OA-lehdet ja Julkaisufoorumi

Open access -lehtien määrä lisääntyy kiihtyvää vauhtia. Tällä hetkellä kansainvälisessä OA-lehtien hakupalvelussa DOAJ:ssa (Directory of Open Access Journals) on jo yli 9700 lehteä, joita julkaistaan 133 maassa.

Tässä artikkelissa teen havaintoja kotimaiseen Julkaisufoorumiin sisältyvistä open access -lehdistä.  Lähteenä on käytetty DOAJ:n ja Julkaisufoorumin lehdistä saatavilla olevia tietoja. Lähtökohtana on ollut palveluissa esiintyvien lehtien ristiintaulukointi ISSN-numeroiden perusteella. Näin on saatu listaukset niistä DOAJ:n lehdistä, jotka sisältyvät myös Julkaisufoorumiin.

Julkaisufoorumi-hankkeessa on vuodesta 2011 alkaen arvioitu eri tieteenalojen tieteellisiä julkaisukanavia: lehtiä, sarjoja, konferensseja sekä kustantajia. Arvioinnin tekevät eri tieteenalojen asiantuntijapaneelit, jotka luokittelevat julkaisukanavat kolmeen kategoriaan:  1 = perustaso; 2 = johtava taso; 3 = korkein taso.  Paneelit tekevät myös säännöllisesti täydentävää arviointia, jolloin julkaisukanavien tasoja voidaan muuttaa tai ehdotettuja uusia julkaisukanavia sijoittaa eri tasoille.

Julkaisufoorumin tasoilla 2 ja 3 tiukat kriteerit

Julkaisufoorumin perustason ylittäville lehdille asetetut luokittelukriteerit ovat varsin tiukkoja. Tasolle 2 valittavien julkaisukanavien tulee olla ”johtavia tieteellisiä julkaisukanavia, joissa tutkijat eri maista julkaisevat parhainta tutkimustaan”. Tähän liittyen julkaisukanavien tulee olla ”pääsääntöisesti kansainvälisiä tieteellisiä julkaisukanavia, joiden toimitus-, kirjoittaja- ja lukijakunta edustaa eri kansallisuuksia”.

Tasolle 3 voidaan kriteerien mukaan sijoittaa vain eri alojen korkeatasoisimmat julkaisusarjat, joissa ” tutkimus edustaa alansa korkeinta tasoa ja sen (esim. viittausindikaattoreilla mitattu) vaikuttavuus on erittäin suuri”. Tason 3 julkaisukanavien tulee myös kattaa tieteenalansa laajasti rajoittumatta kapean erikoistematiikan käsittelyyn.  Lisäksi tason 3 kriteereissä mainitaan, että ”julkaisemista näissä lehdissä ja sarjoissa arvostetaan alan kansainvälisessä tutkijayhteisössä erittäin korkealle”.

Julkaisufoorumin tasoille 2 ja 3 pääsyä rajoittavat myös noille tasoille määritellyt kiintiöt.  Tasolle 2 luokiteltujen lehtien ja sarjojen yhteenlaskettu julkaisuvolyymi saa olla enintään 20 % tason 1 julkaisujen yhteenlasketusta julkaisuvolyymista. Julkaisuvolyymilla tarkoitetaan kotimaisten ja ulkomaisten tieteellisten artikkeleiden yhteenlaskettua kolmen vuoden keskiarvoa.  Tasolla 3 julkaisusarjojen yhteenlaskettu julkaisuvolyymi saa puolestaan olla enintään 25 % tason 2 julkaisujen yhteenlasketusta julkaisuvolyymista.

Tarkempia tietoja luokittelukriteereistä löytyy dokumentista Julkaisufoorumin arviointiohjeet paneeleille.

OA-lehtien osuudet pieniä

Julkaisufoorumiin sisältyi huhtikuussa 2014 yhteensä 25 531 lehteä tai sarjaa. Näistä OA-lehtiä oli 2017 kpl eli 7,9 %.  OA-lehtien osuudet Julkaisufoorumin eri tasoilla puolestaan jakautuivat seuraavasti:  Tason 1 lehdistä 10,7 % oli OA-lehtiä, tasolla 2 osuus oli 2,2 % ja tasolla 3 vain 1,7 %.

Tieteenalakohtaisesti tarkasteltuna OA-lehtien osuuksissa ei esiintynyt suurta vaihtelua. Esimerkiksi yhteiskuntatieteiden alalla OA-lehtiä oli yhteensä 484 kpl eli 6,4 % kaikista (7448 kpl) saman tieteenalan lehdistä Julkaisufoorumissa. OA-lehtien osuus tasolla 1 oli 10,1 % (368 kpl) kaikista yhteiskuntatieteiden saman tason lehdistä. Kaikki muut (18 kpl) Julkaisufoorumiin kelpuutetut  OA-lehdet sijoittuivat tasolle 2, niiden osuus kaikista saman alan ja tason lehdistä oli 1,3 %.

Tilanne vaikkapa humanististen alojen OA-lehdissä on hyvin samankaltainen kuin yhteiskuntatieteissä. Julkaisufoorumin listoilta löytyvät OA-lehdet muodostavat 6,2 % kaikista humanististen alojen lehdistä. Tasolle 1 sijoitettuja humanistisia OA-lehtiä oli 8,4 %, tasolla 2 puolestaan 1,4 % ja tasolla 3 ainoastaan 0,9 %.

Etenkin Julkaisufoorumin tasoille 2 ja 3 on toistaiseksi päätynyt vain hyvin pieni määrä OA-lehtiä. Suurin osa OA-lehdistä ei siis täytä Julkaisufoorumin tasoja 2 ja 3 koskevia kriteerejä. Luultavaa on, että useimmille OA-lehdille ei toistaiseksi tarjota riittävän korkeatasoisia tutkimusartikkeleita. Taustalla on usein tutkijoiden varovaisuus, sillä OA-lehtiä on viime vuosina syntynyt kuin sieniä sateella eikä niiden laadusta – ja siten julkaisemisen tuottamasta meritoitumisesta – ole aina takeita.

Julkaiseminen hajautunutta – poikkeuksena BioMed Central

OA-lehtien julkaiseminen on toistaiseksi varsin hajautunutta. Valtaosa aineistossa esiintyvistä julkaisijoista oli yliopistoja, tutkimuslaitoksia sekä tieteellisiä seuroja, jotka julkaisevat pääasiassa vain yhtä erikoisalaan keskittynyttä lehteä.

Poikkeuksena hajautuneesta julkaisemisesta voidaan pitää lääke- ja terveystieteiden sekä biotieteiden aloja, joissa BioMed Central on vahva yksittäinen toimija. BMC julkaisee yhteensä 160 Julkaisufoorumin listoille päässyttä OA-lehteä.  Muita merkittäviä OA-kustantajia olivat Hindawi Publishing Corporation 103:lla OA-lehdellään  sekä MDPI (Molecular Diversity Preservation International) 33:lla OA-lehdellään.

Jos OA-lehtien laatua tarkastellaan Julkaisufoorumin tasoluokitusten perusteella, ovat BioMed Centralin lehdet vahvasti edustettuina. Kaksi BMC:n lehteä sijoittuu tasolle 3 ja lisäksi 30 lehteä tasolle 2. Toisaalta Public Library of Sciencen lehdet ovat tasovertailussa omaa luokkaansa, sillä PloS:n kuudesta eri lehdestä viisi sijoittuu tasolle 3 ja yksi lehti tasolle 2. PLos:n edustus kaikista Julkaisufoorumin tason 3 OA-lehdistä on peräti 28 %.

Englanti hallitsee julkaisukielenä

Julkaisufoorumin listoilla esiintyvien OA-lehtien julkaisukielenä oli pääasiallisesti englanti joko ainoana kielenä (70 %) tai rinnakkain yhden tai useamman muun kielen kanssa. Lehdet, joissa jokin muu kuin englanti oli ainoa julkaisukieli, jäivät määrältään vähäiseksi. Esimerkiksi pelkästään espanjan kielellä julkaistavia oli vain 2 %, portugaliksi julkaistavia 1 % ja ranskaksi julkaistavia 0,5 %.

Julkaisumaan osalta esiintyi suhteellisen paljon vaihtelua. Kaikkiaan aineistoon sisältyviä OA-lehtiä julkaistiin 77 eri maassa. Selvästi eniten OA-lehtiä julkaistiin Yhdysvalloissa (17 %) ja Isossa-Britanniassa (13 %). Muita merkittäviä julkaisijamaita olivat Saksa (6 %) ja Brasilia (5 %). Suomessa julkaistavia OA-lehtiä oli Julkaisufoorumiin valikoitunut 31 eri nimekettä (1,5 %).

Kirjoittajamaksuissa paljon vaihtelua

Eräs kiinnostava seikka OA-lehtien tapauksessa ovat kirjoittajamaksut.  Julkaisufoorumiin sisältyvistä OA-lehdistä 33 % perii julkaistavista artikkeleista kirjoittajamaksun, kun taas 61 % lehdistä ei vaadi maksua. Loput 6 % ovat lehtiä, joilla tilanne vaihtelee, esimerkiksi kehitysmaista tulevat artikkelien kirjoittajat voivat olla vapautettuja maksuista.

Kirjoittajamaksuja perivät etenkin suuret, OA-julkaisemiseen erikoistuneet kustantajat, kuten BioMed Central, Hindawi, MPDI ja Scientific Research Publishing. Hinnoittelu kirjoittajamaksuissa vaihtelee usein lehtikohtaisesti ja joissain tapaukissa myös artikkelin laajuuden mukaan. Toisaalta esimerkiksi Hindawin tapauksessa vain osa kaikista kustantajan OA-lehdistä on kirjoittajamaksua periviä – ja merkittävä osa maksuttomia.

Kirjoittajamaksun suuruus voi vaihdella huomattavasti, esimerkiksi Hindawilla vaihtelua on lehtikohtaisesti $300-2000 välillä, kun taas BioMed Centralilla vaihtelu on $1750-2545 välillä. BMC:n jäsenorganisaatioiden – kuten Helsingin yliopiston – tutkijat saavat maksuista 15 % alennuksen.

OA-lehdissä julkaiseminen keskittynyttä

Tutkimusartikkeleiden OA-julkaiseminen  on suurelta osin keskittynyt harvoihin laadukkaiksi tiedettyihin julkaisuihin, kuten PLos:n ja BioMed Centralin lehtiin. Tutkimusaloittain tarkasteluna OA-julkaiseminen on toistaiseksi painottunut selvästi lääke- ja terveystieteisiin sekä luonnontieteisiin. Esimerkiksi Helsingin yliopiston tutkijoiden kaikista v. 2012 julkaistuista OA-lehtien tutkimusartikkeleista 44 % sisältyi  kymmeneen suosituimpaan OA-lehteen. Näistä Top 10 –listan lehdistä kaksi oli PLoS-lehtiä ja kaksi BMC:n lehtiä. Ylivoimaisesti eniten julkaisuja oli monitieteisessä PLoS One -lehdessä.  Näistä teemoista tarkemmin Verkkariin 6/2013 sisältyvässä artikkelissa.

Teksti:

Mika Holopainen
Tietoasiantuntija