Empowering People – Namibia-yhteistyöprojektikirja ilmestynyt

Motivoituneet, innokkaat ja taitavat työntekijät ovat yliopiston kirjastojen vahvuuden ja menestyksen takana.

Empowering People-kirja tarjoaa sekä käytännönläheistä sekä tutkimukseen perustuvan lähetymistavan tärkeisiin aiheisiin.

Kirja on Namibian, Tampereen ja Helsingin yliopiston kirjastojen yhteistyön tulos.

ISBN 978-951-44-8977-8
36 e
300 sivua

Kirjaa voi ostaa:

http://granum.uta.fi
tup@uta.fi

—-

The success and strength of the university libraries are due to motivated, keen and skillful people. Today collaboration and knowledge sharing play a crucial role both within and between organizations.

Empowering people: Collaboration between Finnish and Namibian University Libraries is about people and collaboration in the context of human resource development at the University of Namibia Library.
Empowering people provides both practice-oriented and research-based approaches to important themes in the field of university libraries. It covers the information seeking behaviour of academic staff and students, collection and research support services, information literacy education, scholarly communication and scientific publishing. Staff competence management and evidence -based librarianship are introduced as methods for coping in the changing environment.

Empowering people is the outcome of collaboration between three university libraries, those of the University of Namibia, the University of Tampere and the University of Helsinki.

Kaukana ja lähellä – Namibian ja Suomen yliopistokirjastot yhteistyössä

Afrikan lämpö ja suomalaisen marraskuun hämäryys kohtasivat kuluvana vuonna, kun useita vuosia valmisteltu UM:n rahoittama yhteishanke pääsi käyntiin.

 

Taustoja ja tavoitteita

Helsingin, Tampereen ja Namibian yliopistojen kirjastot  ovat mukana  ”Human Resource Development Project at the University of Namibia Library” –hankkeessa. Hanketta koordinoi Helsingin yliopiston kirjasto. Hankkeen projektipäällikkö on Elise Pirttiniemi, jolla on pitkäaikaiset ja läheiset suhteet Namibiaan.

Hanke on jatkoa Suomen ja Namibian pitkäaikaiselle läheiselle yhteistyölle. Helsingin yliopistolla ja Namibian yliopistolla on yli 10 vuotta ollut yhteistyösopimus, johon kirjastoyhteistyö antaa uuden näkökulman. Suomalaiset yliopistot tarjosivat myös aikanaan koulutuspaikkoja Namibian itsenäisyydestä taistelleille nuorille. Useat heistä ovat 1991 tapahtuneen itsenäistymisen jälkeen toimineet Namibiassa merkittävinä johtajina, mm. Helsingissä valtiotieteitä ja lääketiedettä opiskellut Nickey Yambo ja Tampereella opiskellut Ellen Ndeshi Namhila, Namibian yliopiston kirjastonjohtaja.

Suomen tuntemus oli kimmoke sille, että Namibian yliopiston kirjasto halusi koulutuskumppania kaukaa pohjoisesta. Tavoitteena on lisätä Namibian yliopiston kirjaston henkilökunnan ammatillista osaamista seuraavilla alueilla: tiedonhankintataitojen opetus, palvelut tutkijoille ja opettajille, kirjastojen painetut ja digitaaliset kokoelmat, akateeminen kirjoittaminen ja tieteellinen julkaiseminen sekä strateginen kehittäminen, laatutyö ja kirjaston toimintaa kuvaavat mittarit.

Hankkeen rahoittaa ulkoministeriö CIMOn kautta. Hankkeella on yliopistojemme johdon tuki, ja sitä on käsitelty myös opetusministerien tapaamisissa. Rouva Ahtisaari antoi tukensa hankkeen suosittelijana. Namibian kansallinen tavoite ”Vision 2030” tähtää siihen, että maa olisi vuoteen 2030 mennessä verrattavissa kehittyneisiin maihin. Koulutus on luonnollisesti avainasemassa pyrittäessä tämän tavoitteen saavuttamiseen.

Hankkeen hyötyjä

Myös suomalaiset osanottajat hyötyvät hankkeesta. Hankkeen kautta opitaan afrikkalaisesta kulttuurista ja toimintatavoista. Se auttaa suomalaisia kirjastoja kohtaamaan paitsi Afrikasta tulevat opiskelijat ja tutkijat, myös muualta Euroopan ulkopuolelta tulevat yliopistolaiset. Mm. informaatiolukutaidon opetuksen pohtiminen yhdessä namibialaisten kollegojen kanssa tukee kirjaston kansainvälisen opetuksen kehittämistä. Yhteistyön tuottama kokemus on hyödyksi myös muutoin, kun yliopistoissa valmistellaan kansainvälisiä koulutusohjelmia.

 Miten yhteistyö näkyy kirjaston arjessa

Lokakuussa 2011 nautimme Windhoekissa yli odotusten onnistuneesta seminaarista. Mukana oli 8 suomalaista asiantuntijaa ja yli 40 namibialaista kollegaamme. Heti alusta asti tunnelma oli innostunut, iloinen ja aktiivinen. Aamupäivät kuuntelimme asiantuntijoiden esityksiä, iltapäivisin mietimme ryhmissä, miten uudet ideat ja uusi tieto viedään kirjaston arkielämään. Erityisen paljon kiinnostusta herätti Mirja Iivosen alustus aiheesta evidence-ased librarianship.

Projektisuunnitelman mukaisesti Joseph Ndinoshiho ja Menete Shatona tulivat maraskuussa eteläisestä Afrikasta Suomen syksyyn tutustumaan meidän tapaamme johtaa, suunnitella ja toteuttaa kirjastopalveluja. Joseph on Namibian yliopiston kirjaston varajohtaja, päätoimipaikkanaan Oshakatin kampus. Nuoren kirjastonhoitajan Meneten työpaikka on uusi lääketieteellinen kampus Windhoekissa.

Sekä Namibiassa tapahtuva kouluttaminen että namibialaisten vierailut Suomeen jatkuvat vuonna 2012. Tarkoitus on myös järjestää yhteisesiintymisiä Suomessa kesällä 2012 järjestettävän IFLA-konferenssin puitteissa. Namibialaisilla vierailla oli ilo tutustua suomalaiseen jouluperinteeseen tiernapoikineen kirjastomme pikkujoulussa.

Toivomme kaikille Verkkarin lukijoille hyvää ja levollista joulun aikaa! Kaikkea hyvää alkavaan vuoteen 2012!

Teksti

Kaisa Sinikara
Ylikirjastonhoitaja
Elise Pirttiniemi
Projektipäällikkö

Linkki

Josephin ja Meneten haastattelu joulukuun Verkkarissa


7.12. Paras joululahjamme

Paras joululahja on saajansa tarpeen tai toiveen mukaan valittu mutta samalla iloinen yllätys. Paras joululahja on lisäksi sekä eettinen että kestävä. Yhä useammin paras lahja on myös aineeton, kuten palvelu tai hyvää tekevä ele jollekulle kolmannelle osapuolelle.

Käsityöläiset elävät joulusesongista

Keskustakampuksella, yliopistoa ympäröivissä kortteleissa kuhisee lähiviikkoina tavallistakin enemmän ihmisiä, sillä perinteiset Tuomaan markkinat siirtyvät tänä vuonna Esplanadin puistosta Senaatintorilla. Tori täyttyy tänään tutuista punaisista mökeistä, ja paikalla on käsitöitään myymässä aiemmilta vuosilta tutut myyjät. Myyjiä saapuu yli 70 paikkakunnalta pitkin Suomea, pohjoisin Sodankylän Vuotsosta. Myynnissä heillä on mm. keramiikkaa, nahka-, turkis- ja villatuotteita, joulukoristeita ja koruja.

Tuomaan markkinoiden avajaisia vietetään tänään keskiviikkona 7.12.2011 klo 18.00 Senaatintorilla.

Joulumarkkinat ovat useimpien käsityöläisten vuoden huipennus. Monet käsityöläiset tekevät erilaisissa joulumyyjäisissä valtaosan vuoden tilistään, joten ilahduttaessasi lahjallasi läheisiäsi, tuet myös kotimaista työtä.

Etsi sinua lähinnä olevat myyjäiset esimerkiksi HS:n Oman kaupungin listauksesta. Erilaisia joulumarkkinoida järjestävät myös asukasyhdistykset, harrastus- ja urheiluseurat sekä koulut joka viikonloppuna ennen joulua. Nämäkin mahdollisuuden saajansä näköisen joululahjan hankintaan listataan aina loppuviikon lehdissä.

Mandariinipuu kantaa hedelmää - ja kaunis ja kestävä joululahja

Aineettomat lahjat

Aineettomat lahjat ovat konkreettinen keino säästää luontoa ja vähentää jätteiden määrää. HSY eli Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut tarjoaa kattavan listan aineettomista lahjaideoista sivuillaan. HSY antaa myös konkreettiset vinkit joulun jätehuollon hallintaan. Paras lahja on aineeton, eikä vaadi käärettä ollenkaan, mutta konkreettisen tavaralahjankin voi pakata kestävästi, esimerkiksi itse tehtyyn, uudelleenkäytettävään lahjapussiin tai vaikkapa värikkään mainosjulkaisun sivuihin. Muistammehan toki jokainen, että joulupaperin paikka ei ole paperinkeräyksessä.

Aineettomien lahjojen voittokulun aloittivat kehitysmaihin lahjoitettavat kanat, kaivot ja koulupuvut. Kirkon ulkomaanapu yhteistyökumppaneineen ojentaa kehitysyhteistyön käden ja mahdollisuuden antaa osuva lahja myös sellaisille meistä, joilla jo on kaikkea, mitä keksimme tarvita.

Kehitysyhteistyön palvelukeskus KEPA on listannut lukemattomia erilaisia eettisiä lahjoja tarjoavia yhteisöjä sivustolleen.

Kestävä kirjastolahja?

Vaan entäpä, jos haluaisinkin lahjoittaa läheiselleni vaikkapa parikymmentä käyttäjälle maksuntonta varausta yliopiston kirjaston kurssikirjoihin. Tai lahjakortin, jolla huonomuistinen sukulainen saattaisi kuitata myöhästymismaksunsa.  Onnistuisiko?

Teksti

Veera Ristikartano

Kuva

Veera Ristikartano