K-kampus TAL-virkistyi

Allakan päivät vähenevät ja kirjastotyöläisen paukut samaa tahtia. Siksipä tyhy-virkistyspäivä on sijoitettu tänne vuoden lopun ruuhkaan. Keskustakampuslaiset saivat tällä kertaa itse valita virkistymispaikkansa kahdesta vaihtoehdosta. Ajatuksena oli, että väki virkistyisi vuorotellen, niin kirjaston arki rullailisi normaalisti. Niinpä väki dipolarisoitui kahdeksi TAL-ryhmäksi:

A: -vipuutarha
B: -linna

A-ryhmä saavutti virkistymistilan neljässä tunnissa, mutta B-ryhmällä Suomenlahden toisella puolella siihen kului kolminkertainen aika. Jos virkistyminen olisi (mitä se ei missään nimessä ole) kilpailua, niin kyllä se taitaisi enemmän olla tekniikka- kuin nopeuslaji. Tähän lopputulokseen tulin kun vertailin ryhmien vireystilaa virkistyspäivän jälkeisenä päivänä.

Laivajengi

Talvipuutarhassa käyneiden kameroista ei löytynyt todistusaineistoa.

Yhdysvaltain vanhin tiedejulkaisu nyt Kaisassa!

Yhdysvaltain vanhimman tieteellisen seuran, American Philosophical Society (perustettu 1743), sarjajulkaisu Transactions of the American Philosophical Society on saatavana karttuvana julkaisuna Helsingin yliopiston pääkirjastossa. Hiljattain luetteloitu ja asiasanoitettu lehti löytyy nyt painettuna monografiajulkaisuna Helka-luettelosta(1863- ) ja e-julkaisuna kokotekstinä vapaasti verkossa; myös Nellin kautta vuosilta 1769-1910.

Mikä ihmeen Transactions? Alkujaan tämä vaihtojulkaisu matkasi Tieteellisten seurain kirjastosta Säätytalolta Luonnontieteelliseen kirjastoon, ja sieltä Meilahteen Aura-taloon. Helsingin yliopiston eri kirjastojen yhdistyessä julkaisu päätyi lopulta Viikin kampuskirjaston kokoelmiin. Vuosien saatossa julkaisun sisältö oli vaihtunut luonnontieteellisestä humanistiseen suuntaan, joten kampuskirjastonjohtaja Ari Muhonen oli valmis luopumaan sarjajulkaisusta. Ehtona oli, että julkaisulle tuli löytää hyvä koti. Kansalliskirjaston omistaessa hajanaisia numeroita lehden uudelleen sijoittamisesta keskusteltiin Kansalliskirjaston ja keskustakampuksen kirjaston välillä. Neuvotteluissa keskustakampuksen kirjastonhoitaja Seija Karvanen oli halukas myöntämään julkaisulle uuden kodin Kaisa-talon pääkirjastosta. Aiemmin luetteloimaton aineisto luetteloitiin ja kuvailtiin asiasanoin Helkaan. Julkaisu karttuu yhä painettuna vaihtosuhteen perusteella.

Miten Yhdysvaltain suurmies Benjamin Franklin (1706-1790), yhdysvaltalainen toimittaja, kirjailija, filantrooppi, tiedemies, keksijä, diplomaatti ja yksi Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen (4.7.1776) allekirjoittajista, liittyy tähän julkaisuun? Franklin oli aikansa tunnetuimpia Philadelphian vaikuttajia, joka perusti kaupunkiin palokunnan, kirjaston sekä sen vanhimpiin kuuluvan sairaalan. Yhdessä kasvitieteilijä, hortonomi ja tutkimusmatkailija John Batramin kanssa Franklin perusti Yhdysvaltain vanhimman tieteellisen seuran, American Philosophical Societyn. Franklinin toimesta seura ryhtyi julkaisemaan vuodesta 1771 lähtien neljästi vuodessa ilmestyvää lehteä Philadelphiassa: Transactions of the American Philosophical Societya.

Pääkirjastoon sijoitetussa sarjajulkaisussa julkaistiin 1930- ja 1940-luvulle asti artikkeleita paleontologiasta, darwinismista, luonnonhistoriasta, kasvitieteestä ja tutkimusmatkoista muuttuen myöhemmin humanistisempaan suuntaan.

Kun asiasanoitin julkaisun sisältöä, havaitsin, että lehti sisältää tutkimusta vaihdellen eri aloilta, kuten tieteenhistoriaa, antiikintutkimusta, keskiajan, tähtitieteen ja lääketieteen historiaa, assyriologiaa, egyptologiaa, kirkkohistoriaa, Franklinin henkilöhistoriaa ja toimintaa, aluesuunnittelua, taidehistoriaa, talous- ja sosiaalihistoriaa kuin myös Pohjois- ja Väli-Amerikan antropologiaa sekä meteorologiaa.

Tätä sarjajulkaisua ei ole saatavilla missään muussa suomalaisessa kirjastossa näin pitkältä ajalta.

Linkit:

American Philosophical Society

Philadelphia

Eeva-Liisa Viitalan artikkeli Luonnontieteiden kirjaston vaiheista

Kokoelmaluettelo Helka

JSTOR – Transactions of the American Philosophical Society

Teksti:

Taina Sahari
Kirjastonhoitaja
Hankinta- ja metadatapalvelut
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvat:

Helena Hiltunen

 

Valo pääsi irti

Itse valotaiteilja Ainu Palmu kapusi Kaisa-talon ikkunalaudalle katsomaan yleisön reaktioita.

Alvar Aalto on sanonut, että talon pitäisi saada nukkua öisin. Onpa kiinnostavaa ajatella minkälaisia unia tämä kirjasto näkee tänä yönä, kun on koko illan ollut vaaleanpunaisena, haaveili valosuunnittelija.


Ainu Palmu ikkunalaudalla


Pinkki kirjoittaja

Helsingin kaupunkitapahtuma Valo on irti Lux Helsinki järjestettiin tammikuun ensimmäisellä viikolla. Pink Caravan -teoksen ideana on se, että se nähtiin

viidessä eri kohteessa viiden päivän aikana. Teoksen kohteet paljastuivat yleisölle yksitellen ja vasta tapahtuman edellisenä iltana tieto levisi facebookin kautta. Kaisa-kirjastossa teos nähtiin loppiaissunnuntaina 6.1.  Valotaiteen lisäksi ulkosalle kuului teokseen  tilattu analoginen musiikki, Aake Otsalan säveltämä Pinkki Kohina (Pink Noice.)

Teksti

Tiinakaisa Honkasalo
Viestintäpäällikkö
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvat

Tiinakaisa Honkasalo

Hei me muutetaan – vol. 3

Kirjaston muuttoon valmistavat tilaisuudet jatkuivat 15.3. Porthaniassa. Kun elokuussa puhuttiin muuttoon ja Kaisa-taloon liittyvistä toiveista ja huolista, tällä kertaa päästiin lähemmäksi käytännön muuttoaskareita. Ylikirjastonhoitaja Kaisa Sinikara avasi tilaisuuden ja kertoi, että nyt jännitetään mahtaako kirjasto olla luovutuskunnossa vappuaattona. Tällä hetkellä rakennustyömaalla on loppukirin vuoksi työrauha eikä kierroksia järjestetä. Ennen IFLA:n konferenssia elokuun puolessavälissä pitäisi olla kunnossa ainakin 2., 3. ja 4. kerros!

Kampuskirjastonjohtaja Pälvi Kaiponen muistutti meitä siitä, että ei heti alkuun oteta 100 metrin pika-aitoja, vaan varaudutaan siihen, että edessä on maraton. Huomioidaan jaksaminen, työn ilo ja jaetaan taakkaa.

Tilastokeskuksen Mikko Niemi ja ARC-kirjaston Taina Iduozee esittäytyvät ja pyysivät ottamaan yhteyttä, jos meillä on ajatuksia ja visioita yhteistyöstä.

Tilastokeskus tuo Kaisa-taloon tilastojen näkyvyyttä ja ilosanomaa. ARC-kirjasto tuo oman arvokkaan panostuksensa Kaisa-taloon humanistis-yhteiskunnallisella aineistollaan.

Yhteistyö on voimaa!

Muuttopäällikkönä toimiva kehittämispäällikkö Ritva Hagelin kertoi Kaisa-talon tilasuunnittelun tämänhetkisestä vaiheesta. 1200 muuttolaatikkoa on jo pakattu ja edessä 29 kilometrin urakka. Pakkausta tehdään yli toimipaikkarajojen ja muuton aikataulu tarkentuu kaiken aikaa.

Parhaillaan suunnitellaan opasteita yhteistyössä arkkitehtien kanssa, jotta asiakkaat löytäisivät vaivatta etsimänsä. Kuinka monta ripustettavaa opastetta voikaan laittaa ennen kuin kirjasto alkaa muistuttaa viidakkoa?

Palvelupäällikkö Kirsi Luukkanen kertoi asiakaspalvelun järjestelyistä muuton eri vaiheissa. Toimipaikat sulkevat ovensa kolmessa aallossa, joista ensimmäinen kohoaa heti vapun jälkeen. Kevään ja kesän prioriteettijärjestys kirjastotyön osalta on muutto, asiakaspalvelu ja kurssikirjahankinta. Poikkeustilanteesta huolimatta pyrkimyksenä on mahdollisimman laadukas asiakaspalvelu.
Jos muut muuttotehtävät eivät sovi, voi osallistua asiakaspalveluun auki olevissa toimipaikoissa, puhelinpalvelussa ja sähköpostitse. Apuna on noin 15 tarvittaessa kutsuttavaa.

Miten pakkaan kirjoja? Miten nostan laatikoita? Työsuojeluvaltuutettu Jari Tolvanen kertoi ergonomia-asioista. Mitä raskaampi työvaihe, sitä enemmän aikaa palautumiseen, Jari painotti.
Tehdään pareittain, maltilla ja kerralla oikein. Muista tukevat kengät, venyttele ja pidä taukoja! Jos parilla on väärä työasento, voi asiasta huomauttaa ystävälliseen sävyyn.

Lopuksi pidettiin Elisa Hyytiäisen vetämä paneeli, johon osallistuivat Ritva Hagelin, työnjohtaja Samuli Torkler (tila- ja kiinteistökeskus), työnjohtaja Elisa Sandell (yliopiston kuljetuspalvelut), arkkitehti Anna-Maija Haukkavaara, Pälvi Kaiponen ja Jari Tolvanen. Paneelin jäsenet vastasivat etukäteen lähetettyihin kysymyksiin yhteistyössä yleisön kanssa. Erityisesti kiinteistöpäällikkö Pekka Seppälä ja tietotekniikka-asiantuntija Arto Konttinen osasivat vastata useisiin kirjastolaisten mieltä askarruttaneisiin kysymyksiin. Arto esimerkiksi kertoi, että valtaosa saa uuteen taloon uuden tietokoneen.

Viherkasvit ovat puhuttaneet jokaisessa Hei me muutetaan –tilaisuudessa. Saammeko tuoda taloon viherkasveja? Vastaus oli, että ainakin tällä hetkellä periaatteessa työhuoneisiin voi viedä, mutta yleisiin tiloihin ei.

Kaisa-taloon on tulossa Jenny Ropen ja Terhi Ekebomin nykytaidetta. Entä mitä tehdään taidehistorian toimipaikan tiloissa oleville patsaille ja muille taide-esineille? Asiaa selvitellään.
Tuleeko meille palautusluukku ulko-oveen? Asiasta neuvotellaan arkkitehtien kanssa.

Kysyttiin kokoushuoneiden varausjärjestelmästä. Asiaa selvitellään maaliskuun aikana. Myös 7. kerroksen neuvotteluhuoneen varaaminen keskustelutti. Ainakin aluksi huone on vain kirjaston käytössä.

Turvallisuuskysymyksiin pureudutaan 19.4. omassa tilaisuudessaan ja muuttotarina jatkuu viimeistään syksyllä.

Lisää aiheesta:

Hei, ME kyseltiin! – Kirjaston keskitettyjen palveluiden muuttoseminaari Valkoisessa salissa 2.11.2011 (Verkkarin juttu keskitettyjen palveluiden muuttoseminaarista)
Hei me lennettiin! Mielikuvamatka Kaisa-taloon, osa 1 (Verkkarin juttu ensimmäisestä muuttoseminaarista)

Teksti

Elisa Hyytiäinen
Jussi Kajaste
Johanna Lahikainen
Sirkku Liukkonen

Kuvat

Helena Hiltunen

Kolumni: I have a dream

Kaisa-talo

Kohta se alkaa. Meinaan muutto. Iso urakka.

Viime vuoden pitkä, kuuma tarrakesä osoitti, että poppoomme pystyy organisoidusti selviytymään suuristakin urakoista. Päälle päätteeksi toisinaan oli vallan hauskaa – tarra lensi ja huuli myös.

Että siittä vaan painamme meneen muutonkin.

Minulla on haave. Ja muuttoon sekin liittyy. Meillä on nimittäin päivystyspisteessä printteri, Hewlett Packard LaserJet 2100TN. Siitä romusta on ollut jumalattomasti harmia monelle virkailijalle jo vuosikausien ajan.

Haaveeni on paitsi haave, myös Entlösung. Haaveeni aion toteuttaa seuraavalla tavalla: Kutsun paikalle kaikki virkailijat, joille sanotti romu on aiheuttanut akuutteja stressireaktioita, posttraumaattisista oireista puhumattakaan. Sitten otan esiin kotoa tuomani, omistamani kirveen – tuon joka kodin argumentaatiovälineen – ja hakkaan sen ..keleen muoviläjän palasiksi.

Minä toivon, ja minä uskon, että tämä tekoni lisää työhyvinvointia ainakin yhtä paljon kuin kolme iltapäiväseminaaria, joissa liimaillaan posti t -lappuja telineessä olevalle isolle paperille.

Byrokratian välttämiseksi tunnustan jo etukäteen syyllisyyteni ilkivallantekoon, joten voimme siirtyä suoraan korvausasioihin. ATK-porukan pojat laskekoot paljonko olen sitten velkaa. Vaikka oikeastaan tommosen romun hajottamisesta pitäisi maksaa erityispalkkio, vähän niin kuin tapporaha haittaelukasta.

Teksti

Lasse Koskela
Tietoasiantuntija
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuva

Helena Hiltunen
Verkkotoimittaja

RFID-tarroitus edennyt vauhdilla keskustakampuksen kirjastossa

Kesän alussa asetettiin tavoitteeksi tarroittaa 500 000 kirjaa kesäkuukausien aikana.
Elokuun puolivälin jälkeen 600 000 kirjan raja oli ylitetty ja projekti jatkuu.

RFID-tarroitusvuoroihin osallistui kesän aikana yhteensä noin 140 henkilöä.
Keskustakampuksen kirjaston henkilöstön lisäksi mukana oli kollegoja keskitetyistä
palveluista, Kumpulasta, Meilahdesta ja Viikistä.
Moni on kertonut, että on ollut mukavaa työskennellä yhdessä ja
tutustua samalla eri toimipaikoista ja kampuksilta tulleisiin
kollegoihin.

11-vuotias Sonia Allardt kävi äitinsä luona tämän työpaikalla ja kokeili
RFID-tarroituslaitetta. – Kivaa!, oli Sonian mielipide.

Kiitokset kaikille tarroitukseen osallistuneille! Lue myös Lasse Koskelan väliraportti pitkästä kuumasta tarrakesästä.

Sonia Allardt kokeilee tarroittamista Matti Myllykosken opastuksella valtiotieteiden toimipaikassa.

 

Teksti ja kuvat

Johanna Lahikainen
Tietoasiantuntija
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

 

RFID-talkoot alkaneet keskustakampuksella

Keskustakampuksen kunnianhimoinen RFID-tarroitusprojekti on alkanut. Kesän aikana yritetään tarroittaa mahdollisimman suuri määrän vuonna 2012 Kaisa-taloon muuttavista 1,1 miljoonasta niteestä. Tarroituslaitteista ja tarroista käydyn kilpailutuksen voitti Mikro-Väylä Oy.

Kuva: Kirjastolaisia RFID-tarroittamassa. Kuva: Johanna Lahikaisen puhelin.

Tässä Verkkari-lehdessä myös Lasse Koskelan nauruhermoja herättelevä kolumni tarroitusurakasta:

Kirjasto tulevaisuuden oppimisympäristönä?


Soolosta sinfoniaan, liitutaulusta tablettiin – tulevaisuuden oppimisympäristöt -seminaari 9.3.2011.

Käynti seminaarissa, jossa kirjasto-, museo- ja oppilaitosväki kertoivat visioitaan tulevaisuuden oppimisympäristöistä, sai miettimään: mahdammeko me ottaa näitä asioita tarpeeksi huomioon Kaisa-talon suunnittelussa?

  • Tilasuunnittelussa huomioitava “uudet” kumppanit ja pedagogiikka: esim. työpaja- ja oppimisympäristöjen tuotekehittely
  • Asiantuntijaroolin laajentaminen ja jakaminen: asiakkaat mukaan suunnittelemaan uusia palveluja ja järjestämään tapahtumia, vapaaehtoiset esittelemään tilaa ja kokoelmia?
  • Voimmeko me kirjastolaiset luopua ”vain me tiedämme oikeita asioita” –ajattelusta?
  • Tarvitaan tilaa myös positiiviselle haahuilulle (vrt. browsing) ja tapahtumille
  • Kirjasto tapahtumien näyttämönä: oma tapahtumatuotanto ja kumppanien tapahtumatuotanto? Millaista moniammatillisuutta tämä voisi kehittää?

Seminaarin materiaalia saatavilla verkossa:

AKTIIVI-koodinaatiohanke ja Tampereen eOppimisen klusteri

Kirjoittaja

Erva Kostiainen
informaatikko
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Ajankohtaista Kaisa-talon suunnittelussa

Tällä hetkellä Kaisa-talon kirjaston opaste- ja tiedotussuunnitteluryhmässä pohditaan opasteita yhdessä oppimiskeskus Aleksandrian edustajien kanssa.

Tuleva kirjasto toimii tiiviissä yhteistyössä Aleksandrian kanssa: mm. 24 tunnin lukusali on Aleksandrian puolella.

Ryhmä miettii millaisia opasteita kirjastoon ja oppimiskeskukseen tarvitaan. On toivottu sekä sähköisiä että perinteisiä opasteita. Muunto- ja joustavuussyistä hyllyopastus ei tule olemaan sähköinen.

Pysyvämpi tieto olisi perinteisissä kiinteissä opasteissa. Sähköiset infotaulut voisivat antaa vaihtuvampaa tietoa esimerkiksi kirjakahvilan tapahtumista ja poikkeusaukioloajoista.

Entä tarvitaanko tavallisia ilmoitustauluja, kysyvät arkkitehdit kirjastolta. Minkä verran ja mihin? Yleensä on kuulemma niin, että aluksi sanotaan, ettei niitä tarvita, mutta pian huomataan, että olisi sittenkin tarvittu. Siirrettävät seinäkkeet vaikuttavat hyvältä vaihtoehdolta. Niitä voisivat käyttää sekä asiakkaat että kirjaston henkilökunta.

Helsingin yliopistolaiset voivat seurata kirjastosuunnittelua Uusikirjasto-wikissä ja kommentteja otetaan mieluusti vastaan.

Kuva: Espoossa sijaitsevan Entressen kirjaston värikkäitä opasteita. Ks. myös Nicola Nykoppin blogi

Kirjoittaja

Johanna Lahikainen
tietoasiantuntija
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuva

Nicola Nykopp
suunnittelija
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kirjastohommia ABC – käsikirja tietämättömille osa I: Henkiin herättämisen ihmeitä

Pirjo Ahtiaisen valtakunnassa, opiskelijakirjaston 5. kerroksessa, tapahtuu joka päivä useita henkiin herättämisen ihmeitä, kun Ahtiainen puhaltaa tuhoon tuomittuun kirjan uudelleen eloon.  Pirjo korjaa kannet, liimaa sivut ja huolehtii että uuden kirjastolaiset osaavat käsitellä kirjoja oikein. Hän on oikea master, mentor ja tutor.

Pirjo Ahtiainen valmistui kirjansitojaksi vuonna 1967, mutta päätyi vasta 22 vuoden toimistotyömutkan jälkeen kutsumustyöhönsä Opiskelijakirjastoon vuonna 1994.


Pirjon värisuora.

– Tämä on henki ja elämä minulle. Muuta en tekisikään, Ahtiainen hymyilee.

Ahtiainen kertoo korjaavansa niin paljon kirjoja kuin suinkin pystyy. Viime vuonna hän korjasi laskujensa mukaan n. 4200 kirjaa, vaikka hänelle on siunaantunut kirjojen kunnostamisen lisäksi muitakin tehtäviä kirjastossa.


Kirjan kunnostusta.

Pahimmassa tapauksessa Ahtiainen saa käsiinsä kirjan, jonka kannet ovat irti ja sivut irronneet. Edessä onkin rankka puntarointi; heittääkö kirja roskiin vai yrittäisikö vielä elvyttää.

Oikein kiireisinä päivinä Ahtiainen on kunnostanut kirjan ja vienyt sen suoraan odottavan asiakkaan käsiin. Tämä on sitä palvelua parhaimmillaan.

Kurssikirjat kulutuksessa

Opiskelijakirjaston tärkein ”myyntituote” on luonnollisesti kurssikirjojen laaja valikoima. Kirjat kiertävät hurjaa vauhtia opiskelijalta toiselle ja niiden käsittely on välillä turhankin kovakouraista.

– Kurssikirjoja saatetaan palauttaa missä kunnossa tahansa. Kuulin eräänkin tapauksen, missä asiakas vakuutti kirjan kansien olleen kosteat kuukauden päivät edellisen lainaajan jäljiltä, Ahtiainen hymähtää.

Tutkimme muutamia iloisen värikkäitä opuksia. Värit eivät johdu kuvituksesta, vaan merkinnöistä, joita opiskelijat ovat kirjoihin tehneet. Sivuilla on tunnistettavissa kaikki sateenkaaren värit. Hyvä kun itse tekstistä saa selvää.

– Valituksia kirjojen kunnosta ei tule, sillä kunto on asiakkaiden omaa syytä.

Jokainen kirja on kunnostuksen arvoinen

Korjausta kaipaavat kirjat saavat Pirjon käsittelyssä tasavertaisen kohtelun. Mikään opus ei saa erikoiskohtelua, vaan kaikki kirjat korjataan tunnollisesti ja ammattitaidolla.


Pirjo Ahtiainen on tyytyväinen työssään.

Ahtiainen on harvinainen lajissaan. Hän on ainoa kokopäiväinen kirjojen huoltaja Helsingin yliopiston kirjastossa. Esimerkiksi kaupungin kirjastopalveluiden palveluksessa on useampi ammattilainen.

On upeaa kuunnella ihmistä, joka kertoo työstään näin innostuneesti. Pirjo Ahtiainen suhtautuu työhönsä suurella palolla ja intohimolla.

Kirjojen korjaus on myös äärimmäinen teko kestävän kehityksen kannalta. Kun kirjoja korjataan ja huolletaan, niiden käyttöikä pitenee ja näin vältytään materiaalien ja energian tuhlaukselta.  Lopussa ainakin luonto kiittää.

Kirjoittaja

Helena Hiltunen
Verkkotoimittaja
Hallinto- ja kehittämispalvelut
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvat

Helena Hiltunen

Ryhmätyötiloja uuteen Keskustakampuksen kirjastoon

”Opiskelutapojen muuttuessa ryhmätyötilojen kysyntä on viime vuosina kasvanut. Uudessa kirjastossa pyrimme kasvattamaan ryhmätyötilojen määrää, ja tietenkin myös Aleksandrian [sekä Minervan] ryhmätyötilat ovat edelleen käytettävissä. ”  Näin kirjoitti suunnittelija Nicola Nykopp Uusikirjasto-wikissä vuonna 2009.

Kirjaston ryhmätyötilat ovat olleet koko ajan mukana suunnittelussa, ja uuteen taloon tulee sekä 9 pientä (noin 3-5 hengen) että 6 isohkoa (noin kymmenelle hengelle) ryhmätyötilaa. Tiloja halutaan käyttää mahdollisimman monipuolisesti, joten vaikkapa varustetasoa ja varausjärjestelmää pohditaan kuumeisesti.

Projektiryhmässä yritetään kurkistaa kahden vuoden päähän ja saada otetta opiskelijoiden ja tutkijoiden tarpeista. Tarvitaanko joka tilaan kiinteä tietokone vai ovatko tabletit (ePadit ja muut) jo arkipäivää ja riittäisi, että tilassa olisi hyvä näyttö ja kenties retroa välineistöä kuten flappitaulu.

Helsingin yliopistolaiset voivat seurata kirjastosuunnittelua Uusikirjasto-wikissä ja kommentteja otetaan mieluusti vastaan.


Nyt tulevat ryhmätyötilat ovat vielä vain suunnitelmaa.

Brown Bag–lunch på svenska

Keskustakampuksen ruotsinkielen taitajat kutsuivat kollegansa syömään eväitä Soc&komin (Svenska social- och kommunal högskolan) tiloihin keskiviikkona 17.11.2010.

Nk. svenska teametin harteilla ovat kampuskirjaston ruotsinkieliset palvelut.

Tiimiläiset halusivat tarjota muulle Keskustakampuksen kirjaston henkilökunnalle mahdollisuuden puhua ja harjoitella ruotsia sitä sujuvasti puhuvien kanssa vapaamuotoisesti lounaan lomassa.

Noin kymmenen keskustakampuksen kirjastolaista rupatteli toisella kotimaisella niin työasioista kuin arjen puuhista. Tunnelma oli vapautunut, eikä keskustelua haitanneet unohtuneet tai väärät sanat.

Lounaan jälkeen kirjastonhoitaja Maria Villbacka-Henriksson esitteli Soc&komin rakennusta kiinnostuneille. Rakennus on valmistunut vuonna 2009 ja sen on suunnitellut arkkitehti Juha Leiviskä arkkitehtitoimisto Helander-Leiviskästä. Suunnittelun teemoina olivat avoimuus ja sosiaalisuus.

Lisätietoja rakennuksesta

Lisätietoja Soc&komin oppimiskeskuksesta

Kuva:

Kirsi Luukkanen
informaatikko
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

FeedNavigator käyttöön myös Keskustakampuksella

Meilahden kampuskirjastossa kehitetyn FeedNavigator-uutuusseurantapalvelun käyttöönottoa on valmisteltu syksyn aikana myös Keskustakampuksen kirjastossa. Kuten Viikin kampuskirjaston viimevuotisessa Solmu-hankkeen pilotissa, myös Keskustakampuksen kirjaston Solmussa on todettu, että FeedNavigator on arvokas lisä palveluihimme.

Keskustakampuksen kirjastossa on pohdittu tässä vaiheessa, miten käyttöliittymän tieteenalaluokituksia olisi täydennettävä, jotta ne palvelisivat mahdollisimman hyvin kampuksen tarpeita. Tähän mennessä tieteenalavalikoihin on lisätty kategoriat ”Law” (oikeustiede), ”Education” (kasvatustiede) ja ”Linguistics” (kielitiede).

Tällä hetkellä keskustakampuksella on lisätty palveluun vain Solmu-hankkeessa olevien neljän tutkimusryhmän toiveiden mukaisia lehtiä, mutta palvelun laajempaa käyttöönottoa valmistellaan.

Lisätietoja FeedNavigatorista aiemmissa Verkkarin numeroissa:

Feednavigator uutuuseurantapalvelu laajenee monitieteiseksi

Monitieteisen feednavigator uutuusseurantapalvelun kayttoliittyma uudistui

Muistiinpanoja kirjastosuunnittelusta

Rakennustyömaalla kuhisee

Kaisaniemeen rakennetaan uutta uljasta kirjastorakennusta (nk. Kaisa-talo), josta tulee Suomen suurin yliopistokirjastorakennus. Neljän tiedekunnan kirjastopalvelut, modernit asiakkaiden ja henkilökunnan työskentelytilat sekä 1,3 miljoonaa nidettä sijoitetaan yhdeksään kerrokseen vuonna 2012. Minervassa on jatkossakin käyttäytymistieteiden kokoelmat ja kirjastopalvelut.

Tällä hetkellä rakennus nousee jo kovaa vauhtia. Hissikuilut ovat jo näyttävästi paikoillaan sekä muutkin maanpäälliset rakenteet alkavat muodostaa taloa.

Kirjastolaiset ja asiakkaat mukana suunnittelussa

Rakennushankkeesta vastaa Helsingin yliopiston tekninen toimiala.  Kirjaston henkilökunnasta on koottu projektiryhmiä, jotka kommentoivat käytännön suunnittelutyötä, johon puolestaan osallistuvat arkkitehtitoimisto Anttinen Oiva Arkkitehdit OY, rakennuttajakonsultti Ola Malmberg, erikoissuunnittelijat (LVIA-, rakenne- ja sähkösuunnittelijat) sekä teknisen toimialan omat asiantuntijat.

Suunnittelija Nicola Nykoppin hoitaessa muita tehtäviä Keskustakampuksen kirjastossa, vs. kirjastosuunnittelija Mari Viljanen koordinoi rakennushankkeen suunnittelua kirjaston puolella. Hän kuuntelee seitsemän projektiryhmän toiveita, välittää tietoa suunnittelijoiden ja kirjaston välillä ja esittelee hankkeen etenemistä kirjaston johdolle. Tärkeänä aisaparina Marilla on HY:n teknisen toimialan arkkitehti Anna-Maija Haukkavaara.

Viime aikoina projektiryhmissä on otettu kantaa kokoelmatiloihin, opasteisiin, sisääntulokerroksen asiakaspalvelualueeseen sekä asiakkaiden työskentelytiloihin. Ryhmissä on mietitty mm. seuraavia kysymyksiä: pitäisikö kaiken opastuksen olla sähköistä? Kuinka paljon kirjoja mahtuu maanpäällisiin kerrosneliöihin? Miten varmistaa asiakkaiden viihtyvyys?

Uuden kirjastorakennuksen opasteet keskustelussa: arkkitehti <http://www.aoa.fi/>Matti Huhtamies (Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy), rakennuttajakonsultti Ola Malmberg (Indepro Oy), koordinaattori Jyri Poittinen (HY Tekninen toimiala), arkkitehti Anna-Maija Haukkavaara (HY Tekninen toimiala) sekä suunnittelija Mari Viljanen (Keskustakampuksen kirjasto)

Uuden kirjastorakennuksen opasteet keskustelussa: arkkitehti Matti Huhtamies (Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy), rakennuttajakonsultti Ola Malmberg (Indepro Oy), koordinaattori Jyri Poittinen (HY Tekninen toimiala), arkkitehti Anna-Maija Haukkavaara (HY Tekninen toimiala) sekä suunnittelija Mari Viljanen (Keskustakampuksen kirjasto)

Talon ylimpään, seitsemänteen kerrokseen sijoitetaan Helsingin yliopiston kirjaston keskitetyt palvelut, kirjastorakennuksen yhteiset taukotilat sekä työskentelytiloja asiakkaille, lähinnä kampuksen tutkijoille.  Lisäksi näyttäviä tiloja voisi hyödyntää pienimuotoisessa näyttely- ja esittelytoiminnassa.

Asiakkaiden näkökulmaa suunnitteluun tuomaan on perustettu asiakasryhmä, joka on sitoutunut tutustumaan suunnitelmiin ja antamaan niistä palautetta. Asiakasryhmässä on sekä henkilökunnan että opiskelijoiden edustajia niistä neljästä tiedekunnasta, joiden kirjastopalvelut siirtyvät uuteen rakennukseen.

11.10. pidettiin HULib-tilaseminaari, missä arkkitehdit esittelivät suunnittelun nykyvaihetta ja tutkijat, opiskelijat sekä kirjaston henkilökunta esittivät toiveitaan kirjastotilojen suhteen.

Lisää tietoa

Helsingin yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle on luotu sisäiset verkkosivut, joilla tiedotetaan keskustan uuden, Kaisa-taloon sijoittuvan kirjaston suunnittelusta ja rakennustöistä. Sivuilla voi myös kommentoida suunnitelmia ja lähettää toiveita ja terveisiä kirjastosuunnitteluun.

Kaisa-taloa rakennetaan

Projektinjohtourakoitsija SRV julkaisee viikoittain työmaatiedotteen, joka jaetaan lähialueen kiinteistöihin sekä on luettavissa myös kirjaston Alma-sivuilla (Kaisa-talon viikkotiedotteet).

Aiemmin hankkeesta kirjoitettua.

Suunnittelija Nicola Nykoppin blogi, joka on nyt tauolla, mutta sisältää paljon tietoa suunnittelusta.

Kirjoittajat:

Kirsi Luukkanen
informaatikko
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Johanna Lahikainen
tietoasiantuntija
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvat:

Kirsi Luukkanen ja Helena Hiltunen

Keskustakampuksen kirjasto valtasi Vanhan

Vuoden vaihteessa meistä kaikista tuli Helsingin yliopiston kirjastolaisia. Lähiökampusten kirjastoissa on oltu ruodussa jo pitkään, mutta keskustassa kirjastoväki on vielä levällään monessa pisteessä. Avaus-rakennustyömaan räjäytyksiä odotellessa vietettiin keskustakampuksen uuden organisaation Alkulaukaus-tapahtumaa. Yhteiselon alkua juhlistettiin marssimalla, jos nyt ei aivan yhteisrintamana, niin ainakin melkein samalla kellonlyömällä, Vanhalle ylioppilastalolle.

Tilaisuuden järjestelyistä vastasi ”Trio Alkulaukaus” eli Eeva Palje, Jussi Kajaste ja allekirjoittanut. Juhlan kantavana teemana oli kirjastolaululevyltä lainattu ajatus: ”Ei pelkkä iso talo meille yksinään vielä kirjastoa tee” – vaan meidän pitää tehdä se itse, yhdessä.

Levyn tarkemmat tiedot.

Seuraavassa on melko pitkä selostus tilaisuudesta, josta ei voi lyhyesti kirjoittaa.

Pakka sekaisin

Kuva: Pekka KarhulaTilaisuuden luonne avautui oitis sisään tulijoille, kun vieraat näkivät oven suussa tieteen uusimman innovaation: kättelyautomaatin. Prototyyppi, johon oli integroitu myös pönötyksen poisto, saatiin koekäyttöön helpottamaan johtajien koukistajalihaksia rasittavaa kättelyurakkaa;  pandemian riskeistä puhumattakaan. Kättelyn, joko manuaalisen tai automatisoidun lisäksi alkuseremoniaan kuului UNO-pelikortin nykäisy pakasta ja sitten vain kortin osoittaman pöytään istumaan.

Kirjaston johtaja Pälvi Kaiponen sai lausua muutaman sanan aluksi, mutta sen enempää virallisuutta ei sallittu.

Eeva Palje johdatteli kuulijoita päivän epistolaan, jonka voisi kiteyttää yhteisöllisyyttä nostattavaksi sanapariksi: ”muista – meiksi”. Paljon ryhmätyötä on jo tehty tulevaa yhdistymistä varten, mutta monia tuiki tärkeitä aiheita on jäänyt ryhmien toimintasektoreiden katveeseen, vaille pohdintaa. Nämä asiat nostetaan tänään pöydälle. Niinpä Eeva kehotti jokaista pöytäkuntaa antamaan luovuutensa yhteisen hyvän käyttöön ja paneutumaan annettuihin tehtäviin, niihin palattaisiin vielä päivän päätteeksi. Mutta ensin syödään.

Muutoksen edessä ollaan aina hämmennyksen vallassa, mutta onneksi meidän ei tarvitse astua uuteen aivan tietämättöminä. Ruokailun jälkeen nimittäin kampusastrologimme Jussi Kajaste kertoi mitä tähtitaivas lupaa kirjaston väelle. Jos jonkinlaista kosmista väreilyä ja hallinnollista teutarointia Pluto, Uranus ja muut vekkulit ovat meille valmistelemassa, mutta on helpottavaa kun nyt tiedämme näistä etukäteen. Mutta paljon on myönteistäkin luvassa: kirjastolaisten oikean lottorivinkin Jussi oli tähdistä (vai olikohan se SOLE tm:stä) lukenut!

Lue koko ennustus täältä.

Tutuksi tullut Duo Severo esitti musiikkia maailmalta harmonikan ja viulun voimin. Pojat soittivat ensikertaa Vanhalla ja kehuivat salin akustiikkaa. Nautinnollisen musiikkihetken päätyttyä pöytäkunnilla oli vielä hetki aikaa tehdä viime säädöt annettuihin tehtäviin, joiden purku aloitettiin pullakahvin jälkeen.

Kuva: Pekka Karhula

Korkealentoista yhteisvoimaa

Jokainen pöytä oli siis nimetty ryhmäksi, tiimiksi tai komissioksi joita oli kaikkiaan kahdeksan:

Ensimmäisenä tuotoksiaan esitteli keskustakampuksen kuoro. Me järjestäjät pelkäsimme kuorosotaa ja odottelimme jonkinlaista ohjelmiston määrittelyä, mutta eikö mitä: kuoro olikin jo valmis ensikonserttiin! Moniääninen, myös säestyksen tuottanut oivallinen kuoro ”Rajallinen” esiintyi loistavasti! Mukana oli sopraanoja, tenori-basso ja sekalainen määrä komppaajia. Esitetty kappale oli kuoron omaa tuotantoa ja siinä otettiin väkevästi kantaa länsimaiseen aikakäsitykseen ja sen materiaalisiin vaikutuksiin lokaalisesti.

Luokitustyöryhmä

Kokoelmaryhmä päätyi taannoin – mielestämme vähän hätäisesti – UDK:n käyttöön ottoon K-kampuskirjaston tieteenalavyöhykkeillä. Mutta eihän UDK ole edes suomenkieltä! Ryhmä sai laatia uuden, kaikille yhtä himmeän luokitusjärjestelmän. Kirjojen järjestäminen kannen värin mukaan oli tullut ensimmäiseksi ryhmän mieleen, sitähän monet asiakkaatkin toivovat, mutta muitakin käyttökelpoisia ja asiakasystävällisiä systematisointeja esitettiin:

hyvät kirjat – huonot kirjat: tutkijoiden aikaa säästyisi ja tutkimuksen taso nousisi jos tällainen selkeä jako tehtäisiin kirjaston asiantuntemuksella!

– luokitus lainakertojen mukaan: kaikki tutkijathan haluavat lukea samoja kirjoja, mutta he voisivat hyötyä myös ajatuksista, joista kukaan ei ole koskaan ollut kiinnostunut, eli ei koskaan lainatuista kirjoista. Bibliometrisillä menetelmillä löydettäisiin myös ne hengen tuotteet, joihin kukaan ei ole koskaan edes viitannut!

vapaa luokitus: jos luokituksesta luovuttaisiin kokonaan ja otettaisiin käyttöön ns. tiedon meri (vrt. pallomeri) , johon tutkija voisi sukeltaa pää edellä, niin tutkimus olisi varmasti poikkitieteisempää! Tässä kohtaa luokitusryhmän ajatuksia jatkojalostettiin hyllytysryhmän puolella.

KylmäSäilytysJärjestelmänTäyttöAsteen SäätelyKomissio ts. Taukotilan jääkaappijaosto Jääkaappi täyttyy kohta kävelemään oppivista huoltajaa vaille jääneistä elintarvikkeista, ja joskus taas omat eväät päätyvät väärään suuhun! KSJTASK:n ratkaisuehdotus:

Ongelma poistuu arkkitehtonisin keinoin: uudessa talossa meillä on iso parveke, josta riittää kylmäsäilytystilaa jokaiselle jonkinlaisen eväsrepun verran.  Kikka kakkonen olisi ulkoistaminen: Gordon Ramsay tai Hans Välimäki voisivat ottaa hoitaakseen taukotilan kokonaan.

Hyllytyksen uudet tuulet

Eihän käy päinsä, että kirjoja aina vain järjestetään ikivanhojen sääntöjen mukaan! Uutta näkemystä ja innovaatiota kaivataan näihinkin toimintoihin. Hyllytysryhmän tuotoksissa näkyi selvästi patoutunut tarve irtaantua ahdistavasta alfabeettisesta järjestyksestä. Aakkostus on tullut tiensä päähän, sille esitettiin lukuisia toinen toistaan parempia ja luovempia vaihtoehtoja:

Good old Numerus currens: joka opukselle annetaan järjestysnumero. Uutena piirteenä esitettiin että kirjaston kirjojen määrä olisi vakio (esim.3 miljoonaa). Luku olisi helppo muistaa ja näin yhtenäistää tiedotusta. Ja huom. vain poistetun kirjan tilalle voisi hankkia uuden.

Hyllytys virkailijan pituuden mukaan. Virkailijat keskittykööt osaamisalueensa ytimeen, eli pitkät hoitavat ylähyllyt, lyhyet alahyllyt ja keskikokoiset siltä väliltä. Ja tämä otetaan huomioon myös rekrytoinnissa.

Hyllytys kirjan binääriluvun mukaan. Tätä ehdottivat ryhmän atk-ihmiset, joiden mielestä se olisi ehdottomasti selkein ja paras järjestys. Mutta miksi, se jää meille taviksille täysin hämärän peittoon. Koska se on kuitenkin niin ylivertainen järjestys, niin atk-ihmisten lisärekrytointi tätä varten on täysin perusteltua…

Jos hyllytystyössä tärkeintä on nopeus, niin silloin voitaisiin ottaa käyttöön toimintatapa jossa palautettu kirja laitetaan heti ensimmäiseen tyhjään kohtaan hyllyssä! Salamannopeaa!

Yhtenä modernina ratkaisuna esitettiin se vaihtoehto, jota muutkin yritykset ovat nähneet parhaaksi käyttää: ulkoistetaan hyllytys Baronalle!

Myös itsepalvelua ehdotettiin: asiakkaat tekevät sen itse parhaiten, koska itsehän he ne kirjat sieltä hyllystä hakevatkin (niin makaat kuin petaat).

Viimeisenä meille esiteltiin sanoisinko ”lopullinen ratkaisu” eli kokonaisvaltainen näkemys hyllytykseen ja myös kokoelmiin: Ei hyllytetä ollenkaan, vaan kaikki palautukset laitetaan suoraan kierrätykseen, josta menisi suoraan tieto taas hankintaan, joka näin pyörisi automaattisesti. Silkkaa neroutta!

Kannustustiimi

 Motto: “Kannusta työtoveri päivässä”. Kannustusta tarvitaan aina. Ja paljon. Jos vuodessa on noin 250 työpäivää, pitää kannustuksia olla vähintään yhtä monta. Tiimi päätyi ehdotuksessaan uuden ”motivaattorin” viran/toimen perustamiseen.  Motivaattori laatii jokaiselle työntekijälle joka päivä henkilökohtaisen räätälöidyn täsmäkannustuksen. Se on niin vaativa työ, että se vaatii todella hyvän motivaation mikä saadaan aikaan siten, että motivaattori motivoi itsensä itsemääräämällään vaatitasolla!

Kuva: Pekka Karhula

Hakusanatyöryhmä

Hakusanoja ei koskaan ole liikaa, koska niin monella ovat sanat hakusessa. Työryhmän tehtävänä oli keksiä uusia, moderneja, käyttökelpoisia hakusanoja. Ryhmä esitteli tuotoksiaan jotka olivat monipuolisia, anagrammimaisia ja parhaimmat toimivat molemmilla kielillä (esim. SÖKÖ). HAKU, SANA, KUHA, HAKKU, UHKA, HAKUNILA, HANASAKU (toimii näppärästi ainakin juomaa hakiessa) …

Kuva: Pekka Karhula

Kahvitaukotoimikunta

Tunnetusti parhaat ideat syntyvät kahvitauoilla. Tätäkin tuotantoa on kuitenkin vielä varaa tehostaa. Toimikunta ei kannattanut taukojen ohjelmatoimintaa. Kahvin laatuun sen sijaan voisi panostaa. Ja jos nyt oikeen väärin ymmärsin, niin toimikunta toivoi mahdollisuutta vakituisten työntekijöiden äitien palkkaamiseen jonkinlaiseen kahvitaukotyösuhteeseen…

Tuunaten ja stailaten

Kohta meillä kaikilla on uudet työhuoneet. Kuinka ne stailataan linjaan huippuyliopiston brandin kanssa? Mikä olisi sopiva sisustustyyli,  romanttinen, minimalistinen, feng shui, shabby chic, art-nouveau, moderni, vai mikä? Entä millainen olisi yhtenäinen työasu?

Shabby chic (eli köyhäily) -tyyliin ryhmässä oli jo kyllästytty. Feng shui -tyyli sopisi sisustukseen parhaiten, koska siinä voi käyttää jo olemassa olevia kalusteita, ainoastaan sijoitteluun pitää palkata konsultti. Työasuksi ehdotettiin ruskeaa munkin kaapua, jonka sisävuori olisi kirkkaan värinen. Otollisella onnen hetkellä työasun voisi humpsauttaa nurinpäin!

Kuva:

Yhteenvetona

päivän annista voisi sanoa että paljon on tehtävää mutta yhdessä me pärjätään! Yhdessä aikaan saadut tuotokset olivat niin luovia ja ratkiriemukkaita että epäilemättä uudella keskustakampuksen kirjastolla on ainakin ongelmanratkaisukykyä.

Iltapäivän kääntyessä illan puolelle muutamat valtaajista siirsivät rintamalinjaa vielä kuppilaan päin täydentääkseen juomavarantojaan. Suurimmalta osalta valtaus päättyi kuitenkin virka-ajan puitteissa. Ideoiden toteutusta ja jalkautusta varten tarvitaan varmaan vielä uusi, tai ehkä useampiakin pamauksia.

Teksti:
Leena Huovinen
Keskustakampuksen kirjasto
Espanjan kielen tarkasti: Kristiina Lähdesmäki
KPO
Kuvat
Pekka Karhula
Keskustakampuksen kirjasto

Helsingin yliopiston kirjaston nimimuodot

Konsistori päätti kokouksessaan 3.6.2009 yliopiston uuden, 1.1.2010 toimintansa aloittavan, Helsingin yliopiston kirjaston nimimuodot.

Kirjaston nimi ruotsiksi on Helsingfors universitets bibliotek ja englanniksi Helsinki University Library.
Kirjaston kampusyksiköiden nimet ovat:

Keskustakampuksen kirjasto
Campusbiblioteket i centrum
City Centre Campus Library

Kumpulan kampuskirjasto
Campusbiblioteket i Gumtäkt
Kumpula Campus Library

Meilahden kampuskirjasto Terkko
Campusbiblioteket Terkko i Mejlans
Meilahti Campus Library Terkko

Viikin kampuskirjasto
Campusbiblioteket i Vik
Viikki Campus Library

Lisätietoja: