Innostava Ivo Grigorov – avoimen tieteen suunnannäyttäjä

Oma oppimismatkani avoimen tieteen maailmaan vei kansainvälisellä Open Access -viikolla 20.10.2015 Minervatorille, Kruununhaan Siltavuorenpenkereelle. Helsingin yliopiston kirjasto järjesti modernissa oppimisympäristössä jo neljännen uudenlaiseen tieteen avoimuuteen johdattavan tapahtuman, joka tällä kertaa oli koko päivän kestävä englanninkielinen workshop-tyyppinen tilaisuus. “Get your feet wet in Open Science!” -otsikko kehotti vasta totuttelemaan rantaveteen, jonka edessä aukeavalla ulapalla puhujaksi Tanskasta saapunut Ivo Grigorov ui jo vahvoin vedoin.

Ennen Ivon esittelyä ja hänen kanssaan käymääni keskustelua vielä muutama sana Open Science Workshop -tilaisuudesta ja siitä, miksi kirjasto on avoimen tieteen puolella.

Kirjasto avoimuutta edistämässä

Open Access Workshop oli osa EU:n kaksivuotisen FOSTER-hankkeen (2014-2016) tutkijoille, jatko-opiskelijoille, kirjastoammattilaisille ym. avoimen tieteen parissa toimijoille suunnattua koulutusohjelmaa. EU tukee vahvasti tieteen avoimia käytäntöjä. FOSTERin tarkoituksena on edistää koulutuksella Euroopassa tehtävän tutkimuksen avoimuutta.

Kirjasto sopii hyvin tieteen avoimuuteen liittyvän koulutustapahtuman järjestäjäksi. Kirjastot ovat kautta aikojen tehneet mahdolliseksi sen, että kaikki ovat päässeet tutustumaan painettuihin tiedejulkaisuihin. Digitalisaation myötä, tekniikan kehittyessä, tavoite on laajentunut tutkimuksen koko elinkaaren avaamiseksi verkossa.

Helsingin yliopisto tukee sen piirissä tehdyn tutkimuksen avoimuutta ns. Open access -mandaatilla, joka sisältyy rehtorin seitsemän vuotta sitten tekemään päätökseen Tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus Helsingin yliopistossa (2008:126). Siinä mm. todetaan: ”Julkisesti rahoitetun tutkimuksen tulosten avoin saatavuus tukee sekä yliopiston että kunkin tutkijan tutkimustyön näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.”

Helmikuussa 2015 hyväksytyssä Helsingin yliopiston tutkimusdatapolitiikassa puolestaan mainitaan, että ”Helsingin yliopiston piirissä tuotettu, julkaistuihin tutkimustuloksiin liitetty tutkimusdata on lähtökohtaisesti yhteiskäyttöistä ja avointa.”

Ivo ja lupaava horisontti

Hei – Ivo näkyy enää horisontissa! Ei hätää, hän tuo sieltä kannustavaa tietoa aloittelijoille. Ivo Grigorov oli puhujana jo vuoden 2014 Open access -viikolla kirjaston Meilahden tilaisuudessa. Tuolloin ja myös tänä vuonna hänen esitystensä pääaiheena oli EU:n Horisontti 2020 -tutkimus- ja innovaatiorahoitusohjelman velvoite tutkimuksen avoimuuteen. Rahoitusohjelma on seitsemänvuotinen (2014–2020) ja kooltaan lähes 80 miljardia euroa. Mm. Tekesin sivuilta voidaan lukea että ”komission tavoitteena on luoda Horisontin avulla Eurooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja sekä parantaa eurooppalaisten yritysten asemaa globaalissa kilpailussa”.

Ivolle esittämieni haastattelukysymysten taustana ja virittäjänä eivät kuitenkaan olleet rahoitusohjelmaan liittyvät kysymykset, vaan ennakkokäsitykseni siitä, että tieteen avoimuus, mitä sillä tarkoitetaan ja mihin pyritään, ei ole ns. suuren yleisön tuntema aihe. Onko kaikkien tutkijoina toimivienkaan?

Seuraavaan tekstiin sisältyy muutamia selvennyksiä, jotka lisäsin kysymysteni tai kääntämieni englanninkielisten vastausten yhteyteen hakasulkuihin.

Haastateltavani esittäytyy

E-L V: Kerro jotain itsestäsi!

IG: Olen Ivo Grigorov ja tulen Tanskan teknillisestä yliopistosta, akvaattisten luonnonvarojen laitokselta (DTU Aqua), missä toimin projektipäällikkönä. Olen FP7 FOSTER-hankkeessa toimiva avoimen tieteen lähettiläs ja erittäin kiinnostunut siitä, miten avoin tiede voisi auttaa tutkijoita saavuttamaan uransa aikana vaikuttavuutta nykyistä enemmän, miten laitokset olisivat paremmin valmentautuneita yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja miten avoimia innovaatioita täydentäisi avoin uusi tutkimus.

[DTU: Danmarks Tekniske Universitet; FP7 on FOSTER-hankkeen puiteohjelman nimi.]

Avoimen tieteen määritelmä

E-L V: Miten määrittelet avoimen tieteen?

IG: Avoin tiede on tutkimuksen harjoittamista siten, ettei tiedossa olevien eikä yllättävien osatekijöiden välillä ole minkäänlaisia esteitä. Sen seurauksena tieteellisten tutkimusprosessien vaiheet ovat kaikille avoimia ja niistä on saatavissa tietoja. Tiedot ovat käytettävissä ja prosesseihin voi halutessaan osallistua samoin kuin uusien tutkimustulosten soveltamiseen yhteiskunnallisissa yhteyksissä.

Onhan tämä vähän kuin unelmaa, mutta haaveet saavat meidät aamuisin liikkeelle ja kannustavat pyrkimään entistä parempaan.

Merentutkimus

E-L V: Olet merentutkija. Millaista oseanografia on? Kerro, miten kiinnostuit siitä.

IG: Väittelin tohtoriksi oseanografiasta. Tutkijana en enää työskentele. – Oseanorafia on käsitteenä sateenvarjo, jonka alla on planeettamme veden peitossa olevan (ja suolaisen) osan biologian, kemian, fysiikan, maantieteen ja geologian tutkimus. Olisi mukavaa kertoa siitä, että merentutkimuksen opiskelu oli minulle tietoinen ja selkeä päätös – mutta näin ei ollut. Se oli vain uteliaisuutta ja tiedonjanoa jotain sellaista kohtaan, mistä en tiennyt mitään, ja siksi niin kiehtovaa.

Avoimen tieteen kipinä

E-L V: Miten vakuutuit avoimen tieteen tärkeydestä?

IG: Olen myöhään herännyt verrattuna joihinkin FOSTER-yhteistyökumppaneihini. Ensimmäinen altistukseni käsitteelle tapahtui vuonna 2005 ja ihan sattumalta! Työhöni kuului tuolloin kollegojeni, senioritutkijoiden avustaminen. Digitoin vertaisarvioitujen pdf-muotoisten artikkelien kuvatiedostoja, jotka olivat usein huonolaatuisia. Artikkelit oli itse asiassa julkaistu paljon sen jälkeen kun internet valloitti yliopistomaailman. Arvokkaat tulokset olisi voitu koota tietokannoiksi ja analysoida tietokonemalleilla. Digitaalisella aikakaudella työni tuntui samalta kuin kivitauluun kaiverretun tekstiviestin välittäminen jalkaisin vain siksi että niin oli tehty joskus aikaisemmin!

Tutkijana verkossa – e-science

E-L V: Kun puhut avoimen tieteen puolesta, pitäisikö kuulijoilla olla perustiedot ’e-sciencen’ toimintatavoista?

[E-science-termillä tarkoitin tässä tutkimusprosessia, jonka eri vaiheiden ympäristönä on verkko ja jota luonnehtivat yhteistyö, jakaminen ja avoimuus; myös: digitaalinen tiede. Aiheesta mm.: https://ec.europa.eu/digital-agenda/en/open-science; avoin tiede ym. sanastoa: http://avointiede.fi/keskeinen-sanasto]

IG: Olen varma siitä, että useimmilla tutkijoilla on jo ymmärrys avoimen tieteen tärkeydestä ja sen merkityksestä heidän uralleen ja yhteiskunnalle. Toisaalta vertaisarvioinnin taholta tulevat paineet ja urakannustimien puute saavat heidät pysymään tavoissa, joissa on puutteita. Mutta itsehän he päättävät.

Pitäisikö tuleva tutkijasukupolvi harjoittaa lähtökohtaisesti e-scienceen osana heidän kouluttamistaan huippututkijoiksi? En tiedä, millä muulla tavalla heidät voitaisiin valmentaa tulevaisuuteen joka perustuu e-sciencelle, digitaaliselle oppineisuudelle ja tulosten levittämiselle ja soveltamiselle yhteiskunnallisissa yhteyksissä.

Tässä yhteydessä on muistettava myös tutkimuksen arviointikriteerit, jotka tulevaisuudessa ovat paljon monimuotoisemmat ja laajemmat kuin nykyinen systeemi. Voivatko tutkijaksi aikovat tulevaisuudessa tehdä tietoisia uravalintoja ilman standardoitua tutkijakoulumuotoista opetusta, jota jo nyt on tarjolla?

Uudistunut avoimuus

E-L V: Entä ne, jotka käsittävät ’avoimen tieteen’ perinteisesti? Mitä sanottavaa sinulla olisi heille? Esimerkiksi humanististen alojen tutkijoille, jotka toimivat samaan tapaan kuin aina ennenkin? Koskevatko ’avoimen tieteen’ hankkeet heitä?

[Ilmaisulla ”perinteisesti” tarkoitin tässä tieteen harjoittamiseen totutusti liitettyjä määreitä kriittisyys, rehellisyys ja avoimuus; ks. esim Wikipediasta Tieteen etiikka]

IG: Ovatko tieteen tulokset sitten avoimia kaikille? Niin, kysytäänpä perheenjäseniltämme, kuinka moni heistä voi vapaasti lukea tieteen viimeisimpiä tutkimustuloksia omilta mobiililaitteiltaan menemättä yliopiston kirjastoon. Useimpien tieteenalojen osalta vastaus on, että vain puolet EU:n tieteellisistä julkaisuista on vapaasti akateemisen maailman ulkopuolisten tavoitettavissa.

Useimmat tutkijat ehkä sanoisivat, että laajempi tavoitettavuus ei ole välttämätöntä, mutta rahoittajat ja käytäntö sanovat toisin. Tieteellisten tutkimustulosten ymmärtämisen kykyä on myös akateemisen ympäristön ulkopuolisella suurella yleisöllä. Joukkoistettu tiede, autotallikeksijät ja Google Scholar -artikkeleita ahmivat teinit pumppaavat polttoainetta koko avointen innovaatioiden pohjalle rakentuvaan teollisuuteen, josta rahoittajat haluavat hyötyä. Avoin tiede on avointen innovaatioiden elinehto ja uusien ideoiden virtausta.

[Haastateltavan käyttämän termin ’Citizen science’ käänsin ilmaisulla ’joukkoistettu tiede’.]

Joukkovoima

E-L V: Avoimen tieteen perustelut ovat hyviä ja vakuuttavia. Millä muilla tavoilla tieteen yhteiskunnallista vaikuttavuutta voitaisiin edistää?
IG: Tässä voisi mainita esimerkiksi tieteen luku- ja kirjoitustaitoon liittyvät hankkeet (aiheina ilmasto, digitaalisuus, koodaus, meri). Ne toimivat muurinmurtajina ja sillanrakentajina akateemisen maailman ja muun yhteiskunnan välillä. Joukkoistettu tiede ottaa askelen eteenpäin ja liittää kansalaiset mukaan havaintoprosesseihin tähtitieteestä malariaan ja kalastuksen tutkimukseen. Esimerkkejä tulee merkittävästi lisää, jos perustutkimuksen tulokset ovat avoimia kaikille. Niitä voidaan sopivasti yhdistää uudelleen, käyttää kerran, uudestaankin, ennakoidusti ja toisaalta täysin yllätyksellisesti.

[Linkkejä: Climate Literacy; Digital Literacy; Ocean Literacy]

E-L V: Kertoisitko esimerkin, miten tieteen avoimuus on saanut aikaan merkittävän tieteen edistysaskelen, poliittisen päätöksen maailmamme hyväksi tms.
Ivolla oli aikaa näyttää vain pari esimerkkiä verkosta.

Open Source Drug Discovery ja 16 tuoretta tutkimusprojektia Declara-sivustolta. Sieltä löytyy esimerkiksi The Open Source Malaria (OSM) -sivusto. Avoimessa projektissa kaikki voivat osallistua malarian parannuskeinojen etsintään.

Työ jatkuu…

E-L V: Minne suuntaat avoimen tieteen asiamiehenä seuraavaksi, Helsingin jälkeen?

IG: Wieniin, Itävaltaan, pikakokoukseen Euroopan komission yhteisten tutkimusohjelmahankkeista vastaavien kanssa. Autamme ilmaston, maatalouden, terveyden ja merien tutkimuksen koordinointihanketta vakuuttumaan siitä, että avoimen tieteen käytännöt kannattaa ottaa käyttöön alusta alkaen.

[EC, Joint Programming Initiatives]

E-L V: Kiitokset haastattelusta ja osallistumisesta tapahtumaamme! Onnea Open science -työhön jatkossakin!

Avoimen tieteen hyödyt näkyviksi, välineet haltuun

Open science, avoin tiede – kaksi sanaa, jotka on helppo ohittaa, syystä tai toisesta. Kun ei pidä asiaa itsestään selvänä, huomaa, että sanojen takana on laaja, toiveikas, jopa kansallisen tason näkymä tulevaisuuteen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön Avoimen tieteen ja tutkimuksen hankkeen (ATT, vuosiksi 2014-2017) tavoitteena on, että vuoteen 2017 mennessä Suomi nousee johtavaksi maaksi tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa ja että avoimen tieteen mahdollisuudet hyödynnetään laajasti yhteiskunnassamme. Rohkeat, kannustavat tulevaisuudentavoitteet ja niiden tunnetuksi tekeminen on maassamme tärkeää juuri nyt.

Helsingin yliopiston kirjaston tutkimuksen palvelujen Open access -tiimi – monipuolisesti verkostoitunut asiantuntijaryhmä – panosti FOSTERin tukemana pitkäjänteisesti ja täysin voimin kahdeksatta kertaa vietettävään kansainväliseen Open Access -viikkoon ja Open Science Workshop -tapahtumaan.

Osallistujien enemmistö oli tohtoriopintoja suorittavia, jotka mm. esittelivät iltapäivän työpajoissa avoimen tieteen käytäntöihin pohjautuvia projektejaan, kokeilivat käytännössä tutkimusdatan tallentamista säilytyspalveluun, oppivat datan kuvailua jne. Uskon, että päivän otsikon kehotus “Get your feet wet in Open Science!” sai paikalle tulleet kastelemaan ainakin varpaansa.

Järjestäjätiimin laatima onnistunut, läsnäolijoita osallistanut ohjelma työpajoineen ja puhujineen sekä rennon tunnelman luonut valoisa Minerva-tori vahvistivat kaikki omalla tavallaan avoimuuden ideaa, sen syvää merkityksellisyyttä, muutenkin kuin juuri avoimena tieteenä. Oli ilo olla mukana.

Teksti

Eeva-Liisa Viitala
tietoasiantuntija

Kuvat

Jussi Männistö
tietoasiantuntija

Avoin tiede näkyy, vaikuttaa – ja mahdollistaa onnekkaat sattumat

Helsingin yliopiston kirjaston lokakuinen Open access -viikon tapahtuma “Open Science – Impact and Research Funding” innosti esiintyjät tarkastelemaan aihepiiriä monipuolisesti, oman asiantuntijuutensa näkökulmasta. Viesti oli kuitenkin yksiselitteisen varma ja selvä: avoin julkaiseminen on tulevaisuutta, se etenee ja lisääntyy.

Verkkoavoimuuden maailmaa

Untitled

Yleisö kuuntelee tarkkaavaisena.

Tiedon avoin saatavuus, open access tai OA on osa laajaa, vähitellen muotoutuvaa asia- ja tehtäväkokonaisuutta. Siihen liittyvät mm. rinnakkaistallennus, avoimet julkaisuarkistot ja avoin data tai tutkimusdata. Open access voi olla vihreää, kultaista tai hybridiä. Kaikkea kehystää avoin tiede. Puhutaan tieteellisen tutkimuksen vaikuttavuudesta, arvioinnista ja metriikoista. Entä missä tutkimuksen rahoitus tulee mukaan kuvaan?

Edellä on monille paljon vieraita käsitteitä ja tuntematonta maailmaa. Se maailma on kasvanut esiin internetin mahdollistamien innovaatioiden pohjalta.

Avoimeksi tieteeksi kutsutaan toimintamalleja, joilla edistetään tieteellisen tutkimuksen tulosten, tutkimusdatan ja tutkimuksessa käytettyjen menetelmien avoimuutta. Niiden julkaiseminen internetissä avoimella lisenssillä tekee tutkimusprosesseja näkyviksi ja lisää tieteen tulosten käyttömahdollisuuksia huomattavasti.

Monet ovat harmillisesti törmänneet siihen, että verkossa julkaistu lehtiartikkeli jää maksumuurin taakse eikä sitä pääse lukemaan. Raha, yritysten kilpailu, markkinatalouden lait sekä kustannus- ja julkaisumaailman mullistukset tekijänoikeuskysymyksineen ovat tiedon vapaan saatavuuden vastavoimia. Avoimuuteen liittyviä aiheita käsiteltäessä ollaan suurten yhteiskunnallisten kysymysten äärellä.

Avoin tiede, sen vaikutus ja tutkimusrahoitus

Ivo Grigorov: Winning Horizon 2020 with Open Science

Ivo Grigorov

Seminaarissa puhuneen, Tanskan teknillisessä yliopistossa toimivan projektipäällikkö Ivo Grigorovin mukaan avoin tiede on kannattavaa, koska se nopeuttaa tiedon käyttöön saamista ja tutkimusta avaamalla myös tutkimusaineistot. Se tuottaa tutkijoille ja tutkimusprojekteille näkyvyyttä ja vaikuttavuutta ja moninkertaistaa ns. onnekkaat sattumat, joiden avulla on mahdollista tehdä uusia löytöjä. Tiede verkottuu ja alat voivat olla kosketuksissa toisiinsa aivan eri tavalla kuin ennen. Avoin verkottunut tiede nopeuttaa innovaatioita ja keksintöjä, tuo markkinoille ideoita ja yhteiskunnallisiin ongelmiin ratkaisuja. Se myös edistää taloudellista kasvua.

Tieteellisen tutkimuksen rahoitus pyritään ohjaamaan ja jakamaan niin, että sen kohteena olisivat tulokselliset tutkimushankkeet ja että myönnetyillä resursseilla saataisiin vastinetta, vaikuttavuutta (impact). Jotta tähän päästäisiin, suunniteltuja tutkimuksia on pystyttävä arvioimaan.

Seminaarin esitykset käsittelivät edellä mainittuja kysymyksiä eri puolilta. Punaisena lankana olivat avoimen tieteen hyödyt. Vuosina 2014-2020 eurooppalaisia tutkimus- ja innovointihankkeita rahoitetaan yhteensä 70,2 miljardilla eurolla Euroopan unionin Horisontti 2020 -rahoitusohjelman mukaisesti. Rahoituksen hakijoiden tutkimuksen tuleva vaikuttavuus arvioidaan. Kun sitä aiotaan edistää avoimin käytännöin (open access & open data), se merkitsee kilpailuetua hakijalle.

Tutkimusrahoitustietoa käsitteli myös Eeva Nyrövaara Helsingin yliopiston tutkimushallinnosta. Tieteen tutkimusaineistojen ja tulosten avoin julkaiseminen on rahoittajien ja yliopistojen yhteinen tavoite.

Tutkimuksen arvioinnista

Juha Kere: Open access publishing, citations and editorial policies

Juha Kerella oli sanan lisäksi hallussa esiintymistaidot.

Professori Juha Kere keskittyi tieteellisen julkaisemisen kysymyksiin ja siihen, miksi avoin julkaiseminen on voimakkaassa kasvussa. Syy on jälleen verkko, joka on muuttanut julkaisuprosessia merkittävällä tavalla.

Karoliinisessa instituutissa sekä Helsingin yliopistossa ja Folkhälsanin perinnöllisyystutkimuksen laitoksessa toimiva Kere korosti, ettei se, missä tutkimus on julkaistu, kerro sen laadusta. Hän esitteli tieteellisen tutkimuksen arviointiin liittyvän San Franciscon julistuksen. Julkaisun vaikuttavuuskerrointa, impact factoria, ei tulisi enää rinnastaa yksittäisen tutkijan artikkelien meriitteihin. IF on julkaisutason bibliometriikkaa. Altmetriikkaa (alternative metrics) voidaan käyttää täydentämään perinteistä bibliometriikkaa.

Tarkentuva kuva avoimuuden hyödyistä ja kansalliset tavoitteet

Tieteellisen tutkimuksen vaikuttavuutta mitataan monella eri tavalla. Bibliometriikan menetelmillä se tehdään julkaisujen lähdeluetteloiden, tekijöiden, affiliaatioiden ja asiasanojen perusteella, mutta altmetriikassa on muita tapoja, jotka liittyvät verkkokäytön tilastointiin. Sen keinot ovat uusia, avoimuuteen perustuvia. Pohjana on itse artikkeli, ei julkaisu, missä se on ilmestynyt. Altmetriikkaa luonnehtii nopeus, joukkoistettu vertaisarviointi, tiedemaailman ulkopuolelle ulottuva vaikuttavuus, nanojulkaiseminen (väite tai tekstikatkelma), blogi, kommentit tai huomautukset.

Helsingin yliopiston kirjaston Meilahden kampuskirjastossa Terkossa työskentelevän johtavan tietoasiantuntijan Jukka Englundin  puheenvuorossa tuli esiin tieteellisten kirjastojen rooli. Niillä on asiantuntemusta niin julkaisuista kuin metriikoistakin. Kirjastot voivat Englundin mukaan kehittyä proaktiivisiksi näkyvyyspalvelujen tuottajiksi muiden palvelujen ohella. Hän esittikin vakuuttavia esimerkkejä Terkon toiminnasta.

Juha Haataja: Open Science and Research Policy

Juha Haataja

Opetusneuvos Juha Haataja opetus- ja kulttuuriministeriöstä kävi läpi kansallisia tavoitteita. Suomessa avoimesta tieteestä ja tutkimuksesta etsitään keinoa tarttua yhteiskunnallisiin muutoksiin ja edessämme oleviin suuriin haasteisiin. Odotuksena on, että avoimuus takaisi Suomen tieteen kilpailukyvyn. OKM on perustanut Avoimen tieteen ja tutkimuksen hankkeen (ATT, Open Science and Research Initiative 2014-2017). Sen tavoitteena on, että vuoteen 2017 mennessä Suomella on johtoasema tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa.

 

“Trends come and go but Open Access is always in style”

Mikael Laakso: Trends in Open Access Publishing

Mikael Laakso

Tänä vuonna Hankenilta tietojärjestelmätieteestä tohtoriksi väitellyt Mikael Laakso tutki, mittasi ja analysoi väitöskirjassaan avoimen julkaisemisen historiaa, nykytilaa ja tulevaisuutta kvantitatiivisin menetelmin. Tutkimus kattoi sekä julkaisijavälitteiset että kirjoittajien itsensä verkkoon tuottamat, muualla kuin lehdissä ilmestyneet open access -julkaisut.

Tutkimuksen mukaan avoin julkaiseminen kehittyy ja kaiken kaikkiaan suuntausta luonnehtii kasvu. Taloudellisilla näkökohdilla, teknologian kehityksellä, tutkijoiden vuorovaikutusmuodoilla ja yhteiskunnallisilla käytännöillä on oma osuutensa ja vaikutuksensa avoimen julkaisemisen etenemiseen. Laakson mukaan se on pysyvä suuntaus. Hän päättikin esityksensä tiivistykseen: open access ei mene pois muodista!

Seminaarin esitykset

Seitsemännen kansainvälisen Open access -viikon tapahtuma Meilahden Biomedicumissa oli kolmas Helsingin yliopiston kirjaston järjestämä. Tällä kertaa mukaan saatiin myös kansainvälisesti vaikuttavia open access -asiantuntija-tutkijoita sekä runsaat 120 osallistujaa.

 

Avoimuuden aikaansaamaa: serendipity eli onnekkaat sattumat

BBC News Magazine 21.8.2012: Amerikkalainen teini keksi kehittyneen syöpätestin Googlen avulla

”Viisitoistavuotias lukiolainen Jack Andraka pitää kajakkimelonnasta ja katsoo tv-sarjaa Glee. Kun on aikaa, hän tekee tutkimusta eräässä maailman arvostetuimmista syöpälaboratorioista. Jack Andraka on kehittänyt haimasyöpätestin, joka on 168 kertaa nopeampi ja huomattavasti halvempi kuin alan standarditesti. Hän on hakenut testilleen patenttia ja tällä hetkellä hänellä on meneillään jatkotutkimus Johns Hopkins yliopistossa USA:n Baltimoressa.

Hän teki sen Googlella.

Marylandista kotoisin oleva Jack, joka toukokuussa voitti keksinnöllään 75 000 $ Intel International Science and Engineering -messuilla, ylistää hakukoneita ja avoimia tiedejulkaisuja työvälineinä, jotka mahdollistivat testin kehittämisen.

BBC:n Matt Danzico jutteli teinin kanssa, joka sanoi idean tulleen hänen mieleensä, kun hän otti rennosti biologian tunnilla.

Jussi Männistön valokuvia seminaarista

Keskeiset käsitteet Avoin tiede ja tutkimus -sivustolla

 

Teksti:

Eeva-Liisa Viitala
tietoasiantuntija

Kuvat:

Jussi Männistö
tietoasiantuntija