Diplomaatti keskuudessamme

Katri Tuori ei aikonut jäädä kirjastoalalle, kysymyksessä oli vain väliaikainen ratkaisu. Gradu oli juuri kirjoitettu valmiiksi ja elämä edessä. Kirjanhakijan pesti ei ollut houkutteleva vaihtoehto uravalinnalle.

Mutta kuinkas sitten kävikään?

Suuret kirjavarastot olivat nuoren naisen mielestä jännittäviä ja kirjaston työyhteisön ilmapiiri mielenkiintoisine persoonineen vertaansa vailla. Ja kun samana kesänä Katri tuli raskaaksi, oli peli selvä -vakituinen työpaikka ja äitiysloma.

Helkan äiti

Katri Tuoria on tituleerattu Helkan äidiksi. Helkan kehityksen hän listaa uransa suurimpiin saavutuksiin. Vuoden 1990 alussa hän aloitti projektipäällikkönä Helsingin yliopiston kirjastossa (nykyinen Kansalliskirjasto). Silloin Helkasta ei vielä ollut tietoakaan.

Tuorin tehtävänä oli toimia yhteyshenkilönä ja saada mahdollisimman moni kirjasto Helkaan mukaan. Helkan luominen oli myös alkusysäys kirjastojen yhteistyölle. Sitä ennen kukin oli nyhräillyt omissa nurkissaan.

– Muistan selkeästi keväällä 1992, kun Thomas Roosin kanssa tungimme kaksi kelaa koneeseen ja kone lähti käyntiin. Oli suuri hetki, kun näki tietokannan todella toimivan, Tuori muistelee.

Julki ja muut taistot

Toiseksi suureksi saavutuksekseen Tuori laskee julkaisuviitetietokanta JULKI:n kehityksen. Se oli projektina rankka. Neuvottelut saattoivat äityä räiskyviksikin, joka kasvatti Tuorin mainetta taitavana neuvottelijana ja diplomaattina.

– Kirjoitimme Kirsti Tainion ja Sinikka Luokkasen kanssa rehtorille ja kanslerille kirjeen, jossa vinkkasimme hankkeen tärkeydestä. Ylikirjastonhoitaja Esko Häkli ei pitänyt oma-aloitteisuudestamme, mutta taipui huomattuaan yliopistojohtajien innostuksen.

Touri saattoi, omien sanojensa mukaan, piruuttaan tallentaa iltakaudet ihan vain näyttämisen halusta. Oli pakko näyttää että JULKI on hyvä juttu, sillä projekti tiesi paljon lisätyötä kirjastoväelle ja ei sen vuoksi ollut kovinkaan suosittu. Nyt, vaikka narinaa on, tietokannasta ei haluttaisi luopua millään.

Kolmannen urahuippunsa Tuori kohtasi, kun viimeisintä järjestelmää vaihdettiin nykyiseen. Vaikka esityöt tehtiin kiitettävästi, muodostui projektin läpiviemisestä aikamoinen kujanjuoksu.

– Istuimme Ari Ahlqvistin kanssa yökaudet kasaamassa järjestelmää, Tuori muistelee.

Lopulta elokuun alussa 2001 lopullinen vaihto toteutui, mutta ei täysin pistein, sillä järjestelmä oli amerikkalaisten toimesta indeksoitu väärin ja se kaatuikin alkuun koko ajan.

Aina tavoitettavissa

Katrin tavoitettavuutta on myös kiitelty. “Oli aika tai paikka mikä vaan, kyllä Katri vastaa puhelimeen”, sanonta kuuluu. 1990-luvun alun tietokoneet eivät vastanneet kapasiteetiltaan ja suorituskyvyltään edes nykyaikaista kännykkää. Järjestelmien tukkeutuminen ja kaatumisuhka siivittivät ”päivystysryhmän” muodostumista.

– Aina kun olimme Kirstin kanssa jossakin kokouksessa toisella paikkakunnalla, varmistimme soittamalla, että kaikki on kunnossa.  Koimme, että järjestelmät ovat meidän vastuullamme.

Päivystysverkosto loi turvallisuudentunnetta. Aina oli joku jolle soittaa, jos jokin meni vikaan.

– Olen herännyt Yhdysvalloissa monta kertaa keskellä yötä puhelimen pirinään. Vielä eläkkeelle jäätyäni ihmiset ovat soitelleet, mutta nyt olen tajunnut laittaa puhelimen äänettömäksi.

Eläkkeellä hyvillä mielin

Katri Tuori jäi eläkkeellä 1.4.2010. Kun omat velvollisuudet oli hoidettu pois alta, oli hyvä lähteä. Aktiivisella ja elämännälkäisellä naisella on paljon suunnitelmia tulevan eläkkeen varalle.

– Se on jännä, miten täytyy eläkkeelle siirtymisen jälkeen totutella siihen, ettei tarvitse herätä aamulla. Pitkään nukkuminen on aika hauskaa! Olen huomannut käyneeni päivä päivältä rennommaksi ja rennommaksi, kun ei tarvitse kantaa mistään huolta.

Suurempia suunnitelmia Tuorilla eläkepäivien varalle ei sen kummemmin ole. Hänen mielestään 35 vuoden yhtäjaksoisessa työputkessa on ollut tarpeeksi suunnittelua. Varsinkin kun komeaan työuraan sisältyy vain yksi sairauspoissaolo.

– Olen nyt ansaitussa levossa, Katri Tuori virnistää.

Katri Tuori Kansalliskirjaston lukusalissa.

Kirjoittaja:

Helena Hiltunen
Verkkotoimittaja
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuva:

Helena Hiltunen

JULKI-julkaisuviitetietokannan lyhyt historia

Helsingin yliopistoon päätettiin vuonna 1993 perustaa Tuhti-tutkimushanketietokanta, ja sitä suunnittelemaan koottiin tietysti työryhmä. Puheenjohtaja oli kieliteknologian professori Kimmo Koskenniemi. En enää muista muita työryhmän jäseniä kuin Turo Virtasen tutkijoiden edustajana. Olen unohtanut senkin miten itse päädyin mukaan, ehkä kirjastomme bibliografiatuotanto oli jotenkin taustalla.

Tutkimushanketietokantaa kyllä vähän oudoksuttiin, sen koettiin merkitsevän tutkijavapauden kahlitsemista ja valvonnan lisääntymistä. Tämähän on tietysti tosiasia, tuottavuuden seuranta ja tulosten raportointi on noista ajoista tullut osaksi tutkijan työtä. Itse en pystynyt näkemään suurta ongelmaa siinä, että tutkija antaisi hankkeelleen nimen, määrittelisi sen tavoitteen, alkamisajankohdan ja tekijät. Mutta virkatyönä tehtävä tutkimus, silloin kun opetukselta aikaa jäi oli varmasti monen kohdalla sellainen jatkumo, jolla ei ollut alkua eikä loppua. Jälkeenpäin ajatellen Helsingin yliopiston painopiste oli noina aikoina ehkä enemmän opetuksessa kuin tutkimuksessa.

Kun Tuhti-tietueeseen näyttiin suunniteltavan yhtä kenttää julkaisuluettelolle, ehdotin että selvitettäisi sen sijaan erillisen julkaisutietokannan perustamista ja sen tietojen kytkemistä Tuhtiin. Koska julkaisutiedon kirjaaminen olisi joka tapauksessa iso työ, tiedon pitäisi olla strukturoitua, haettavaa ja sen pitäisi soveltua Tuhtin lisäksi muuhunkin käyttöön. Kansalliskirjastossa oli jo käynnissä kotimaisen Kati-bibligrafiatietokannan muuntaminen Arto-artikkelitietokannaksi joten ehdotin että Arne Hedman kutsuttaisiin kertomaan tästä projektista työryhmälle. Arnen vierailu tuottikin tulosta ja Artoon päätettiin mahduttaa myös Helsingin yliopiston julkaisurekisterin artikkelitieto. Kirja-aineisto olisi kirjastojen kokoelmatietokannassa, Helkassa.

Näin tuli samalla valittua tietokantaformaatiksi Finmarc, joten ei jäänyt juuri muuta vaihtoehtoa kuin luettelointityö kirjastoissa. Tuskin löytyy kirjattua tietoa siitä missä tästä päätettiin, itse arvelen että HY-kirjoa edeltänyt epävirallinen tiedekuntakirjaston johtajien ja laitoskirjastonhoitajien neuvottelukunta sopi asiasta ja määräsi alaisensa töihin. Jupinaa tästä uudesta, isosta urakasta kyllä kuultiin, mutta ei auttanut. Päätöksenteko yliopistossa on muuttunut noista ajoista jonkin verran monimutkaisemmaksi hallinnon tehostamisen myötä.

Keväällä 1995 luetteloimme hammaslääketieteen kirjastossa neljän hengen voimin lääketieteellisen tiedekunnan vuoden 1994 julkaisut Arto-tietokantaan. Harmillista kyllä tulostus VTLS-järjestelmästä oli niin puutteellista, ettei ketjulomakkeille printattuja laitoskohtaisia listoja voinut sinä vuonna vielä tilastontekoon käyttää. Seuraavana vuonna tiedekunnan luettelointiurakka jaettiin muiden klinikkakirjastonhoitajien kanssa. Olisi kiinnostavaa tietää miten muissa tiedekunnissa tehtävästä selvittiin, ehkä Julki-raportointi lähti monilla aloilla hitaahkosti liikkeelle.

Yliopiston atk-osaston Tuhti-tietokantaa ja muitakin osaamistietokantoja varten kehittämää trip-sovellusta hyödynnettiin myöhemmin Julkissa. Artosta ja Helkasta alettiin vuonna 1996 poimia Julki-aineisto eräajoina kuukausittain trip-Julkiin. Vasta tässä vaiheessa tutkijoille tuli käytännössä mahdolliseksi tarkistaa omat tietonsa ja pyytää niihin korjauksia ja täydennyksiä. Julkiin raportoitua julkaisutietoa on noista ajoista lähtien käytetty julkaisumäärien laskemiseen opetusministerön KOTA-tilastoon ja tilastokeskuksen kautta OECD:n tilastoon.

Lääketieteen julkaisutiedoille ilmaantui vaivihkaa lisäkäyttöä. Vuonna 1997 säädetty erikoissairaanhoitolaki toi tullessaan myös erityisvaltionosuuden, EVO:n. Tämä tarkoittaa sosiaali- ja terveysministeriön maksamaa korvausta sairaaloissa annettavasta kliinisestä lääkärikoulutuksesta ja terveystieteellisestä tutkimuksesta. Tutkimusta mitataan julkaisupisteillä. Yksi EVO-piste tuottaa n. 4500 euroa ja parhaista julkaisuista voi saada kolminkertaisenkin summan. EVO-rahoituksella on ollut merkittävä osuus kliinisen tutkimuksen resurssoinnissa.

Marc-formaatti ja suomalaiset luettelointisäännöt soveltuvat osittain kehnosti tilastoitavan julkaisutiedon kokoamiseen. Tarve saada yliopiston Julki omaksi primääritietokannaksi kävi ilmeiseksi erityisesti verkkoaineistojen lisääntyessä. Eräajopäivitykset Artosta Julkiin eivät myöskään enää riittäneet, vuoden 2005 tutkimuksen arvioinnin yhteydessä tämä tuli selväksi. Kansalliskirjaston Julki-manageri Eija Niemelä ryhtyi suunnittelemaan epävirallisen ad hoc työryhmän tukemana Julkista omaa Voyager-tietokantaa. Kesällä 2006 oltiin lopulta valmiit kopioimaan takautuvat aineistot Artosta Julki-tietokantaan ja käynnistämään uusien aineistojen tuotanto. Käyttöliittymän ominaisuuksia säädettiin ja tulostettavuutta parannettiin Julki-työryhmän kokoaman käyttäjäpalautteen perusteella. Myös luettelointisääntöjä taivutettiin julkaisujen raportointiin sopivaksi. Julkaisu luetteloidaan kerran, riippumatta siitä miten monessa olomuodossa se on ilmestynyt. Kaikki tekijät luetteloidaan, tai ainakin lähes kaikki, vaikka yhteisjulkaisulla olisi paljonkin tekijöitä. Kansainvälisiä multicenter study groupeja ei sentään listata kokonaisuudessaan, niistä poimitaan yliopiston kannalta kiinnostavat osallistujat.

Kopioluettelointi Julkiin on ollut mahdollista vain muita Voyager-tietokantoja hyödyntäen. Joillakin aloilla tämäkin on helpottanut työtä, mutta kv viitetietokantojen valmiita artikkelitietoja ei saatu käyttöön runsaasti julkaisevilla aloilla. Julkin yhteensä noin 50 luetteloijaa ovat siis tehneet pääosin käsityötä. Julkaisuista noin 50% on englanninkielisiä ja 46% suomen- tai ruotsinkielisiä. Loput 4% sisältävät sekä eksoottisia kieliä että merkkilajeja. Jokunen spesialisti kirjastossa osaa näitäkin luetteloida. Yhtenäiset tulkinnat julkaisutyypeistä ja kokonaan pois jätettävistä aineistoista kehitettiin vähitellen yhteistyössä luetteloijien kesken. Helsingin yliopiston tutkijat ovat raportoineet vuosittain noin 10 000 julkaisua. Kirjastojen yhteys tutkimustyöhön on rakentunut myös tässä prosessissa.

Julkin ympärivuotista päivitystä markkinoitiin ja siinä onnistuttiin osittain. Tutkijoiden omia julkaisuluetteloita Julki ei korvannut, siihen sen niukat tulostusmahdollisuudet eivät riittäneet. Keskitetty tilastointi yliopiston hallinnon ja yliopistosairaalan tarpeisiin saatiin hoidettua, mutta Julkin käytöstä laitosten omaan tilastointiin ja seurantaan ei ole tietoa. Edellinen tutkimuksen arviointi osoitti että Helsingin yliopistossa julkaistaan kuuden vuoden kuluessa paljon. Sitä, ovatko kaikki tuotetut julkaisut relevantteja tutkimusta arvioitaessa pohditaan varmaan seuraavalla keralla tarkemmin.

Julkin ylläpitoon on sitoutunut 15 vuoden aikana paljon osaavia henkilöitä sekä kirjastoissa että laitoksilla. Tulevaisuuden työnjakoja suunnitellaan nyt, kun uuden sukupolven tutkimuksenhallintajärjestelmä Tuhat saadaan viritettyä korvaamaan Julki ja muut yliopiston osaamistietokannat.

Kirjoittaja:

Ulla Neuvonen
Informaatikko
Meilahden kampuskirjasto Terkko

Erillislaitoskirjasto 2010 – Ajankohtaista uuden Helsingin yliopiston kirjaston valmistelutyöstä

Alkusyksyn aikana on viimeistely kirjaston johtosääntöluonnosta, ensimmäistä tavoiteohjelmaa ja budjettia.
Kansalliskirjaston kanssa on valmisteltu yhteistyökuvausta, joka liitetään molempien kirjastojen tavoiteneuvotteluaineistoihin.  Loppusyksyn aikana kootaan esitys kirjaston työjärjestykseksi sekä jatketaan keskitettyjen palvelujen  ja kampusten tieteenalapalvelujen suunnittelua.


Kirjaston johtosääntöluonnokseen muutamia tarkistuksia

Kirjaston johtosääntöluonnoksesta pyydettiin tiedekunnilta, erillisiltä laitoksilta, henkilöstöjärjestöiltä ja ylioppilaskunnalta kommentit syyskuussa.  Kommenttinsa toimittivat teologinen, oikeustieteellinen, matemaattis-luonnontieteellinen, farmasian ja valtiotieteellinen tiedekunta, Biotekniikan Instituutti, Kansalliskirjasto, Opiskelijakirjaston johtokunta, Ruralia, Svenska social- och kommunalhögskolan, Akavan yhteistyöryhmä, Helsingin yliopiston henkilökuntayhdistys HYHY ry ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunta.

Yleisesti luonnosta pidettiin onnistuneena. Kommenteissa kiinnitettiin huomiota mm. siihen, että keskustakampuksen ja Viikin kampuksen tiedekuntien edustus johtokunnassa tulisi toteutua mahdollisimman tasapuolisesti. Jäsenten ja varajäsenten tulisi edustaa eri tiedekuntia.

Kirjaston johtokunnan ja ylikirjastonhoitajan tehtävien määrittelyjen pohjana ovat yliopistotason johtosäännössä luetellut erillisen laitoksen johtokunnan ja johtajan tehtävät. Yliopiston johtosääntö hyväksyttiin hallituksessa 8.10.2009.

Valmisteluryhmä kävi kokouksessaan 15.10. läpi tiedekunnilta ja erillislaitoksilta saadut kommentit ja on tehnyt niiden pohjalta muutamia tarkistuksia johtosääntöluonnokseen.

Seuraavaksi kirjaston  johtosääntöluonnos toimitetaan yliopiston normiryhmään. Yliopiston hallitus hyväksynee erillisten laitosten johtosäännöt marras-joulukuussa.

Kirjaston työjärjestyksessä määritellään mm. kirjastoneuvottelukunnat ja niiden tehtävät

Valmisteluryhmässä kootaan parhaillaan uuden kirjaston työjärjestystä ja siinä tullaan määrittelemään mm. ylikirjastonhoitajan varahenkilön, kampuskirjastojohtajan ja johtoryhmän tehtävät sekä kirjastoneuvottelukunnat ja niiden tehtävät. Tavoitteena on, että työjärjestysluonnos saadaan henkilökunnalle yt-käsittelyyn joulu- tammikuussa.

Valmisteluryhmän jäsenet ovat olleet sillä kannalla, että jokaisella kampuksella tarvitaan kirjastoneuvottelukunta ja sen lisäksi mahdollisesti yhteinen kirjaston opiskelijaneuvottelukunta. Myös johtosääntöön annetuissa kommenteissa korostetaan kampuksittaisten kirjastoneuvottelukuntien merkitystä. Kampusten kirjastoneuvottelukunnissa tulee olla erityisesti tutkimus- ja opetushenkilökunnan, erillisten laitosten ja yhteistyötahojen vahva edustus.

Lisäksi valmisteluryhmä on pitänyt tärkeänä, että kirjaston edustajat osallistuvat myös yliopisto-, kampus- ja  tiedekuntatasolla opetuksen ja tutkimuksen suunnittelun ja kehittämisen toimikuntiin ja erilaisiin yhteistyöryhmiin.

Kirjasto- ja tietopalvelukunta keskusteli johtosääntöluonnoksesta 23.10. ja totesi, että kullakin kampuksella tarvitaan oma kampusneuvottelukunta, jotta viesti toiminnan tasolta tulee johtokuntaan ja kirjaston johdolle. Neuvottelukunnilla itsellään olisi mahdollisuus organisoida toimintaansa esimerkiksi jaosto- ja työryhmätyöskentelyä hyödyntäen.

Yhden yhteisen opiskelijaneuvottelukunnan perustamista pidettiin tärkeänä ja sen tehtäväksi nähtiin mm. opiskelijoiden oppimateriaalipalvelut, koulutus- ja tila-asiat. Opiskelijaneuvottelukunta toimisi foorumina, joka valmistelisi opiskelijoita koskevia kirjastopalveluasioita johtokunnan käsittelyyn.  Kampusten kirjastoneuvottelukunnissa mukana olevat opiskelijaedustajat osallistuisivat myös opiskelijaneuvottelukunnan työhön.

Helsingin yliopiston kirjaston ja Kansalliskirjaston välinen yhteistyökuvaus

Helsingin yliopiston ja Kansalliskirjaston välinen palvelusopimus päättyy vuoden lopussa. Sopimusta ei enää jatketa nykymuodossa, vaan yhteistyöstä laaditaan kuvaus, jonka tarkoituksena on selkiyttää Kansalliskirjaston ja Helsingin yliopiston kirjaston välistä työnjakoa ja edistää yhteistyötä kirjasto- ja tietopalvelujen kehittämisessä. Yhteistyökuvaus liitetään molempien kirjastojen tavoiteneuvotteluaineistoihin.

Kuvauksessa Kansalliskirjasto ja Helsingin yliopiston kirjasto sopivat:

  • Helka-tietokannan teknisen ylläpidon (systeemin hoitopalvelut ja paikallinen räätälöinti) siirtymisestä Kansalliskirjastosta Helsingin yliopiston kirjastoon, keskitettyihin palveluihin.
  • työnjaosta Helsingin yliopiston digitaalisten arkistopalvelujen ylläpidossa ja kehittämisessä. E-thesis-palvelun sisältöylläpidon siirtymisestä Helsingin yliopiston kirjastoon, keskitettyihin palveluihin sekä sopivat siirtymäkaudesta, jonka aikana palvelun tekninen ylläpito- ja kehitystyö siirtyvät Helsingin yliopiston kirjastoon.
  • Helsingin yliopiston siirtyessä käyttämään TUHAT-tutkimustietojärjestelmää, sen koordinoinnista kirjastojen osalta vastaa Helsingin yliopiston kirjasto. Kansalliskirjaston ylläpitämästä JULKI-tietokannasta luovutaan.
  • NELLI-tiedonhakuportaalin ylläpidosta
  • paikallis- ja tutkijapalveluista keskustakampuksella ja kehittämisyhteistyön periaatteista.

Yhteistyökuvaus on kolmivuotinen ja se tarkistetaan vuosittain seurantatapaamisten yhteydessä. Kuvaus allekirjoitetaan rehtorin tavoiteneuvotteluiden jälkeen.
Luonnos yhteistyökuvauksesta on luettavissa Alma-intranetissa.

Keskitettyjen palvelujen toimintojen suunnittelu etenee

Syksyn aikana ylikirjastonhoitaja, kampuskirjastonjohtajat ja hallintopäällikkö ovat kokoontuneet säännöllisesti käsittelemään yhteisiä asioita. Uuden kirjaston valmistelun tueksi on perustettu myös ryhmä, johon kuuluvat kampuskirjastojen johtajat, keskitettyjen palvelujen päälliköt sekä henkilöstön valitsema jäsen. Ryhmää johtaa ylikirjastonhoitaja ja se toimii käytännön valmistelun tukena vuoden 2009 loppuun, kunnes uuden erillislaitoskirjaston toimielimet aloittavat toimintansa. Henkilöstön edustajaksi työryhmään valittiin verkkoäänestyksellä kirjastoamanuenssi Elisa Hyytiäinen ja hänen varamiehekseen kirjastonhoitaja Antti Virrankoski. Työryhmän ensimmäisen kokouksen (2.11.) muistio on Almassa.

Keskitettyjen palvelujen verkkopalveluryhmä on pitänyt syksyn aikana kaksi kokopäivän suunnitteluseminaaria. Tuleviin työtovereihin tutustumisen ohella päivien aikana on käyty läpi ensi vuoden toimintaa ja toiminnan resurssointa henkilötasolla.

Hankinta- ja metadatapalvelut ovat kokoontuneet koko ryhmänä sekä kolmena pienempänä ryhmänä. Ryhmissä on kuvattu tulevia työprosesseja, arvioitu resurssitarpeita ja pohdittu hankinta- ja metadatapalvelujen organisoitumista. Tässä numerossa on Eeva Peltosen ja Anneli Partasen juttu Hankinta- ja metadatapalvelut –ryhmän ensimmäisestä suunnittelupäivästä.

Hallinto, suunnittelu- ja kehittämispalvelut on kokoontunut yhden kerran ja seuraava tapaaminen on 3.11. Ensimmäisessä tapaamisessa sovittiin suunnittelun jatkamisesta pienemmissä tiimeissä. Taloushallintotiimiä vetää Pirkko Tokat, henkilöstöhallintotiimiä Matti Hjerppe, yleishallintotiimiä Marja Kosonen, viestintätiimiä sekä suunnittelu ja kehittäminen -tiimiä Tiina Äärilä (viestintätiimiä tämän syksyn).

Syksyn aikana on tarkoitus määritellä palvelu- ja prosessikuvausten kautta keskitettyjen palvelujen ja kampuskirjastojen työnjakoa ja tehtäviä. Kun suunnittelu on edennyt, järjestetään yhteinen tapaaminen kampuskirjastojen hallinto- ja toimistohenkilöiden kanssa.

Koko kirjaston yhteinen keskustelu- ja tiedotustilaisuus ajankohtaisista asioista järjestetään marraskuussa. Tarkasta ajankohdasta ja ohjelmasta tiedotetaan myöhemmin.

Kirjasto on mukana yliopiston varainhankintakampanjassa

Helsingin yliopisto on uudessa strategiassaan linjannut, että yliopisto toteuttaa vuosien 2010–2012 aikana varainhankintakampanjan. Kampanjan tavoitteena on profiloida yliopistoa uudessa strategiassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti korostaen huippuyliopiston yhteiskuntavastuuta,tiedon johtajuutta ja tutkimuksen kansainvälistä kärkeä. Kampanjan teemat ovat: Hyvä elämä, Suomi maailmassa ja Globaali muutos.

Valtiovalta on sitoutunut yliopistojen peruspääoman keräämiseen tähtäävän varainhankinnan tukemiseen lupaamalla sijoittaa 2,5-kertaa peruspääomaksi saadun yksityisen lahjoituksen suuruisen summan. Ehtona on, että yliopiston keräämä yksityinen pääoma on vuoden 2010 loppuun mennessä vähintään miljoona euroa. Käytännössä tämä siis tarkoittaa sitä, että lahjoittajan 1 miljoonan euron lisäksi yliopisto saisi valtiolta 2,5 miljoonaa euroa lisää.

Kaisa-talon kirjasto, Tulevaisuuden kirjasto, on yksi yliopiston varainhankintakampanjan lahjoituskohde. Vuonna 2010 hankitut lahjoitukset menevät kaikki yliopiston pääomaan (Helsingin yliopiston tulevaisuusrahastoon). Yliopisto vastaa varainhankintakampanjan konseptoinnin ja yleisten markkinointimateriaalien kustannuksista, mutta hankkeiden vastuutahojen yksiköt investoivat pääsääntöisesti omien hankkeidensa varainhankinnasta aiheutuviin kustannuksiin.

Varainhankinnan avulla kirjasto vahvistaa sidosryhmäsuhteitaan, saa näkyvyyttä ja sen palvelujen ja asiantuntijuuden tunnettuus ja arvostus vahvistuu. Kampanjan toteuttaminen edellyttää panostusta markkinointiin ja viestintään. Kirjasto on tavoiteohjelmassaan esittänyt ensi vuoden perustoiminnan budjettiin erillistä lisäpanostusta varainhankintaan.

Kirjaston kampanjan suunnittelu on käynnistynyt yhdessä yliopiston Avara-varainhankintatiimin kanssa. Kampanjan vetovastuu on keskitetyillä palveluilla. Syksyn aika varmistuu kampanjan suunnittelun ja toteutuksen vastuuhenkilö.

Kirjoittaja
Marja Hirn
tietoasiantuntija
kirjastopalvelujen koordinointiyksikkö
marja.hirn[at]helsinki.fi
puh. 09 – 191 21777
Tiina Äärilä
suunnittelija
kirjastopalvelujen koordinointiyksikkö
tiina.aarila[at]helsinki.fi
puh. 09- 191 21776