“Me olemme ratkaisu, me olemme etsimämme muutos”: IFLA:n WLIC-konferenssi kokoontui 81. kertaa Kapkaupungissa

Kirjastoalan suurin tapahtuma, IFLA:n WLIC-konferenssi, järjestettiin elokuussa 2015 Etelä-Afrikan Kapkaupungissa. Konferenssin teema oli tänä vuonna “Dynamic Libraries: Access, Development and Transformation” eli ”Aktiiviset (tai muuttuvat, dynaamiset, energiset) kirjastot: saatavuus, kehitys ja muutos”. Konferenssikeskuksen käytävillä kiiruhti aina seuraavaan kiinnostavaan tapahtumaan 3 100 osallistujaa yli 120 maasta.

Sinikka Sipilän läksiäisvastaanotolle kerääntyi 200 kutsuvierasta.

Puheenjohtaja Sinikka Sipilä luopui vallasta ja hänen työtään jatkaa yhdysvaltalainen Donna Scheeder. Kun Sinikka Sipilän teema oli ”Strong Libraries, Strong Societies” (vahvat kirjastot, vahvat yhteisöt ja yhteiskunnat), Scheederin teema on ”Libraries: A Call to Action” (kirjastot – kutsu toimintaan).

Uuden puheenjohtajan Donna Scheederin teema peräänkuuluttaa toimintaa kirjastojen tulevaisuuden hyväksi. Maailma muuttuu, kirjastot ovat tärkeitä, me voimme muuttaa maailmaa, mutta tarvitaan tekoja. Kirjastolaisten täytyy kouluttautua ja ylläpitää osaamistaan, pitää tarttua uusiin tehtäviin, vaikka ne eivät aluksi tuntuisikaan yhtä luontevilta kuin vanhat. Organisaatioiden tulee tehdä suunnitelmia: miten voimme olla mahdollisimman hyvin hyödyksi yhteisöillemme? Tarvitaan myös kansallisia ja alueellisia hankkeita sekä maailmanlaajuisia informaatioalan linjauksia ja toimintaperiaatteita, kuten viime vuonna konferenssissa julkistettu Lyon Declaration, jonka myös suomalaiset kirjastoseurat ovat allekirjoittaneet.

Virkaanastujaispuheessaan Donna Scheeder innosti kirjastolaisia toimintaan. Hän lainasi Barack Obamaa: ”Me olemme he, joita olemme kaivanneet. Me olemme muutos, jota etsimme”. Nämä ajatukset kaikuivat myös muualla Kapkaupungissa.

Kapkaupunki oli täynnä vastakohtia: köyhyyttä, rikkautta, hökkelikyliä, luksustaloja ja huimaavaa luonnon kauneutta. Etelä-Afrikan väkivaltainen historia on esillä nähtävyyksissä, kuten Robben Islandilla, saarella, johon on vuosisatojen ajan karkoitettu ei-toivotut ihmiset, lepraa sairastavista poliittisiin aktivisteihin. Robben Islandin vankilassa apartheid-ajalla oli vangittuna 19 vuoden ajan myös Nelson Mandela. Saari on vain reilun kymmenen kilometrin päässä Kapkaupungista, mutta se on oma karu, tuulinen maailmansa ja merimatkalla näkee vuodenajasta riippuen delfiineitä, hylkeitä ja jopa valaita. Robben-nimi tuleekin hollankielisestä, hyljettä tarkoittavasta sanasta.

Donna Scheeder ja Sinikka Sipilä.

Robben Islandin vankilassa opas, saarella vuosina 1977-1982 vangittuna ollut vapaustaistelija Lulamile Madolo, sanoi liikuttuneille kuulijoilleen: ”Älkää surko, se on historiaa. Kun Nelson Mandela vapautettiin, maamme oli sisällissodan partaalla. Oli mellakoita, tuhopolttoja, väkivaltaa. Mutta kuten Nelson Mandela sanoi, me voimme joko olla osa ratkaisua tai osa ongelmaa. Me päätimme olla ratkaisu”.

Suomalais-namibialaista kirjastoyhteistyötä esittelevät kolme elokuvaa saivat paljon katsojia.

Sinikka Sipilän tiimi työn touhussa.

Konferenssikeskuksessa myös neulottiin. Hyväntekeväisyyskampanjan nimi oli ”67 blankets for Nelson Mandela Day”. Toisessa hyväntekeväisyysprojektissa sai lahjoittaa köyhille lapsille kirjoja, jotka järjestö vie perille. Kirjoja kertyi useita satoja.

Näkymä satamasta Pöytävuorelle.

Pöytävuori ”pöytäliinalla” katettuna, kuten paikalliset sanovat.

Näkymä Pöytävuoren huipulta, jonne pääsee köysiradalla.

Afrikkalainen pingviini on maailman toiseksi pienin pingviini. Nämä rauhalliset olennot elävät ihmisasutuksen liepeillä ja kesäisin niiden kanssa voi jopa käydä uimassa yhteisellä rannalla. Konferenssin aikaan elokuussa Etelä-Afrikassa on talvi.

 

Konferenssi järjestetään vuonna 2016 Columbuksessa, Ohion osavaltiossa Yhdysvalloissa. Kahden vuoden päästä, vuonna 2017, konferenssiväki kokoontuu taas Euroopassa: Puolassa, Wrocławin kaupungissa.

Lisää Panu Somerman kuvia Flickr-palvelussa
Twitter #wlic2015
Konferenssin uutisia ja tapahtumia Facebookissa
Sinikka Sipilän haastattelu, Kirjastokaista

Teksti

Johanna Lahikainen
tietoasiantuntija

Kuvat

Panu Somerma ja Johanna Lahikainen