraskirjaan. Kirjastovierailuilla tarjottiin mahdollisuus tutustua kaikkiin kirjastomme yksiköihin.

Näköpiirissä on jo muutamia kansainvälisiä seminaareja ja konferensseja: lokakuussa 2012 bibliometriikan pohjoismainen seminaari, vuonna 2014 LIBERin arkkitehtuuriseminaari kirjastomme vastuulla ja samana vuonna Open Repositories –konferenssi 2014 Kansalliskirjaston kumppanina. Kirjasto on aktiivinen LIBERIn ja LERU-yliopistojen toiminnassa. Olemme oppineet Namibia-yhteistyöstä ja toivomme voivamme jatkaa. Olemme saaneet myös aivan uusia yhteistyöaloitteita.

Kirjastoon on kasvamassa kansainvälistä osaamista, rohkeutta ja innostusta. Tuloksellista kansainvälisyyttä on vastuun kantaminen, osallistuminen ja aloitteellisuus. Se tuo mukanaan työtä ja vaivannäköä mutta myös kiinnostavia asioita ja ihmisiä, yllättäviä ja mieleenpainuvia kohtaamisia. Elämän suolaa ja sokeria.

Hyvää syksyn alkua Helsingin yliopiston kirjastossa toimiville, yhteistyökumppaneille ja kaikille Verkkarin lukijoille!

Kaisa Sinikara
ylikirjastonhoitaja
Helsingin yliopiston kirjasto

IFLA vapaaehtoisen silmin

Osallistuin vapaaehtoistyöntekijänä IFLA 2012 –konferenssiin 11.-17. elokuuta. Se oli ainutlaatuinen tilaisuus osallistua kirjastoalan suurimpaan tapahtumaan ja työskennellä itse siinä mukana.

Konferenssia edeltävänä päivänä vapaaehtoiset kokoontuivat tutustumaan Messukeskukseen ja orientoitumaan tulevaan koitokseen. Vapaaehtoisten ryhmien vetäjät, kansainvälinen konferenssitoimisto ja IFLA:n edustaja antoivat meille ohjeita ja kannustusta. Saimme mm. viime hetken vinkkejä, tehtävien kuvaukset ja vapaaehtoisten käsikirjan, joista oli paljon apua. Mieleen jäi  ”muista hymy” ja ”ota mukaan iloinen mieli”. Meitä vapaaehtoisia oli noin 250 hlöä eri puolilta Suomea ja ulkomailtakin. Jokaisella oli omat työaikansa ja tehtävänsä.

Kun saavuin ensimmäisenä konferenssipäivänä Messukeskuksen pääsisäänkäynnille jossa luki ”IFLA… Welcome”, ajattelin, että vihdoinkin se alkaa – oli sitä odotettukin! Olin osallistunut kahden edeltävän vuoden aikana vapaaehtoisten tiedotus- ja suunnittelutilaisuuksiin, lukenut Göteborgin vuoden 2010 ja Puerto Ricon v. 2011 kokemuksista ja jännittänyt Suomen IFLA –viikon säätilaa… Kaikki näytti hyvältä kansainväliseltä konferenssilta, ja oli lämmintä ja aurinkoista.

Ensimmäisen työpäiväni toimin konferenssitoimiston avustajana. Tehtäviäni olivat esim. kokousmateriaalin kopiointi ja konferenssin osallistujalistojen kiinnittäminen Messukeskuksen sisäänkäynnin viereen. Lista oli pitkä, sillä maksavia osallistujia oli noin 3500. Konferenssiin osallistujien kokonaismäärä oli yli 4000.

Tehtäväni oli opastaa kävijöitä Messukeskuksen tiloissa sekä ”itsepalvelu-terminaaleilla”, joilla voi tulostaa sisäänpääsylipun ja osallistumistodistuksen. IFLA –viikolla oli myös kulttuuri-ilta Wanhassa Satamassa, jossa toimin ovivahtina ja laskin sisääntulijat. Juhlakuntoon laitettu Wanha Satama täyttyi kansainvälisestä kirjastoväestä, joka saapui nauttimaan illasta ja tutustumaan kulttuuriantiin.

Työvuorojen lomassa tutustuin Library Boulevardiin, jota reunustivat hienot posterit eri maista. Näyttelyhallissa oli varsinainen posterialue, jossa voi tutustua mitä erilaisimpiin kirjastoalan projekteihin ja tapahtumiin. Paikalla oli myös kirjastokoira Börje, jota oli yhtenä päivänä silittänyt  yli 600 vierasta. Monet sponsorit, kustantajat, liikeyritykset, yliopistot ja organisaatiot olivat paikalla esittelemässä tuotteitaan ja toimintaansa. Mieleeni jäivät mm. kirjanpuhdistuskone, kirjojen skannauslaitteet, walesilainen Aberystwyth University, jonka edustaja esitteli kirjastoalan etäopintoja, King Abdulaziz Public Library Saudi-Arabiasta sekä Studio Antti Oy:n hiljaiset lukutuolit.

Esityksiä oli yhtaikaa monissa tiloissa runsauden pulaan asti. “Multicultural Libraries – Inspiring, Surprising and Empowering your Communities” esitteli kirjastojen erikielisiä palveluja Sveitsissä (Interbiblio: kulttuurienväliset kirjastot), Suomessa (Entresse ja Sello: kielikahvilat, monikulttuurinen lähestymistapa) ja Ranskassa (Pompidou-keskus: ”seven billion human beings,… and a library for each. The library serves all communities”).

”A global perspective on RFID – a qualitative and quantitative insight into the world of wire – contactless and automatic identification of media” sessiossa Eevaliisa Colb käsitteli kokemuksia RFID:stä Suomessa Helsingin yliopiston kirjaston näkökulmasta.

“Innovative libraries: transforming our communities” loi katsauksen Aasiaan ja Oseaniaan, kuinka kirjastot ovat avainasemassa yhteisöjen ja yhteiskuntien kehityksessä. Oli koskettavaa kuulla mm. kuinka kadulla asuneet ihmiset kykenevät lukutaidon ja kirjastojen avulla auttamaan itseään ammattiin ja mahdollisuuden uuteen alkuun elämässä. Toisessa projektissa paikalliset tietokeskukset, jonka kirjasto, arkisto ja museo muodostavat, mahdollistavat paikallisen historian, kulttuurin ja perinteiden säilymisen.

IFLA –konferenssin viimeisenä päivänä olin mukana viemässä kirjastoryhmää vierailulle kohteina Käyttäytymistieteiden toimipaikka Minerva sekä Svenska social och kommunalhögskolans bibliotek. Vierailijat olivat Puolasta, Belgiasta, Ranskasta, Unkarista, Koreasta ja Japanista. Minervassa vieraille esiteltiin mm. tulevaisuuden oppimisympäristö –projektia.

Kun viikon lopussa viimeinen IFLA –tehtävä oli suoritettu eli saatettu vieraat takaisin lähtöpaikkaansa, vapaaehtoistyöni konferenssissa oli ohi. IFLA:sta jäi mieleen paljon, päällimmäisenä mukavat vapaaehtoiset ja kollegat eri puolilta maailmaa sekä ilo siitä, että konferenssi onnistui hyvin.

Teksti

Tiina Alam
Kirjastosihteeri
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvat

Tiina Alam

IFLA NYT – vuorolistojen suunnittelua aamusta yöhön!

Verkkari kävi kysymässä elokuussa 2012 Helsingin messukeskuksessa järjestettävän IFLA:n World Library and Information Congressin (WLIC) projektisuunnittelija Tuula Ruhasen kuulumisia.

Halusimme tietää, mitä konferenssin suunnittelussa tapahtuu juuri nyt. Juttuhetki oli iloinen ja nauravainen, vaikka Tuulalla onkin monta rautaa tulessa.

 

Hei Tuula! Onko ollut kiireitä?

No on! Melkein paniikkitila on nyt käynnissä. Vuorolistat menivät uusiksi saksalaisen konferenssitoimisto KIT:in muutettua tuntisuunnitelmaa, ja niitä on nyt rukkailtu vapaaehtoisten koordinoijien voimin lähes vuorokauden ympäri.

Konferenssiin ilmoittautuneita on tällä hetkellä melkein tasan 3000, joista lähes 1000 on suomalaisia. Vapaaehtoistyöntekijöitä  on 271. Huomenna (15.6.) on kansallisen järjestelykomitean kokous, jossa puhutaan muun muassa avajaisjärjestelyistä ja käydään lävitse ennen kesälomia ratkaistavia muita asioita.

Onko suunnittelussa tullut eteen muitakin yllätyksiä?

Konferenssitoimisto KIT määrää yllättävän suuresta määrästä asioita ja kansallisella komitealla on vähemmän päätäntävaltaa kuin olisimme odottaneet ja toivoneet.

Olen kovin pettynyt siihen, että kaikki vapaaehtoiset eivät pääsekään automaattisesti osallistumaan Cultural Eveningiin yrityksistämme huolimatta. Mutta ei lannistuta: mehän pidämme Vanhalla ylioppilastalolla vapaaehtoisille omat bileet, jossa on tarjoilua ja ehkä kirjastolaisten bändien musiikkia. Ja Vanhallehan voi mennä vaikka joka ilta juhlimaan IFLA:n Night Spot –tapahtumaan!

Mitä haluaisit kertoa konferenssiin ilmoittautuneille vapaaehtoisille kirjastolaisille tämän hetken tilanteesta?

Moni on lähdössä näinä päivinä lomalle ja haluaisi tietää konferenssin aikaisen työvuorolistansa ennen lomaa. Teemme parhaamme ja tarvitsemme nyt työrauhaa.

Jokainen vapaaehtoinen saa yhteydenoton ennen juhannusta omalta ryhmäkoordinaattoriltaan. Vapaaehtoiset on jaettu ryhmiin ja jokaisella ryhmällä on siis oma koordinaattorinsa.

Ennen juhannusta on siis tulossa lisätietoa. Vuorolistoihin voi vaikuttaa sen jälkeen, kun ne on tehty. Ne eivät ole lopullisia.

Mikä konferenssiin osallistumisessa on parasta? Mitä 10 kertaa käyneenä konkarina suosittelisit ensikertalaisille?

Jokaisen ensikertalaisen kannattaa ehdottomasti osallistua juuri heille tarkoitettuun Newcomers  Session –tilaisuuteen, missä kerrotaan  ”kaikki tarpeellinen” IFLA:sta. Keynote ja plenary –puheet kannattaa ehdottomasti käydä kuulemassa, sillä ne ovat tärkeitä, konferenssiosallistumisen sydän.

Suosittelen rohkeutta: mene ja juttele vieruskavereiden ja muiden kanssa, ole jopa epäsuomalaisen suulas!

Kadun itse sitä, etten ottanut enemmän kontaktia alkuvuosina. Konferenssiin osallistuvilla on hyvä olla käyntikortit ja faktatietoa omasta kirjastostanne: kävijämäärät sekä kokoelmien laatu ja suuruus.

On syytä varautua kertomaan omasta työstään ja suomalaisista kirjastoista. Tietoa voi jopa vähän tyrkyttää.

On hyvä opiskella tai kerrata perustietoja kotimaisesta kirjastomaailmasta, vaikkapa yliopistokirjastojen yhteistyöstä ja yliopistokirjastojen neuvostosta.

Vapaaehtoisille on tulossa linkkilistat, joiden avulla he saavat tietoa tapahtumista ja keskeisistä alamme asioista. Heiltä kannattaa myös kysellä, jos omat tiedot eivät riitä.

Jos odottaa saavansa paljon uutta ammatillista tietoa, voi pettyä. IFLA ei ole kirjastoalan ammatillista koulutusta, vaan se on koulutusta kansainvälisyyteen, toimimiseen yhdessä globaalisti ja kansallisesti.

Myös Suomen kansallinen yhteistyö on vahvistunut konferenssin järjestämisen myötä: Kansallinen komitea yhdistää kirjastot ja kirjastoammattilaiset yli rajojen.

Mitä teet syksyllä, kun urakka on ohi?

Ensin teen raportin ja tyhjennän työnurkkani Minervassa. Sitten katoan jonnekin kauas. En ehkä tule edes Kaisa-talon avajaisiin. (Naurua.)

Kiitos Tuula! Verkkari toivottaa hyvää kesää sekä onnea ja menestystä konferenssin järjestelyihin!

Teksti ja kuva

Johanna Lahikainen
Tietoasiantuntija
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Ajattelu muotoilee yhteiskuntaa

Suuret ajatukset tekevät mahdottomankin mahdolliseksi, sillä ilman mielikuvittelua ei synny uutta. Jos pitäytyy pikkuasioissa niin ei pääse eteenpäin vaan alkaa toistaa helposti totuttua. Niinkin. Silti niitä pikkuaskelia ja pienoisia arjen ihmeitä tarvitaan.

Pieniä ja suuria asioita tapahtuu koko ajan kirjastossakin: kirja kirjalta uuden Kaisatalon kirjahyllyt täyttyvät: Helsingin yliopiston pääkirjaston sisätilat alkavat pikkuhiljaa näyttämään kirjastolta. Koko henkilökunnan työpanos on ollut valtava kirjojen merkitsemisessä, pakkaamisessa ja hyllyttämisessä –  kirjat kun on hyllytettävä tietyssä järjestyksessäkin. Niitä ei siis olla sullottu muovikasseihin. Satoja muuttolaatikoita liikkuu maanalaisissa käytävissä päivittäin. Tiedekirjoja siirtyy kaikkiaan 1,5 miljoonaa – jonossa niitä olisi 29 kilometriä,  Helsingistä Keravalle, jos ne peräperään laittaisi. Tätähän on tarvinnut suunnitella, muuten ei Suomen suurin monitieteellinen yliopistokirjasto olisi mahdollista. Ja kirjastomme toimii myös muuton aikana kampuksillaan ja verkossa.

Kaiken Kaisa-talo -hypetyksen keskellä tehdään koko ajan perustehtävää eli palvellaan asiakkaita mahdollisimman hyvin. Kampuskirjastoissamme Viikissä, Kumpulassa ja Meilahden Terkossa ollaan toimittu tukien tutkimusta, opetusta ja opiskelua ja autettu arkisesti ottamalla mm. kiinni olevien kirjastojen palautuksia vastaan. Tämä kaikki on mahdollistanut sen, että humanististen, oikeustieteen, teologian ja yhteiskuntatieteiden tietoaineistot voidaan muuttaa yhteen paikkaan.

Pieniä asioita ja yhdessä tekemällä yhdistetään voimavarat ja ollaan tehokkaampia. Kiireessä ja uudessa tilanteessa pitää muistaa näiden pienten asioiden merkitys. Aina teko ei ole konkreettinen. Ystävällinen ote ja asenne voi olla pikkujuttu, jonka valtava kannustava merkitys on tiedostettava. Vaikeat asiat sujuvat, kun keksitään yhteisesti ratkaisuja.  Ei ole samantekevää tehdäänkö hommat otsa rypyssä vai hyvässä hengessä.

Libraries Now! – Inspiring, Surprising, Empowering – teemalla kokoontuu kansainvälinen IFLA-konferenssi World Library and Information Congress  Helsingissä 11.-17. 8.2012. Odotettavissa on mielenkiintoinen viikko yhdessä 3000-4000 kirjastovieraan kanssa.  Yli 50 vapaaehtoista kirjastolaistamme valmistautuu yhdessä kaupunginkirjaston kanssa vastaanottamaan vieraita. Tunnelmista historiallisesta tapahtumasta meillä kertoo Tuula Ruhanentässä Verkkarissa.

Kesään kuuluu tietysti kaikenlainen lukeminen: muutamia vinkkejä riippumattoon myös luvassa. Kesän horoskooppi antanee tilaa haaveiluille ja kesämielisille ajatuksillekin.

Pieniä ja suuria ajatuksia, iloja ja unelmia keskikesään!

Tiinakaisa Honkasalo
viestintäsuunnittelija
Helsingin yliopiston kirjasto

Mitä uutta IFLA 2012 Helsinki -rintamalta?

NYT: on aika laittaa IFLAn päivämäärät kalenteriin, lähettää tapahtumaideoita, laittaa esitelmäehdotus kiinnostavaan satelliittikonferenssiin, pyrkiä posterinäyttelyyn…

KOHTA: on aika alkaa suunnitella miten IFLA-vieraat otetaan vastaan omassa kirjastossa.

Helsingin IFLAn konferenssi alkaa lauantaina 11.8.2012 ja päättyy perjantaina 17.8.2012. Joissain ennakkotiedoissa on esiintynyt virheellisiä tietoja.

Konferenssin suunnittelutyö on edennyt San Juanin konferenssin jälkeen vauhdikkaasti. Päävastuu järjestelyistä on IFLA:lla. Järjestön tukena ovat sekä suomalainen National Committee ja paikalliset aktiivit Kristina Virtasen johdalla että konferenssitoimisto K.I.T. Group. Marras- ja joulukuun aikana konferenssin yksityiskohdat täsmentyvät ja juhannukseen mennessä koko ohjelma lukuisena esitelmineen on valmis.

Konferenssin valmistumista voi seurata IFLA:n sivuilta.

Katso IFLA 2012 Helsinki -video, joka esiteltiin myös San Juanissa.

Vuonna 2011 vapaaehtoiset käyttivät sinisiä liivejä – millaisetkohan vaatteet saamme Helsingissä?

Vapaaehtoiset – tiedotusta ja koulutusta tulossa

Tuula Ruhanen kiertää keväällä tiedottamassa vapaaehtoisten työn organisoimisesta Tampereella, Turussa, Oulussa tai Joensuussa ja Helsingissä. Kongressijärjestäjä K.I.T. Group ja suomalainen koordinointiryhmä järjestävät Helsingin messukeskuksessa koulutuspäivän vapaaehtoisille ensi vuonna.

Lisää ohjelmaa vapaa-ajalle?

IFLA toivoo, että emme keksi ohjelmaa konferenssin tapahtuma-ajalle, vaan sen ulkopuolelle, jotta emme kilpailisi konferenssiohjelman kanssa. Onko jotain, mitä sinä voisit järjestää tai mitä haluaisit ehdottaa? Aamulenkki, aamujoogaa? Sienikierros metsässä tai kapakkakierros Kalliossa? Ideoita saa lähettää Päivi Litmanen-Peitsalalle (plp(at)kirjastot.fi).

Valmistautumista kirjastovierailuihin

Viralliset kirjastovierailut järjestetään 17.8., mutta spontaaneja kirjastovierailuja tehdään todennäköisesti koko konferenssin ajan. Vieraat saavat kaupungilta 7 vrk:n seutulipun, jolla pääsevät liikkumaan.

Kirjastot.fi-sivusto uudistetaan ennen konferenssia. Nyt ollaan tekemässä pohjaa, jolle kirjastojen tiedot syötetään. Kirjastoilta pyydetään tietoja ja jatkossa heidän tulee itse pitää huolta siitä, että esim. aukioloajat ovat oikein. Tiedot tulevat olemaan kolmella kielellä. Sivusto on linkitetty Google Mapsiin ja sitä kautta saa karttatiedot esim. matkapuhelimeensa.

Miten otamme vieraat vastaat? Ideoita?

Ehtiiköhän Kaisa-talo vieraskuntoon ennen konferenssia? Nyt siellä näyttää tältä. Onneksi Minerva ja muut kampuskirjastot voivat varmasti ottaa vieraita vastaan.

Peti ja puuro kaikille?

Yli 100 vapaaehtoista suomalaista tarvitsee asunnon – ideat tervetulleita! Joillain ulkomaisilla vierailla ei ole varaa hotelliin. Mitä keksisimme heille? Entä perheille, jotka tarvitsisivat huoneiston?

Näytön paikka

Helsingin yliopiston kirjastossa on paljon kertomisen ja näyttämisen arvoista osaamista. Mietitään miten näkyisimme Suomen kirjastokartalla ja Helsingin kaupunkikartalla. Lisäksi kannattaisi mennä kertomaan konferenssiin mitä olemme kirjastossa tehneet.

IFLA:n konferenssin yhteyteen Iflan eri jaoston järjestävät satelliittikokouksia. Osaan kokouksista on esitetty esitelmäkutsu (call for papers tai call for proposals).

IFLA:ssa toimii 45 jaostoa, jotka yhteistyöstä toisensa on järjestävät noin 20 kokousta Helsingin konferenssin yhteyteen.

Vielä syksyn aikana voisi lähettää oman esityksen:

The Road to Information Literacy: Librarians as Facilitators of Learning
Tampere 8.-10.8.2012

  • Esitysehdotukset viimeistään  9.11.2011
  • Järjestäjät: Continuing Professional Development and Workplace Learning Section & Information Literacy Section

The Electronic Re-Evolution* … News Media in the Digital Age
Mikkeli  7.-9.8.2012

  • Esitysehdotukset viimeistään  15.11.2011
  • Järjestävät jaostot: Newspapers Section & Preservation and Conservation Section & Core Activity on Preservation and Conservation (PAC) & Genealogy and Local History Section

ART Now! Contemporary Art Resources in a Library Context
Helsinki 9.-11.8.2012

  • Esitysehdotukset viimeistään  1.12.2011
  • Järjestäjät: Art Libraries Section & Audiovisual and Multimedia Section

Library’s Efficiency, Impact and Outcomes Statistical Evaluation and Other Methods as Tools for Management and Decision-making
Turku 9.8.2012

  • Esitysehdotukset viimeistään  1.12.2011
  • Järjestäjät: Statistics and Evaluation Section & Management and Marketing Section & Academic and Research Libraries Section

Jos tekisitkin posterin?

Ifla-konferenssin posterinäyttelyn (13.-14.8.2012) kutsu on myös avattu. Posteriehdotusta voi valmistella vielä keväälläkin, sillä deadline on vasta 9.3.2012.

 

Teksti ja kuvat

Kirsi Luukkanen
Informaatikko
Keskustakampuksen kirjasto
kirsi.luukkanen[at]helsinki.fi

Johanna Lahikainen
Tietoasiantuntija
Keskustakampuksen kirjasto
johanna.lahikainen[at]helsinki.fi

Kuva Kaisa-talosta

Nicola Nykopp
Suunnittelija
Keskustakampuksen kirjasto
nicola.nykopp[at]helsinki.fi

Tiesitkö tämän IFLA:sta? Top 10

1. The International Federation of Library Associations and Institutions (IFLA) perustettiin vuonna 1927 Edinburghissa kaikkien kirjastoasioiden riippumattomaksi edunvalvojaksi.

2. IFLA:n jäseniä ovat kirjastoalan järjestöt ja kirjastot. Tällä hetkellä jäseniä on yli 1600 noin 150 maasta.

3. Pääkonttori sijaitsee Haagissa, jossa toimintaa johtaa pääsihteeri Jennefer Nicholson. IFLA:n organisaatio on melko pieni, sillä maailman kirjastolaiset hoitavat suuren osan toiminnasta oman toimensa ohella.
IFLA hakee uutta työtekijää: Policy Officer.

4. Helsingin yliopiston kirjastossa on ollut IFLA-aktiiveja jo vuosia, esimerkiksi Terkon Päivi Pekkarinen on osallistunut Health and Biosciences Libraries -jaoston toimintaan, Tuula Ruhanen huolehtii tulevan Suomen konferenssin vapaaehtoisten värväämisen sekä monet konferenssikonkarit postereineen tai esitelmineen.

5. IFLA-konferessin virallinen nimi on World Library and Information Congress, joten vuonna 2012 Suomessa järjestetään World Library and Information Congress: 78th IFLA General Conference and Assembly.

6. Vuosittaiset konferenssit rakennetaan erityisten teemojen ympärille. Helsingissä keskitytään kirjastojen innostavaan voimaan: “Libraries Now! – Inspiring, Surprising, Empowering“. Puerto Ricossa tänä vuonna konferenssin teema on “Libraries beyond libraries: Integration, Innovation and Information for all”.

Koska järjestö ja konferenssi pyrkivät puhuttelemaan ja tavoittamaan kaikki maailman kirjastoihmiset, myös teemat ovat maailmoja ja kirjastoja syleileviä. Toki itse luennot ja puheenvuorot rajautuvat tiukemmin yksittäiseen näkökulmaan ja asiaan.

7. Haagin pääkonttorin lisäksi IFLA:lla on kolme ”aluetoimistoa”, jotka edustavat IFLA:a Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa.

8. IFLA:lla on seitsemän virallista kieltä: arabia, kiina, englanti, ranska, saksa, venäjä ja espanja.

9. IFLA:n hallitusta (Governing Board) johtaa presidentti, joka valitaan vaaleilla kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Etelä-afrikkalainen Ellen Tise on vetovastuussa vielä tämän vuoden ja kanadalainen Ingrid Parent aloittaa ensi vuonna kolmivuotisen toimikautensa.

Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja Sinikka Sipilä on ehdolla seuraavaksi ”varapresidentiksi” (IFLA-kielellä President-elect), käytännössä seuraavaksi presidentiksi.
Presidentillä on melkoisesti vaikutusvaltaa, muun muassa hän järjestää kautensa aikana oman teemansa puitteissa seminaareja ja tapahtumia.

Seuraava presidenttitapaaminen on Haagissa huhtikuussa otsikolla: Libraries Driving Access to Knowledge

10. IFLA koostuu erilaisista ryhmistä, joiden jäsenet tulevat maailman kirjastoista. Yksi keskeisimmistä ryhmistä FAIFE (Committee on Free Access to Information and Freedom of Expression) on vapaan ja avoimen tiedonkulun asialla. Ryhmän puheenjohtajana toimii Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm. FAIFE toimii aktiivisesti ja uusinta uutta on pienimuotoinen tutkimus kirjastolaisten sosiaalisen median käytöstä.

Osallistu kyselyyn: IFLA social media survey

Kirjoittaja

Kirsi Luukkanen
Informaatikko
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Suomen IFLA-kongressi häämöttää tulevaisuudessa

Vaikka Suomen IFLA-kongressi on vasta puolentoista vuoden päästä, sitä touhutaan kovasti. IFLA hoitaa varsinaiset konferenssijärjestelyt, mutta Suomen kirjastoväki saa vastuuta muun muassa avajaisten sekä yhteisen iltatilaisuuden suunnittelussa. Eri puolilla varmasti mietitään kovasti kenet haluaisimme nostaa kansainvälisesti kiinnostaviksi puhujiksi. Ruotsilla oli Henning Mankell, kuka meidän vetonaulamme?

Siinä missä Suomen vuoro on vielä odottaa, seuraava IFLA-kongressi lähestyy.  IFLAn pääkonttorissa Haagissa suunnitellaan kongressin sisältöä ja huhtikuun alussa päätetään millainen posterinäyttely rakennetaan Puerto Ricoon elokuussa.

Samaan aikaan meillä mietitään uutterasti millaista Suomi- ja suomalaista kirjastokuvaa halutaan välittää maailmalle Puerto Ricon konferenssin yhteydessä. Kannattaisiko kantaa satoja Suomi-esitteitä toiselle puolelle maailmaa vai olisiko jokin näppärä mobiiliversio jaettavissa kaikille 3 000 konferenssivieraalle?

Ennen seuraavaa konferenssia IFLA:ssa äänestetään uusista luottamustehtävistä. Suurin jännityksen aihe on, että saammeko Suomeen seuraavan IFLA:n presidentin. Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja Sinikka Sipilä on ehdokkaana kaudelle 2011 – 2013. Myös Iflan eri jaostoissa vaihtuu väkeä.

Lisätietoja presidentin vaalista

Lisää tietoja jaostoista

Suomalaiset IFLAssa tällä hetkellä

The International Federation of Library Associations and Institutions (IFLA) järjestää vuotuisen kansainvälisen konferenssin Suomessa 11.-16.8.2012.  Konferenssin teema on Libraries Now! – Inspiring, Surprising, Empowering.

Seuraa Suomen IFLA2012 -verkkosivuja

Kirjoittaja

Kirsi Luukkanen
Informaatikko
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Voimaannuttava kokemus

Ifla2012 lähestyy kovaa vauhtia. Nyt värvätään vapaaehtoisia.

Viimeisenä ilmoittautumispäivänä Helsingin yliopiston kirjastosta on ilmoittautunut vapaaehtoiseksi lähes 40 innokasta ja koko Suomesta 250. Jopa neljätuhatta kongressivierasta tarvitsee opastusta ja neuvoa niin kaupungilla, messukeskuksessa kuin kirjastoissakin.

Helmi-maaliskuussa vapaaehtoisrekrytointiryhmä haastattelee ja tunnustelee ketkä rekrytoidaan parin sadan hengen vapaaehtoiseen ryhmään. Jokaisen vapaaehtoisen kanssa tehdään kirjallinen sopimus. Ifla tarjoaa mm. koulutusta ja ilmaisen osallistumisen konferenssiin vapaaehtoistyöpäivinä.

Helsingin yliopiston kirjaston johtoryhmä suhtautuu osallistumiseen myötämielisesti ja kannustavasti, kunhan siitä on sovittu oman esimiehen kanssa ja arkiset työtehtävät sujuvat. Kongressin aikana osaavia kirjastolaisia tarvitaan omissa kirjastoissa, sillä kongressivieraat tutustuvat lähialueiden kirjastoihin varmasti myös oma-aloitteisesti.  Kampuskirjastot – olettehan valmiina.

Vapaaehtoisia koulutetaan jo nyt

Tammikuussa 21.1. Iflan pääkallopaikalta Haagista pääsihteeri Jennefer Nicholson, konferenssijärjestäjä Josche Ouwerkerk sekä Professional Committeen  puheenjohtaja Patrice Landry esittelivät Iflan toiminnan pääpiirteitä sekä valaisivat miten yli viikonmittainen kongressi rakennetaan mm. noin 150 luentotilaisuudesta, posterinäyttelystä, kokouksista, satelliittikokouksista, kirjastovierailuista sekä yhteisestä kirjastomaailman tunnelmasta.

Keskustelu jatkui Helsingin yliopiston kirjaston piirissä perjantaina 28.1., jolloin vuosi sitten perustettu Ifla-tiimi keskusteli ja virittäytyi tulevaan kongressiin. Tiimi koostuu vapaaehtoisista ja miettii yhdessä miten kongressi on mahdollisimman antoisa kaikille halukkaille ja miten voisimme piirtää uuden Helsingin yliopiston kirjaston maailman kirjastokartalle.

Molemmissa tilaisuuksissa painotettiin moneen kertaan kuinka kongressi on ainutlaatuinen tilaisuus koko suomalaiselle kirjastoyhteisölle. Se antaa voimaannuttavan ja ammatillisesti opettavan kokemuksen osallistujille. Yksittäiset kirjastot voivat vahvistaa omaa kansallista ja kansainvälistä kuvaansa sekä henkilökuntaista uutta osaamista. Kansallisesti kirjastokenttä yhdistyy, ja voimme puhua yhdellä suulla kirjastomaailmaa heiluttavista teemoista, kuten miten kirjastot ovat laajentaneet osaamistaan painetun kirjallisuuden kokoelmista verkossa olevaan materiaaliin ja kuinka kaikilla kirjastosektoreilla mietitään miten ohjata asiakkaamme sopiville verkkotiedonlähteille.

IFLA:n vuotuinen 78. kansainvälinen kongressi World Library and Information Congress (WLIC) ”Libraries Now! – Inspiring, Surprising, Empowering”  järjestetään Helsingin messukeskuksessa 11. – 17.8.2012.

Seuraa Suomen IFLA2012 -verkkosivuja.

Kirjoittaja ja kuvat

Kirsi Luukkanen
informaatikko
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi Helsingin IFLA-kongressiin elokuussa 2012

Kiinnostaako IFLA? Haluatko uusia kokemuksia kansainvälisestä kirjastomaailmasta?

IFLA:n vuotuinen 78. kansainvälinen kongressi World Library and Information Congress (WLIC) ”Libraries Now! – Inspiring, Surprising, Empowering” järjestetään Helsingin messukeskuksessa 11. – 17.8.2012.

Tartu tilaisuuteen!

Noin kaksisataa suomalaista vapaaehtoista voi samalla kertaa auttaa järjestelyissä, syventää ammatillista osaamistaan ja verkottua kollegojen kanssa ympäri maailmaa. Suuren tilaisuuden järjestelyihin ja toimintaan tutustuminen on arvokas ja ainutkertainen kokemus: IFLA-konferenssi järjestettiin Suomessa edellisen kerran vuonna 1965.

Mitä tehtäviin kuuluu?

Vapaaehtoisia värvätään erilaisiin ja eripituisiin työtehtäviin. Kuitenkin työpäivä koostuu noin kolmen tunnin mittaisesta päivystysvuorosta vastaanottotiskillä, posterisessiossa tai muissa opastustehtävissä. Työskentelypäivään sisältyy myös mahdollisuus osallistua konferenssiohjelmaan, kuulla alan huippuesiintyjiä, tutustua näyttelyyn ja postereihin. Muina päivinä konferenssiosallistuminen on maksullista. Lisäksi jokainen vapaaehtoinen huolehtii ja kustantaa itse matkansa Helsinkiin sekä majoituksensa konferenssin aikana.

Ilmoittautumiset tammikuun loppuun mennessä

Ilmoittautumisajan päätyttyä valittujen vapaaehtoisten kanssa sovitaan henkilökohtaisesti työtehtävistä ja -ajoista. Ilmoittaudu täyttämällä oheinen lomake:

https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/24615/lomake.html

Lisätietoja antaa projektisuunnittelija Tuula Ruhanen, tuula.ruhanen@helsinki.fi

Tietoa ja opastusta vapaaehtoisille

Vapaaehtoistehtävistä kiinnostuneille järjestetään perjantaina 21.1.2011 tiedotus- ja keskustelutilaisuus Tieteiden talossa.
Lisätietoja

Helsingin yliopiston kirjaston IFLA-tiimille järjestetään tammikuussa kokous, jossa keskustellaan tarkemmin vapaaehtoistoiminnasta. Jos jokin asia askarruttaa juuri nyt, voi kysymyksiä lähettää myös sähköpostitse Tuula Ruhaselle.

Ennen konferenssin alkua vapaaehtoisille järjestetään myös koulutustilaisuuksia.

World Library and Information Congress ja IFLA

1927 perustettu IFLA, The International Federation of Library Associations and Institutions, on kirjastoseurojen kansainvälinen yhdistys, kirjasto- ja tietopalvelualan ammattilaisten ja käyttäjien etujärjestö. IFLA:ssa on nykyisin 1600 jäsentä noin 150 maasta ympäri maailmaa.

Vuosikonferenssiin osallistuu 3000 – 4000 kirjastoammattilaista noin 150 eri maasta. Konferenssin yhteydessä järjestettävässä alan näyttelyssä on viime vuosina ollut mukana yli 80 näytteilleasettajaa.

Seuraa Suomen IFLA2012 -verkkosivuja.

IFLA2012 tulee – ja näkyy!

Koko kirjastokentän näytönpaikka

The International Federation of Library Associations and Institutions (IFLA) järjestää vuotuisen kansainvälisen konferenssin Suomessa 11.-16.8.2012.  Konferenssin teema on Libraries Now! – Inspiring, Surprising, Empowering.

IFLA-konferenssi on IFLA:n tärkein tuote ja siksi IFLA markkinoi tapahtumaa itse kansainvälisesti. IFLA vastaa myös kansainvälisestä konferenssin aikaisesta tiedotuksesta.

Suomella vastuu tiedotuksesta ja markkinoinnista omassa maassa

Konferenssin valmistelua Suomessa vetää kansallinen komitea (National Committee, NC), johon on koottu mahdollisimman kattavasti kaikki suomalaiset kirjastosektorit. Tällä yhteenliittymällä on tavoitteena, paitsi järjestää toimiva 3000-4000 kirjastoammattilaisen kansainvälinen tapaaminen vuonna 2012, hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti tämä ainutkertainen mahdollisuus markkinoida myös suomalaista kirjastomaisemaa.

Kansallisen komitean keskeisenä tavoitteena on lisätä merkittävästi suomalainen kirjaston ja toimintaan liittyvien aiheiden näkyvyyttä suomalaisessa mediassa. Samalla toivottavasti tiivistetään suomalaisen eri sektoreille asettuneen kirjastokentän yhteistyötä, synnytetään synergiaa – ja näytetään muulle maailmalle, että Suomessa osataan!

Viestintäryhmä puhuu – ja kuuntelee

Kansallisen komitea jalkauttaa konferenssivalmistelut työryhmille, joista kukin keskittyy tiettyyn IFLA2012-konferenssin osa-alueeseen. Vahvan markkinointitaustan omaava Päivi Litmanen-Peitsala Helsingin kaupunginkirjastosta vetää eri kirjastosektoreilla toimivista viestinnän osaajista koostuvaa työryhmää, joka valmistelee kaikki konferenssin kotimaassa tapahtuvaan viestintään liittyviä asioita kuten tiedotusta, medianäkyvyyttä, kirjastoalan sisäistä markkinointia, konferenssin aikaista kotimaista tiedotusta.

Ryhmän tehtävät konkretisoituvat muun muassa viestinnän toteuttamisena kirjastojen kannalta kriittisistä aiheista kuten kansainvälisistä sananvapauskysymyksistä tai ”digikuilun” onnistuneista ylityksistä. Ryhmä myös ylläpitää ja tiivistää kirjastojen keskinäistä yhteisöllisyyttä ja toteuttaa kirjastojen näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa.

Helsingin yliopiston kirjastosta ryhmän toimintaan ovat lupautuneet mukaan informaatikko Kirsi Luukkanen Keskustakampuksen kirjastosta sekä (tosin Suomen tieteellisen kirjastoseuran mandaatilla) Veera Ristikartano kirjaston Verkkopalveluista.

Helsingin yliopiston kirjastolle Suomen suurimpana ja komeimpana tieteellisenä kirjastona IFLA2012 on yhtä lailla ainutkertainen tilaisuus sekä nostaa kirjaston näkyvyyttä kansallisesti että hyötyä Suomen kirjastokentän tiivistyvän yhteistyön hedelmistä.

Todellinen näytön paikka siis.

www.ifla2012.fi

www.ifla.org

Kirjoittaja:

Veera Ristikartano
erikoissuunnittelija
Verkkopalvelut

Mitä haimme matkaltamme, mitä opimme?

12 hengen matka alamme suurimpaan ja kansainvälisimpään konferenssiin oli kirjastolta melkoinen sijoitus kansainväliseen toimintaan, vaikka osa henkilöistä sai osan kustannuksista muualta tai maksoi ne itse. Pyrimme pitämään matkakustannukset mahdollisimman kohtuullisina.

Miksi lähdimme matkaan suurella joukolla?

Tilanne uudessa kirjastossamme oli sellainen, että vain muutama henkilökunnasta oli aikaisemmin osallistunut IFLAn kokouksiin tai toiminut IFLAn elimissä. Kampuskirjastoista kaksi oli IFLAn jäseniä, ja nyt piti päättää jäsenyydestä koko kirjaston osalta. Siksi halusimme hiukan tutustua tilanteeseen ennen liittymistä.

Suomessa pidettävä IFLA -konferenssi vuonna 2010, asettaa vaatimuksia kaikille helsinkiläisille kirjastoille. Läksimme matkaan uteliaina tarkkailijoina ja tarkastelimme kokousta erityisesti sen järjestelyjen kannalta. Matka oli nähtävä myös koulutustilaisuutena sekä kansainväliseen kokoukseen osallistumisen että järjestämisen kannalta.

Itse näin osallistumisessa myös mahdollisuuden tuoda kansainvälisesti esille uutta kirjastoamme ja vahvuuksiamme mm. posteriesitysten ja ”Kirjastoavenuen” muodossa.

Ennen matkaa kokoonnuimme ja sovimme siitä millaisia asioita kukin seuraa. Osa keskittyi järjestelyjen seuraamiseen, ja jotkut hakivat ensi sijassa ammatillista potkua omalle osaamisalueelleen. Itse keskityin IFLAn kansainvälisen komitean jäsenen ominaisuudessa mahdollisimman moniin IFLAn hallintoelinten tapaamisiin ja suunnittelukokouksiin. Päivi Pekkarinen ja Pauli Assinen olivat lisäkseni ainakin tulevan puheenjohtajan suunnittelukokouksessa tekemässä ryhmätöitä seuraavaa toimikautta varten.

Olen koonnut Kansallista komiteaa varten palautetta kaikilta suomalaisilta matkalaisilta, jossa Helsingin yliopiston kirjastolaisten kommentit ovat aika suuressa roolissa. Palautteessa on hyviä vinkkejä käytännön järjestelyihin, ehdotuksia pääpuhujiksi ja tietoja siitä mikä oli hyvää ja mikä huonoa. Palaute on lähetetty eteenpäin Kansallisen komitean työvaliokunnalle, ja sitä toimitetaan myös IFLAlle ja kongressitoimistolle sikäli kun mahdollista. Palautetta hiotaan vielä hiukan, minkä jälkeen se tulee IFLA-tiimin sivulle.

Mitä opimme?

Nämä tekstit kertovat siitä mitä kukin matkallaan koki. Opimme, että suurissa kokouksissa on niin paljon ohjelmaa, että valinta kannattaa tehdä etukäteen. Ohjelman pitää siis olla valmis ajoissa.
Opimme, että istuntojen sisällöt saattavat vain osittain kiinnostaa meitä, mutta toisaalta myös eksoottisten maiden kokemuksista on paljon opittavaa.

Kaikkien maiden kollegojen kuuleminen ja keskustelu heidän kanssaan avartaa ja lisää inhimillistä ajattelua: kaikilla asiat eivät ole vielä samalla tasolla kuin meillä, mutta voimme ihailla antaumusta ja innostusta, joka henkii näiden maiden esityksistä.

Opimme myös, että suurten kokousten anti on ennen muuta verkostojen rakentamisessa. Kannattaa mennä mukaan, kuunnella ja olla avoin. Alkuunsa IFLA on liian iso, kaikkea ei ehdi, ja valinta on vaikeaa. Voimme kuitenkin aina kertoa itsestämme, tuoda esille omaa osaamistamme ja kuunnella miten muualla toimitaan.

Saimme paljon kokemusta siitä miten suuri kokous tulee järjestää, kuinka aikaa vievää se on ja kuinka yksityiskohdista rakentuu kokonaisuus.

Matkan vetäjänä kiitän kaikkia mukana olleita heidän osuudestaan. Meillä oli mukavaa yhdessä!

Kirjoittaja:

Tuula Ruhanen
projektisuunnittelija