Kymmenen vuotta humanismia Meilahdessa

Meilahden kampuskirjasto Terkon Lux Humana – kokoelma juhli lokakuussa kymmenvuotista taivaltaan. Juhlaseminaarin aiheena oli medical humanities. Termillä viitataan humanististen tieteiden ja taiteiden hyödyntämistä lääketieteen opetuksessa, tutkimuksessa ja lääkärin työssä. Omalta osaltaan 4000 niteen Lux Humana – kokoelma edistää tätä tieteidenvälistä ajatusten vaihtoa.

Medical humanities –liikkeen perimmäiseksi tavoitteeksi Ahlzén asettaakin muutoksen aikaan saamisen lääketieteen ontologiassa.

Seminaarin pääpuhuja oli PhD Rolf Ahlzén Karlstadin yliopistosta Ruotsista. Hänen mukaansa humanistista näkökulmaa lääketieteeseen ovat avanneet toisaalta 1960-luvulta alkaen kasvanut kiinnostus lääketieteen etiikkaan kohtaan, toisaalta taas lisääntynyt tyytymättömyys 1800-luvun puolivälistä alkaen voittokulkuaan jatkanutta lääketiedettä kohtaan, jossa potilas nähdään vain punnittavana ja mitattavana objektina, joka on tyhjentävästi kuvattavissa luonnontieteen menetelmin.

Ahlzén mukaan humanismi auttaa näkemään lääketieteen sosio-historiallisena projektina. Lisäksi se tuo yksilön näkökulman potilaan kohtaamiseen (esimerkiksi sairauden kokeminen, kärsimys). Medical humanities -liikkeen perimmäiseksi tavoitteeksi Ahlzén asettaakin muutoksen aikaansaamisen lääketieteen ontologiassa: ”from an exclusively biomedical disease concept to one that also takes subjectivity and social dimensions into consideration.”

” Smärtan vill inte vara ensam” Eija Kalso lausuu Gunnar Ekelöfin runon kärsimyksestä. Ekelöf kuoli kurkunpään syöpään 60-vuotiaana.

Professori Eija Kalso korosti hyvin henkilökohtaisessa puheenvuorossaan omakohtaisen kokemuksen merkitystä kivun ja kärsimyksen hoidossa.  Jos omaa kokemusta ei ole, silloin voi kirjallisuus auttaa, Kalso sanoo ja kertoo kirjoista, jotka ovat avanneet hänelle erilaisia näkökulmia kipuun – niin potilaan, omaisen kuin kollegankin näkökulmasta. Tällaisia kirjoja ovat esimerkiksi Simone de Beauvoirin Lempeä kuolema (Une mort très douce), Mereta Mazzarellan Juhlista kotiin (Hem från festen) ja Henry Marshin Do No Harm: Stories of Life, Death and Brain Surgery. Näitä kirjoja hän suosittelee myös lääketieteen opiskelijoille.

Tiedekunnan tervehdyksen toi varadekaani Caj Haglund. Hän tarkensi katseensa Lux Humana – kokoelman fyysiseen ympäristöön ja esitti näkemyksiään Terkon tulevasta tilauudistuksesta.

Opiskelijapuheenvuorossa Line Kurki pahoitteli lääketieteen ja antropologian välisen keskinäisen vuorovaikutuksen vähyyttä. Hän sanoo kummankin alan elävän omassa kuplassaan. Opiskeltuaan molempia aloja hänelle on käynyt selväksi, kuinka vähän tietoa ja kuinka paljon väärinkäsityksiä näillä tutkimusaloilla on toistensa töistä.

Tiedekunnan tervehdyksen toi varadekaani Caj Haglund.

Hänen mukaansa sekä antropologinen projekti (joka ymmärtää sairautta, terveyttä ja terveydenhuoltoa) että lääketieteen projekti (joka puolestaan edistää ihmisten terveyttä) hyötyisivät vuorovaikutuksesta. Kurjelle Lux Humana on kuin lääketieteen kuplaan puhkaistu aukko, josta tarjoutuu kosketuspinta myös antropologiaan.

Juhlaseminaarissa julkistettiin myös lääketieteilijöille suunnatun lyhytproosakilpailun tulokset. Sen voitti neurologi Hannu Laaksovirta novellillaan 42 North Michigan. Kilpailun tuomarit, kirjailijat ja lääkärit Claes Andersson ja Joel Haahtela kiittivät voittajan omaäänistä, väkevää ja oivaltavaa kieltä, joka ”luo yksityisen maailman, kielellisen universumin”. Kilpailussa palkittiin myös kaksi muuta kirjoittajaa, Pertti Saloheimo ja Janne Virtanen.

Lyhytproosakilpailun voitti Hannu Laaksovirta (toinen oikealta).

Juhlaseminaarin musiikista vastasi Terkon siviilipalvelusmies Teemu Kekkonen.

Teksti ja kuvat

Jussi Männistö
tietoasiantuntija

Kymmenvuotias Kumpulan kampuskirjasto juhli 27.5.2011

Juhlavieraita saapui Kumpulan kampuksen Physicumiin Vaasaa ja Joensuuta myöten. Kampuskirjaston juhlaseminaari kutsui ilahduttavasti ihmisiä vielä kesän korvalla. Seminaarin aiheet kampuskirjaston vaiheista informaation olemuksen tarkasteluun ja tiedonhankinnan kysymyksiin sekä kirjaston tulevaisuuteen herättivät vastakaikua keskustelua virittäen. Myös puhujien ansiokas persoonallinen läsnäolo viihdytti. Juhlaseminaarin puhetta johti varsin ytimekkäästi palvelupäällikkö Antti Virrankoski.

Seminaarin avasi Kumpulan kampuskirjaston johtaja Hannele Fabritius. Hän kuvasi laitoskirjastojen yhdistymisestä syntyneen uuden tiedekirjaston alkuvuosien haasteita, muun muassa monitieteisyyden vaatimuksia ja eri laitoskirjastokulttuurien väliin kipeääkin yhteensovittamista. Tulevaisuutta viitoittaa edelleen tahto olla merkittävä matemaattis-luonnontieteellinen kirjasto. Puheen taustalle heijastuivat kirjaston elämästä kuvat, jotka kirjastosihteeri Pekka Salminen oli varsin taidokkaasti rytmittänyt puheen sisältöön.

Professori Arto Annila tutki esityksessään informaation olemusta fyysisenä ilmiönä viitaten luonnontieteellisen tutkimuksen historiaan. Hänen kiitoksensa kampuskirjaston sopeutumiselle ja kehitystyölle ajan ja vaatimusten vilkkaassa muutoksessa nostatti juhlatunnelmaa, koska sen antoi  pitkään kirjaston kanssa tiivistä yhteistyötä tehnyt kampuskirjaston tärkeimmän sidosryhmän matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan vaikuttaja.


Arto Annila

Tutkija Sanna Kumpulainen Tampereen yliopistosta esitteli tutkimustaan bioteknologien tehtävälähtöisestä tiedonhankinnasta. Yleisön kysymykset koskivat Kumpulaisen tutkimusmenetelmiä ja tutkimuksessa esiin tulleita eri informaatiojärjestelmien yhteensovittamisen vaikeuksia tiedonhankinnassa.

Esityksistä johtui ajatus siihen, millaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia kirjastolla voi olla. Näin kehitystä tarkasteli myös Jyväskylän yliopiston kirjaston johtaja Kimmo Tuominen. Hän etsi videopeliteollisuuden innovaatioille vertailukohtia tiedonhaun ja kirjastojen maailmasta ja pohti, millaisia tulevaisuuden tiedon haun ja hallinnan innovaatiot voisivat olla. Esitettyyn kysymykseen, olisiko kuviteltavissa kirjaston syntyminen nyt ilman nykytilanteeseen johtanutta historiaansa, Tuominen totesi todennäköisesti ylittämättömäksi esteeksi jo oikeuksien hankkimisen kaikkeen pitkän kehityksen tuloksena nyt käytettävissä olevaan aineistoon.


Sanna Kumpulainen                                   Kimmo Tuominen

Helsingin yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitaja Kaisa Sinikara onnitteli puheessaan paitsi kymmenvuotiasta kirjastoa myös yli satavuotista tietopalvelua; osa kampuskirjaston edeltäjistä kuuluu Helsingin yliopiston vanhimpiin 1800-luvun lopulla perustettuihin laitoskirjastoihin.

Auditoriosta siirryttiin juhlanäyttämölle Physicumin aulaan, jossa hehkuivat kirjaston saamat kukkatervehdykset. Pieni pysähtynyt hetki jonotettiin pöydän antimia, kunnes tuttujen tapaaminen ja uudet tutustumiset sytyttivät rupatteluun, ehkä alkavan kesän riennoista, mahdollisesti juuri kuulluista esityksistä.

Kaunis kiitos puheista, onnitteluista, lahjoista ja osallistumisesta vieraillemme, jotka juhlan tekivät!

Professori Arto Annilan seminaariesitys ilmestyy Signumissa syyskuussa 2011.

Seminaaritunnelmia:

Kirjoittaja

Lea Kujala
Kirjastosihteeri
Kumpulan kampuskirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvat

Veikko Somerpuro