Kaisa-talon kerroksissa

Keskustakampuksen henkilökunnasta 10 henkeä pääsi katsomaan rakennuksen nykyvaihetta  18.5. Ennen varsinaista talokierrosta saimme esittelyn SRV:n edustajilta rakennusprojektista.

Rakentaminen on sujunut aikataulussa, vaikka kaikenlaisia yllätyksiä on tullut. Osa vanhoista rakenteista on säilytetty, mikä on mutkistanut etenemistä ja esimerkiksi kuljetusten järjestäminen on ollut hankalaa – kuorma-autoillekin on tehty aikataulut.

Varsinaiselle kierrokselle tuli kaikkien sonnustautua virallisiin varusteisiin: turvakengät (oikein mukavat, mistä niitä saa?), huomioliivi, kypärä ja suojalasit.

Varsinaiselle kierrokselle tuli kaikkien sonnustautua virallisiin varusteisiin: turvakengät (oikein mukavat, mistä niitä saa?), huomioliivi, kypärä ja suojalasit.

 

Nosturi on sopinut kätevästi kerrosten välisiin ovaaleihin aukkoihin.

Nosturi on sopinut kätevästi kerrosten välisiin ovaaleihin aukkoihin.

 

”Avaus” Kaisaniemenkadun puolella 3. (?) kerroksessa.

”Avaus” Kaisaniemenkadun puolella 3. kerroksessa.

 

Kierreportaat ovat keskeinen elementti sisätiloissa ja nyt ne olivat jo nähtävillä.

Kierreportaat ovat keskeinen elementti sisätiloissa ja nyt ne olivat jo nähtävillä.

 

Pala taivasta Fabianinkadun puolelta, 5. kerroksesta.

Pala taivasta Fabianinkadun puolelta, 5. kerroksesta.

 

7. kerroksessa ulkoseinät puuttuivat vielä.

7. kerroksessa ulkoseinät puuttuivat vielä.

 

Rakennus sai aikaan ihailevia katseita!

Rakennus sai aikaan ihailevia katseita!

 

7. kerroksen Fabianinkadun puolelta on messevät näköalat Eteläsataman suuntaan.

7. kerroksen Fabianinkadun puolelta on messevät näköalat Eteläsataman suuntaan.

 

Työmiehet eivät näyttäneet meistä häiriintyvän.

Työmiehet eivät näyttäneet meistä häiriintyvän.

 

Pääsimme käymään myös rakennuksen katolla …

Pääsimme käymään myös rakennuksen katolla …

 

… josta näköalat vain paranivat!

… josta näköalat vain paranivat!

 

Katolta näki hyvin jopa viereisen Topelian sisäpihalle.

Katolta näki hyvin jopa viereisen Topelian sisäpihalle.

 

Tämä ei ollut uima-allas, vaan kellarikerroksen koemaalauksia – valinta oli: ei mikään näistä.

Tämä ei ollut uima-allas, vaan kellarikerroksen koemaalauksia – valinta oli: ei mikään näistä.

 

Kellarikerroksissa vanhoja säästyneitä rakenteita on paikoin vahvistettu betonipalkeilla.

Kellarikerroksissa vanhoja säästyneitä rakenteita on paikoin vahvistettu betonipalkeilla.

 

Kahden kerroksen korkuisen lastausalueen kautta tulevat jatkossa kaikki kuljetukset taloon.

Kahden kerroksen korkuisen lastausalueen kautta tulevat jatkossa kaikki kuljetukset taloon.

 

Aiemmassa raportissa mainittu lohikäärme oli vielä luolassaan? Oppaamme mukaan seinän takana oli ollut piilossa aiempia rakennusjätteitä, jotka nyt oli kuskattu pois.

Aiemmassa raportissa mainittu lohikäärme oli vielä luolassaan? Oppaamme mukaan seinän takana oli ollut piilossa aiempia rakennusjätteitä, jotka nyt oli kuskattu pois.

Lisää kuvia rakentamisen etenemisestä  Nicola Nykoppin blogissa.

Kuvat & tekstit

Pekka Karhula
kirjastonhoitaja
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Johanna Lahikainen
tietoasiantuntija
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Millaiset hyllyt Kaisa-talon kirjastoon?

Teoksessaan Kirja tienhaarassa vuonna 2020, Kai Ekholm ja Yrjö Repo kirjoittavat seuraavasti:

Kaikkia kirjoja ei enää säilytetä. Vuonna 1995 kotikirjastoissa oli keskimäärin yli 300 teosta eli yli 10 hyllymetriä. Kun tietokoneet, videot ja kodin elektroniikka valtasivat olohuoneet ja lastenkamarit, määrä väheni kahdeksassa vuodessa 260 teokseen (2003). Tarkistimme asian huonekaluliikkeistä: kirjahyllyjä ei enää ostettu entiseen tapaan. Kotona ei jatkettu kirjahyllyä ja uusissa kodeissa se ei enää ollut itsestään selvä hankinta. (Ekholm & Repo 2010, 59.)

Vaikka kotona kirjahyllymetrit ovat kaventuneet, Kaisa-talon kirjaston suunnittelussa kamppaillaan, että kokoelmille löytyisi tarvittava määrä hyllymetrejä. Jotkut epäilevät, että kaikki nyt toimipaikoissa olevat kirjat eivät uuteen kirjastoon mahdu.

Vaikka osa kirjasto- ja yliopistoväestä ajatteleekin tulevaisuuden olevan vain elektroninen, ainakin Helsingin yliopiston keskustakampuksella moni on yhä uskollinen painetulle kirjalle ja aikoo olla sitä tulevaisuudessakin.

Tällä hetkellä Kaisa-talon suunnittelussa pohditaan kuumeisesti kirjaston hyllyjä. Vaalea vai tumma? ”Stoppareilla” vai ilman? Käyttäytymistieteellisessä Minervan kirjastossa on näytillä erilaisia hyllyjen prototyyppejä kirjaston henkilökunnan silmäiltäviksi ja kokeiltaviksi. Katso kuvia Nicola Nykoppin blogissa.

Oman haasteensa tuovat kirjojen vaihteleva koko: Kirjaston kokoelmissa on suuria kartta- ja taidekirjoja sekä pieniä, vanhoja niteitä. Miten löytää sellainen hylly, joka vastaa erikokoisten kirjojen tarpeisiin? Vai erilaiset hyllyt erilaiselle materiaalille?

Millainen hylly on sinusta paras tiedekirjastoon? Kommentoi tämän artikkelin kommenteissa,  Nicolan blogissa tai vaikkapa kirjaston kaikille kehitysmielisille suunnatun Helsingin yliopiston kirjaston kehittäjäyhteisön keskusteluissa.

Lähde:

Kai Ekholm & Yrjö Repo, 2010. Kirja tienhaarassa vuonna 2020. Helsinki: Gaudeamus.

Teksti:

Johanna Lahikainen
tietoasiantuntija
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvat:

Helena Hiltunen
verkkotoimittaja
Helsingin yliopiston kirjasto