Peliteollisuudesta saunojen määrään – Tilastotiedon palvelupiste ohjaa monenlaisen tiedon lähteille

Tilastotiedon palvelupiste Helsingin yliopiston pääkirjastossa Kaisa-talossa tarjoaa henkilökohtaista neuvontaa kotimaisten ja kansainvälisten tilastojen käyttöön. Informaatikko Anja Törmä ja tietopalvelupäällikkö Sari Palén kertovat, että yllättäen yleisin kysymys ei olekaan tilastollinen!

Minkälaisia palveluita tarjoatte?

Autamme luotettavien tilastolähteiden löytämisessä, käytössä ja tulkinnassa. Suppeisiin tietopyyntöihin vastataan tarjoamalla tietotarpeeseen vastaava tilastoluku, laajemmissa kysymyksissä ohjataan sopivien tietolähteiden luo. Kaisa-talon palvelupisteen asiakas voidaan myös ohjata Kalasataman Tilastokirjaston kokoelma- ja lainauspalvelujen pariin. Metromatka ovelta ovelle kestää vain kymmenisen minuuttia.


Tilastokeskuksen palvelupisteessä päivystämässä Mikko Niemi.

Tilastotietokannat ovat käyttökelpoisia ja hyviä tilastotiedon lähteitä. Niiden rakenne kuitenkin poikkeaa perinteisimmistä viitetietokannoista ja siksi palveluihimme kuuluu myös opastus erilaisten tilastotietokantojen käyttöön. Henkilökohtaisella opastuksella pyritään varmistamaan käyttäjälle riittävät taidot omatoimiseen tilastotietokantojen hyödyntämiseen. Palvelupisteessä voi tutustua kaikkiin Tilastokeskuksen tietokantoihin, myös maksullisiin. Uusimmat julkaisut ovat esillä ja taskutilastoja ja muuta tilastoaiheista materiaalia saa palvelupisteestä myös mukaan.  Helsingin yliopiston kirjaston lainattava tilastoaineisto on sijoitettu palvelupisteen lähelle.

Tutkijapalvelujen asiantuntijamme puolestaan opastavat tutkijoita Tilastokeskuksen tutkimusaineistojen käytössä ja ovat palvelupisteessä tavattavissa sopimuksen mukaan.

Tilastotieteellistä tai tilastollisten menetelmien käytön opastusta ja neuvontaa palvelupisteessä ei tarjota. Perustietoja hakeva voidaan ohjata Tilastokeskuksen Tilastokouluun verkossa ja vaativampiin opiskelijan tietotarpeisiin suositellaan omaa graduohjaajaa tai laitosta. Tilastoihin voi tutustua lisäksi kaikille avoimissa tilaisuuksissamme.

Kenen toivoisitte löytävän Tilastokeskuksen palvelut?

Toivoisimme, että kaikki tilastoja työssään tai opinnoissaan tarvitsevat löytäisivät palvelumme. Erityisesti toivomme, että opiskelijat, tulevaisuuden tilastojen käyttäjät, saisivat kauttamme tuntumaa luotettavan ja hyödyllisen tilastotiedon maailmaan; tilastoilla on paljon annettavaa tosiasioihin pohjautuvalle päätöksenteolle kaikkialla yhteiskunnassa.

Mitä ovat useimmin kysyttyjä kysymyksiä?

Kaikkein useimmin kuultu kysymys palvelupisteessä ei ole tilastollinen, vaan spatiaalinen. Ehdottomasti suosituin kysymys nimittäin on ollut uloskäynnin tiedustelu. Palvelupisteessä esitetyt tilastokysymykset ovat olleet hyvin vaihtelevia ja useimmiten varsin laaja-alaisia.  Mm. seuraavat kysymykset ovat askarruttaneet:

–       Tilastotietoa peliteollisuustoimialasta?

–       Paljonko Suomessa on EU-maiden kansalaisia töissä?

–       Suomessa puhutut kielet?

–       Opastusta graduntekijälle varianssianalyysin ja T-testiongelmien kanssa?

–       Tilastoja mielenterveyskuntoutuksesta ja työhön paluusta sen jälkeen?

–       Vanhusten määrän kehitys Suomessa, Hoitovirheet ja huono hoito hoitolaitoksissa?

–       Inflaatio Euroopassa, Kiinassa ja USA:ssa?

–       Kotitalouslaitteiden yleisyys 60-luvulta lähtien?

Sen sijaan Tilastotalon tietopalvelun suosikkikysymystä elinkustannusindeksistä ei Kaisa-talolla ole kuultu. Ehkä mielenkiintoisin kysymys on tullut amerikkalaiselta opiskelijalta, joka halusi tietää yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa olevien saunojen määrän. Opiskelijan teesinä oli, että jos saunojat ovat samaa sukupuolta, se diskriminoi toista sukupuolta. Työ palvelupisteessä on siis erittäin mielenkiintoista.

Pisteessä päivystää vuorotellen kymmenen Tilastokeskuksen informaatikkoa ja tietopalvelusuunnittelijaa. Tarjolla on myös kosketusnäytöllinen infotabletti, jonka kautta voi ottaa yhteyttä ja esittää kysymyksiä informaatikoille. Yhteydenoton jälkeen palvelu voi jatkua esimerkiksi chatissä tai sähköpostilla. Näin halutaan varmistaa, että kävijät saavat palvelua ja tilastotietoja silloinkin, kun päivystävä informaatikko ei ole paikalla auttamassa ja opastamassa.

Tilastokeskus, neuvonta ja tietopalvelu

Entisen teologisen tiedekunnan kirjaston läksiäiset

Teologinen tiedekunta järjesti keskiviikkoiltapäivänä Keskustakampuksen kirjaston Teologiselle toimipaikalle  läksiäistilaisuuden sopivasti ennen kirjaston viimeistä aukiolopäivää perjantaita, kesäkuun viidettätoista.

Lehtisalin täytti kuutisenkymmentä iloisenhaikeaa kirjaston ystävää, tiedekunnan työntekijöitä, opiskelijoita ja entisiä sekä nykyisiä kirjastolaisia. Tuuli heilutteli kevyesti Aleksanterinkadulle avautuvien ikkunoiden verhoja, kesäkadun äänet eivät kuitenkaan häirinneet puheiden kuuntelua.

Puheenvuoroista ensimmäisessä dekaani Aila Lauha muisteli suhdettaan kirjastoon aina 1970-luvulle sijoittuneesta ensi kosketuksesta lähtien unohtamatta yhdessä järjestettyjä joulujuhlia.

Ylikirjastonhoitaja Kaisa Sinikara, teologisen tiedekunnan kirjastossakin aikanaan työskennellyt, käytti seuraavan puheenvuoron, jonka lopuksi halusi kiinnittää huomiomme vanhasta, joka päättyy, uuteen, joka alkaa, Kaisa-talon avaraan, uuteen kirjastoon. Lopuksi hän, kuten myös seuraava puhuja, kiitti teologista tiedekuntaa hyvästä ja toimivasta yhteistyöstä.

Muuttoprosessissa täysillä mukana oleva kehittämispäällikkö Ritva Hagelin kertoi muuton nykytilanteesta ja puheiden lomassa professori Martti Nissinen Eksegetiikan osastolta

esitti savolaisella sydämellisyydellä kirjastolle serenadin, osan toisestakin, seuraavasti

”Minä rakastan sinua niin kuin vierasta maata, kalliota ja siltaa

niin kuin yksinäistä iltaa, joka tuoksuu kirjoilta…”

TYT:n, Teologian ylioppilaiden tiedekuntayhdistyksen puheenjohtaja Isto Peltomäki toi esiin opiskelijanäkökulman kirjaston roolista sosiaalisen kanssakäymisen paikkana, jossa käydään teologin identiteettiä luovia ja sitä vahvistavia keskusteluja. Varapuheenjohtajana toimiva Anna Hiekkataipale oli iloisena yllätyksenä laatinut oodin kirjastolle. Hänen luvallaan liitän sen kirjoituksen loppuun.

Kuohuviinilasillisen ja cocktail-palojen nauttimisen jälkeen juhlaväki siirtyi tutustumaan Kansalliskirjaston kahteen näyttelyyn.

Professori Tuija Laine esitteli ”Luther, teologia ja kirja”- näyttelyä. Toista historiallista, kesäkuussa avattua näyttelyä ”Kirjava keskiaika – 1000 vuotta kirjakulttuuria” esitteli dosentti Tuomas Heikkilä.

Yhdessäolotilaisuus päättyi kahvitarjoiluun Kansalliskirjastossa.

Kirjaston kukitetut työntekijät haluavat kiittää Teologista tiedekunta tästä kauniista eleestä ja juhlan järjestämisestä.

Samoin lämpöiset kiitokset TYT:lle kirjastoväen saamasta ihanasta kukkakimpusta!

 

Oodi kirjastoll

Rivi pölyisiä huoneita? Uinahtaneita opiskelijoita?

Mitä on kirjasto meille?

Ikiaikaisen viisauden kehto

Suurimmat, voimakkaimmat,

isien ja äitien sanat jotka muuttivat maailmaa

Karheat sivut

jotka kätkevät sisäänsä tuhansia timantteja

aatteita ja unohtuneita vallankumouksia

 

Kiivaana puhaltava muutoksen tuuli

eteenpäin pauhaava unohduksen koski

yrittää tehdä epävarmaksi

kaataa ja horjuttaa

Turhaan

 

Vuosien varrella kasvanut

järkähtämätön aarreaitta kokee

vain hennon kosketuksen

Ja nostaa jälleen päänsä kohti aurinkoa

 

Ylväs vartio avaa portit ehtymättömälle lähteelle

kuin kultaiset kerubit avaavat

Taivaan portit niille, jotka sen ansaitsevat.

 

Teologisen tiedekunnan kirjastolle 13.6.2012
Anna Hiekkataipale

Teksti

Marja-Sirkku Holma
kirjastosihteeri
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuva

Pekka Rautio

Keskustakampuksen kirjaston muuttopäiväkirja, osa 3

2.5. keskiviikko
Nyt käännetään uusi vaihde päälle: laatikoita päästään purkamaan Kaisa-taloon huomisesta lähtien. Pakkaus jatkuu Topeliassa ja ensi viikolla se käynnistyy Vironkadulla ja päärakennuksessa.

3.5. torstai
Kyllä minä melkein mieleni pahoitin, kun komeaan taloon innolla lähdin hyllyttämään, niin eihän sitä pytinkiä saanut katsella vähääkään! Sinne liekanarussa vietiin laput silmillä alimpaan ja pimeimpään kellariin, josta ei ihminen edes osaa tulla omin nokin pois.

Hyllytys aloitettiin Kaisa-talossa rauhallisesti. Kaisan K3- ja K4-kerroksissa puretaan Kotuksesta ja Porthaniasta siirrettyä aineistoa. Tänään oli vain yksi työpari hommissa mutta huomenna töissä on jo kolme paria samanaikaisesti. Kellareiden sokkeloissa eksyy helposti, joten liikutaan ryhmissä. Talossa tehdään vielä viimeistelytöitä, mm. lattioiden suojauskäsittelyjä ja kulkureittien suojauksia, joten toistaiseksi kuljetaan vain niihin paikkoihin joissa hyllytetään.

Kaisan ulko-ovien luona on paljon kiinnostuneita sisäänpyrkijöitä nyt kun talo näyttää jo valmiilta ja ovilla on kulkijoita. Kaikkiin oviin laitetaan ilmoitukset, että kirjasto avataan vasta 3.9.

Suljettuihin toimipaikkoihin ei enää lähetetä palautuksia. Auki olevissa kirjastoissa otetaan siis vastaan suljettujen toimipaikkojen kirjoja, ja ne laitetaan lajittelematta muuttolaatikoihin. Jaetaan ne sitten Kaisassa. Mutta jos kirjassa on varaus, varaukseen vaihdetaan noutopaikaksi Minerva ja kirja lähetetään sinne.

7.5. maanantai
Päällystön päiväkäskyt muuttuvat päivä päivältä tiukemmiksi:

Joka päivä Kaisaan siirtyy 650 laatikkoa joiden purkamiseen tarvitaan 40 henkilöä vuoroihin. Pakkaus lähettävässä päässä vaatii lähes saman miehityksen. Päävastuu muutosta on keskustakampuslaisilla, joten HERÄTYS!

Ja seuraavan päivänä vielä muistutus:

Nyt on tosi kyseessä. Pakkaus/purkuvuoroihin on saatu liian vähän ilmoittautuneita. Emme ole normaalitilanteessa vaan meiltä odotetaan muuttotöiden sujumista suunnitellun mukaisesti.

10.5. torstai
Nyt aloitetaan Kaisan lehtialueen täyttö; minä olisin varmaan alkanut purkaa laatikoita ensimmäiseen hyllyyn siitä oven vierestä… Mutta onneksi meillä on joukossamme Super-Juha, joka oli vähän funtsinut asiaa. Yliluonnollista exel-magiaa käyttäen hän pystyy näkemään (ja merkkaamaan) etukäteen joka ikisen eri toimipisteestä, eriaikaan ja erikokoisena tulevan lehden hyllypaikan valtavassa salissa. Lopputuloksena K4 kerroksessa reilu kolme kilometriä lehtiä yksissä aakkosissa! Käsittämätöntä!

11.5. perjantai
HEP hihkaisi Koskelan poika kun sai ensimmäisenä kirjastonsa siirretyksi päärakennuksen kolmoskerroksesta Kaisan viidenteen. Mutta missä viipyy kakku?

14.5. tiistai
Pieniä havereita ja ”läheltä piti” -tilanteita sattuu helposti muuton tiimellyksessä. Miten kävi ja miten olisi voinut käydä – näitä kertomuksia kerätään nyt vastaisen varalle työturvallisuuden parantamiseksi.

15.5. tiistai
Topelia ja Vironkatu on pakattu. Henkilökunta siivoaa vielä nurkat puhtaiksi; HIENOA!

16.5. keskiviikko
Älkääpäs enää ohjatko asiakkaita Metsätalon kolmannen kerrosten kokoelmiin (filosofia & suomalais-ugrilainen kielentutkimus). Koko kerros suljetaan tämän viikon jälkeen ja pakkaaminen alkaa.

21.5. maanantai
Taisteluväsymystä vai moraalin rapistumista: Kaisa-talossa on hyllytetty kirjoja väärässä järjestyksessä ja ylösalaisin! Joku roti sentään, tämä mikään Rajamäen rykmentti ole..
Hyllytys ja pakkaus on parempi tehdä kerralla oikein – vaikka vähän rauhallisemmalla tahdilla. Ei omin päin ratkaisuja epäselvässä tilanteessa, vaan kysäise toimipaikan vastuuhenkilöltä.

22.5.tiistai
Rintamalta tulee liikuttavia viestejä:

”Ja niin on taas yksi toimipaikka tyhjennetty! Antiquitas-kirjasto kiittää tukijoitaan! Nyt eikun uutta rakentamaan! Kiitos kaikille pakkaajille ja purkajille!” Seppo

”Seppo tuossa hoksasi kiittää avusta kirjastonsa tyhjentämisessä. Niinpä minäkin kiitän koko sydämestäni kaikkia, jotka osallistuivat taidehistorian hankalan tilan tyhjentämiseen. Uusia lehtiä lukuun ottamatta hyllyt tyhjenivät jo perjantaina. Viimeiset tornit haettiin pois eilen maanantaina. Myös Kaisassa hyllytys on edennyt loistavasti, arvelen sen valmistuvan tämän päivän aikana. Huh.. huh.. ja ihanaa…” terveisin Virpi

31.5. torstai
Korpisotureiden tietoisuuteen kantautuu kajastuksia siviilielämästä: synkkinä nuo monella rintamalla päivittäin – ilman edes hetkittäisiä täytekakun suomia taukoja – raataneet jermut katselevat kuvia joissa parempiosaiset työtoverit viillettävät Linnamäen vemputtimissa tuulen leyhyttäessä valtoimenaan liehuvia hiuksia ja naurusta levinneitä kasvoja. Rannekanavaoireyhtymän jäykistämät känsäiset kourat puristuvat tiukemmin nokkakärryn kahvan ympärille ja vastuksesta melkein nauttien he purevat hammasta: “täältä vielä.. tukkimäet näytetään…”

5.6. tiistai
Istun taas päivystämässä. Kesäajan rauha on laskeutunut oikiksen kirjastoon, ja melkein jokaisen asiakkaan kanssa ehtii vaihtaa muutaman sanan muutosta ja tulevasta uudesta kirjastosta. Muuan kertoili huolissaan kuinka tähän asti opiskelijalle tämä kirjasto on ollut yhtä kuin tiedeyhteisö. Eihän Porthanian laitoksilla ole mitään paikkaa, jossa opiskelijat voisivat hengailla ja sparrata toisiaan. Täällä on aina voinut jutella kaikkien kanssa kun on tiennyt olevansa ”omien” keskellä. Mutta miten siellä uudessa? Opiskelu on yksinäistä puurtamista, jossa joukko motivoi – siis ne toiset, jotka lukevat samaan tenttiin. Entäs jos me hajotaan sinne kuka minnekin?

Melkein tippa tulee linssiin meillä molemmilla opiskelijapojan lopettaessa sanoihin ”hyvät muistot tästä kirjastosta jää..”

11.6. maanantai
Pakkaus jatkuu Metsätalossa ja alkaa valtiotieteen toimipaikassa. Purkua tehdään Kaisan monessa kerroksessa. Tällä viikolla uusi pääkirjasto alkaa näkyä jo Helka-tietokannassakin, kun ensimmäisiä purettuja kokoelmia ajetaan järjestelmään. Uuden kirjaston tunnus on Hc. Satusetä tuosta tulee ensimmäiseksi mieleen, mutta ehkä se mielikuva muuttuu ajan myötä.

Teksti

Leena Huovinen
Tietopalvelusihteeri
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuva

Helena Hiltunen
Verkkotoimittaja

Keskustakampuksen kirjaston muuttopäiväkirja, osa 2

Maalis – huhtikuu 2012

20.3. tiistai

Porthanian yskittävä pakkaustyö on jo loppusuoralla, niin että viimeiselle vuorolle jää enää kirjatukien kerääminen. Kaikki tuet mahtuisivat näppärästi pariin laatikkoon – joita kukaan ei jaksaisi siirtää – joten jaetaanpas vähän laajemmalle tätäkin resurssia. Pölyiselle kellarille jätetään vähemmän haikeat hyvästit. Okei – jäihän sinne jotain selviteltävää, mutta tässä vaiheessa: au revoir chéri Porthania!

21.3. keskiviikko

Tämän vuoden alussa Kotimaisten kielten keskus (Kotus) sai toimintaansa ohjaamaan uuden lain ja samalla tipautti nimestään ”tutkimus” sanan pois. Kulttuuri- ja opetusministeriö ja Helsingin yliopiston kirjasto sopivat että Kotuksen kirjaston suomalais-ugrilainen kokoelma, tuttujen kesken SUK, siirretään uuteen Kaisa-talon kirjastoon.

Sukkien pakkaus käy näin: Pakkaajapari pakkautuu Kotuksen kellariin, jossa jököttää vierivieressä piukkaan pakattuja veivihyllyjä. Fysioterapeuttien ohjeet heitetään nurkkaan odottelemaan parempia tiloja.  Aineistot ovat lähellä työhuoneita, joten tiloissa voi käydä myös talon tutkijoita hakemassa / lukemassa kirjoja. Annetaan siis heille työrauha, vaikka itsekin ollaan välillä tiloissa!

Täydet laatikot siirretään päivittäin jonnekin yliopiston kellarin käytäväsokkeloihin odottamaan Kaisa-talon valmistumista. Sukulaiskieliemme, ostjakkien, tseremissien, ja mitä niitä onkaan, aineistoja siirretään nyt tutkijoiden saavuttamattomiin. Pitäisiköhän kuitenkin varautua jotenkin tulevien euroviisujen voittajasuosikin udmurttimummokuoron nostattamaan votjakki villitykseen..

Reilun kilometrin pituisessa SUK:ssa on kohtalainen kyrillisillä kirjaimilla painettu lehtikokoelma jossa on ”vähän laittoa”. Se pakataan erikseen niin, että projektiin palkattu Emilia pääsee aineiston kimppuun heti kun se pulpahtaa muuton melskeistä näkyviin Kaisa-talossa.

Tiivishyllyä Kotuksessa.

27.3. tiistai

Iltapäivällä on keskustakampuksen kirjaston tiedotus- ja keskustelutilaisuus, taas kerran. Mutta tällä kertaa on luvassa ASIAA: Nyt viimeinkin meille kerrotaan missä huoneessa ja kenen kanssa seuraavat vuodet Kaisa-talossa puurretaan. Työtoveri Arja kertoo tyytyväisenä pääsevänsä suljetulle osastolle ampuma-aukkojen ääreen. Asiaan vihkiytymättömälle pieni selitys: uuden kirjaston tieteenalavyöhykkeillä on työhuoneita, jotka eivät ole suorassa yhteydessä asiakastiloihin ja talon seinäpintaa elävöittää tiivis pienten ikkunoiden sarja.

2.4. maanantai

Huhtikuu ja pääsiäisviikko alkavat, mutta takatalvi riepottelee koko Etelä-Suomea ja lumikalusto on taas tarpeen. Pakkaushommiin lumentulo vaikuttaa siten, että pyryssä sisään kannetut laatikot pitää ensin kuivattaa, ettei vain viedä Kaisaan haisevaa yllätystä.

Pakkaaminen jatkuu Kotuksessa ja alkaa Opiskelijakirjaston 6. krs:ssa. Tämä on se opiskelijakirjaston ”KURSSIKIRJAVARASTO”, josta niin monet vähän vanhaksi päässeet kurssikirjat löytyvät. Aamulla kerros laitettiin lukkoon, mutta sieltä haetaan asiakkaille aineistoa niin kauan kuin mahdollista.

Monilla on nyt lomaa ja kirjastotietokannan luettelointi-moduulikin on sopivasti käyttökiellossa kun Kansalliskirjasto säätää Helkaa uusiin kuvailusääntöihin. Siis otollista aikaa pakkausintoisille!

4.4. keskiviikko

Konversio Helkassa on onnellisesti ohi. Vasta nyt havahdun uudistuksiin – vai luinkohan näistä Pahkasika-lehdestä jo vuosikymmeniä sitten? Nimittäin että kirjassa on ”tekstiä” ja siinä ”ei ole välittävää laitetta”.

Kirjojen pakkaaminen aloitetaan tänään myös Topeliassa, jossa on monelta suunnalta historiaa ja kulttuuria. Sekä Topelian että opiskelijakirjaston pakkaaminen jo näin alkuvaiheessa muuttoa johtuu siitä, että kirjahyllyt noista paikoista tuunataan uusiokäyttöön Kaisaan.  Hyllyjen siirtäminen sattuu oikein sopivasti, koska muuten ahtaassa Topeliassa ei olisikaan tilaa laatikkotorneille.

5.4. torstai

Muuttopomoilta tulee houkuttelevia tarjouksia: nyt olisi mahdollisuus pakata myös yhden tunnin vuorossa tai illalla. Päällikkötasolta muistutetaan lähikuukausien töiden priorisoinnista: muita töitä tehdään vain jos aikaa jää yli pakkaamiselta ja asiakaspalvelulta. Vain kurssikirjahankkijat on vapautettu talkoista.

Hassua, mutta pakatut kirjat työllistävät päivystäjiä. Nimittäin kirjastojärjestelmä tulkitsee että niteitä on saatavilla muuttolaatikoissakin, eikä siis anna asiakkaan tehdä varauksia lainassa oleviin kirjoihin. Näissä tapauksissa virkailijan pitää tehdä varaus asiakkaan puolesta.

12.4. torstai

Helsinki on tänään ollut maamme pääkaupunkina tasan 200 vuotta. Design-pääkaupunkivuosia takana on vasta vajaa yksi. On hienoa muuttaa taloon, joka ei ole mikään ihan tavallinen kantti kertaa kantti betonikolossi.

13.4. perjantai

…ja kaikki hyvin.

17.4 tiistai

Satuin ruokalaan yhtä aikaa Seijan ja Marin kanssa. Muuttopäällikkö Ritvan lisäksi näiden kahden harteilla on melko lailla koko muuton käytännön suunnittelu ja organisointi. Molemmista oli aistittavissa lievää taisteluväsymystä, kun organisointi ei aivan pelkän paperin varassa hoidu. Meneillään oleva muutto poikkeaa aikaisemmista, koska tällä kertaa hyllyjen väleissä huhkii vierasta väkeä. Etukäteen pitää tarkkaan miettiä mitä tehdään, ettei paikalle saapunut muuttoväki vain seiso ihmettelemässä, tai vielä pahempaa, ala pakata väärää hyllyä! Työnjohto ja toimipisteiden vastuuhenkilöt ovat siksi tuiki tärkeitä.

Taidehistorian kirjaston pakkaaminen yliopiston vanhalla hissittömällä puolella on kauniisti sanottuna haasteellista. Siellä on nelimetriset hyllyt, joten tarvitaan kolme käsiparia, ennen kuin kirja on laskeutunut paikalleen muuttolaatikkoon. Mutta mitä kaikkea tarvitaan ennen kuin laatikot on saatu Kaisaan asti, saa nähdä. Ratkaisuideoita on haettu liukumäki-nosturi-akselilta.

18.4. keskiviikko

Tänään oli Metro-lehdessä juttu Kaisa-talon kirjastosta. Jutusta luin että talon toisen kerroksen kahvilan avajaisia vietetään jo taiteiden yönä 23.8., eli reilua viikkoa ennen kirjaston avaamista.

19.4. torstai

Aamupäivällä me Kaisaan muuttajat kuulimme mielenkiintoista asiaa turvallisuudesta. Varsinkin muuton aikana pitäisi jokaisen oppia automaattisesti kysymään joka ikiseltä tuntemattomalta vastaantulijalta: ”Mitä etsit, voinko auttaa?” ja näin hellävaraista joukkovoimaa käyttäen karkotamme pahoilla asioilla liikkuvat vieraat.

Ostoskeskuksessa toimivan kirjaston turvallisuusasioista kertoi Robin Marcus Espoosta. Rauhallisesti ilman kalvoja puhellen Marcus kertoi meille että turvaa ei ole, se on illuusio. Mitä tahansa voi tapahtua, niin kuin Sellossa uudenvuoden aattona pari vuotta sitten. Pelastussuunnitelma on hyvä pohja toiminnalle kriisitilanteessa, mutta kaikkia mahdollisia tilanteita ei koskaan voi ennakoida, joten taito improvisoida on tärkeää. Marcus nosti esille myös vanhan kunnon solidaarisuuden: älä koskaan jätä työtoveria yksin hankalaan tilanteeseen!

Myöhemmin keskustelussa sellainenkin asia tuli esiin, että emme voi antaa pahimmallekaan häirikölle ”porttikieltoa”, koska kirjasto on julkista tilaa. Häiritsevän asiakkaan voi toki poistaa, mutta seuraavana päivänä aloitetaan taas puhtaalta pöydältä.

Iltapäivällä nautimme turvallisesti kakkua, kun viime kesän RFID-talkoiden malliin aina yhden kokoelman valmistuttua saadaan kakkukahvit, joten tänään herkuteltiin Kotuksen kunniaksi. Ja heti Topelian ja Opiskelijakirjaston pakkaaminen tuntuu kevyemmältä!

23.4. maanantai

Mukavia uutisia viikon alkajaisiksi: Opiskelijakirjaston 4-6. kerrokset on pakattu! Nyt siis nokkakärryt kohti uusia seikkailuja, tänne palataan vasta sydänkesällä kun vihonviimeisenä pakataan kurssikirjat.

24.4. keskiviikko

Tänään päästään pakkaamaan – yllätysyllätys: Minervaan! Tuo käyttiksen kirjastohan oli se ainut toimipiste joka jää Kaisa-talon ulkopuolelle, mutta niinpä vain sinne nyt mennään pakkaamaan lehtiä Kaisaan siirrettäväksi.

25.5. torstai

Kaisan arkkitehdit Selina Anttinen ja Vesa Oiva saivat kritiikin kannukset! Perusteluista: “Helsingin yliopiston uusi kirjasto on maailman parhaan rakennustaiteen tavoin edellä aikaansa. Se on ajatonta ja kestävää – ja silti se on luonteeltaan myös oman aikansa tuote.”

Hienohan se talo on, mutta että meidän talolle annettiin ensimmäinen rakennustaiteelle myönnetty kritiikin kannukset; AIVAN MAHTAVAA!

Vappuaatto maanantai

Joko on valmista, joko päästään? Tänään on Kaisa-talon virallinen luovutuspäivä. Tästä eteenpäin pääsemme siis myös purkamaan laatikoita Kaisa-talon puolelle, joten muuttoväkeä tarvitaan yhä enemmän. Kaikki kynnelle kykenevät ilmoittautukaa vuoroihin. Pliide.

Teksti

Leena Huovinen
Tietopalvelusihteeri
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuva

Leena Huovinen

Helena Hiltunen
Verkkotoimittaja

Hei me muutetaan – vol. 3

Kirjaston muuttoon valmistavat tilaisuudet jatkuivat 15.3. Porthaniassa. Kun elokuussa puhuttiin muuttoon ja Kaisa-taloon liittyvistä toiveista ja huolista, tällä kertaa päästiin lähemmäksi käytännön muuttoaskareita. Ylikirjastonhoitaja Kaisa Sinikara avasi tilaisuuden ja kertoi, että nyt jännitetään mahtaako kirjasto olla luovutuskunnossa vappuaattona. Tällä hetkellä rakennustyömaalla on loppukirin vuoksi työrauha eikä kierroksia järjestetä. Ennen IFLA:n konferenssia elokuun puolessavälissä pitäisi olla kunnossa ainakin 2., 3. ja 4. kerros!

Kampuskirjastonjohtaja Pälvi Kaiponen muistutti meitä siitä, että ei heti alkuun oteta 100 metrin pika-aitoja, vaan varaudutaan siihen, että edessä on maraton. Huomioidaan jaksaminen, työn ilo ja jaetaan taakkaa.

Tilastokeskuksen Mikko Niemi ja ARC-kirjaston Taina Iduozee esittäytyvät ja pyysivät ottamaan yhteyttä, jos meillä on ajatuksia ja visioita yhteistyöstä.

Tilastokeskus tuo Kaisa-taloon tilastojen näkyvyyttä ja ilosanomaa. ARC-kirjasto tuo oman arvokkaan panostuksensa Kaisa-taloon humanistis-yhteiskunnallisella aineistollaan.

Yhteistyö on voimaa!

Muuttopäällikkönä toimiva kehittämispäällikkö Ritva Hagelin kertoi Kaisa-talon tilasuunnittelun tämänhetkisestä vaiheesta. 1200 muuttolaatikkoa on jo pakattu ja edessä 29 kilometrin urakka. Pakkausta tehdään yli toimipaikkarajojen ja muuton aikataulu tarkentuu kaiken aikaa.

Parhaillaan suunnitellaan opasteita yhteistyössä arkkitehtien kanssa, jotta asiakkaat löytäisivät vaivatta etsimänsä. Kuinka monta ripustettavaa opastetta voikaan laittaa ennen kuin kirjasto alkaa muistuttaa viidakkoa?

Palvelupäällikkö Kirsi Luukkanen kertoi asiakaspalvelun järjestelyistä muuton eri vaiheissa. Toimipaikat sulkevat ovensa kolmessa aallossa, joista ensimmäinen kohoaa heti vapun jälkeen. Kevään ja kesän prioriteettijärjestys kirjastotyön osalta on muutto, asiakaspalvelu ja kurssikirjahankinta. Poikkeustilanteesta huolimatta pyrkimyksenä on mahdollisimman laadukas asiakaspalvelu.
Jos muut muuttotehtävät eivät sovi, voi osallistua asiakaspalveluun auki olevissa toimipaikoissa, puhelinpalvelussa ja sähköpostitse. Apuna on noin 15 tarvittaessa kutsuttavaa.

Miten pakkaan kirjoja? Miten nostan laatikoita? Työsuojeluvaltuutettu Jari Tolvanen kertoi ergonomia-asioista. Mitä raskaampi työvaihe, sitä enemmän aikaa palautumiseen, Jari painotti.
Tehdään pareittain, maltilla ja kerralla oikein. Muista tukevat kengät, venyttele ja pidä taukoja! Jos parilla on väärä työasento, voi asiasta huomauttaa ystävälliseen sävyyn.

Lopuksi pidettiin Elisa Hyytiäisen vetämä paneeli, johon osallistuivat Ritva Hagelin, työnjohtaja Samuli Torkler (tila- ja kiinteistökeskus), työnjohtaja Elisa Sandell (yliopiston kuljetuspalvelut), arkkitehti Anna-Maija Haukkavaara, Pälvi Kaiponen ja Jari Tolvanen. Paneelin jäsenet vastasivat etukäteen lähetettyihin kysymyksiin yhteistyössä yleisön kanssa. Erityisesti kiinteistöpäällikkö Pekka Seppälä ja tietotekniikka-asiantuntija Arto Konttinen osasivat vastata useisiin kirjastolaisten mieltä askarruttaneisiin kysymyksiin. Arto esimerkiksi kertoi, että valtaosa saa uuteen taloon uuden tietokoneen.

Viherkasvit ovat puhuttaneet jokaisessa Hei me muutetaan –tilaisuudessa. Saammeko tuoda taloon viherkasveja? Vastaus oli, että ainakin tällä hetkellä periaatteessa työhuoneisiin voi viedä, mutta yleisiin tiloihin ei.

Kaisa-taloon on tulossa Jenny Ropen ja Terhi Ekebomin nykytaidetta. Entä mitä tehdään taidehistorian toimipaikan tiloissa oleville patsaille ja muille taide-esineille? Asiaa selvitellään.
Tuleeko meille palautusluukku ulko-oveen? Asiasta neuvotellaan arkkitehtien kanssa.

Kysyttiin kokoushuoneiden varausjärjestelmästä. Asiaa selvitellään maaliskuun aikana. Myös 7. kerroksen neuvotteluhuoneen varaaminen keskustelutti. Ainakin aluksi huone on vain kirjaston käytössä.

Turvallisuuskysymyksiin pureudutaan 19.4. omassa tilaisuudessaan ja muuttotarina jatkuu viimeistään syksyllä.

Lisää aiheesta:

Hei, ME kyseltiin! – Kirjaston keskitettyjen palveluiden muuttoseminaari Valkoisessa salissa 2.11.2011 (Verkkarin juttu keskitettyjen palveluiden muuttoseminaarista)
Hei me lennettiin! Mielikuvamatka Kaisa-taloon, osa 1 (Verkkarin juttu ensimmäisestä muuttoseminaarista)

Teksti

Elisa Hyytiäinen
Jussi Kajaste
Johanna Lahikainen
Sirkku Liukkonen

Kuvat

Helena Hiltunen

Kolumni: I have a dream

Kaisa-talo

Kohta se alkaa. Meinaan muutto. Iso urakka.

Viime vuoden pitkä, kuuma tarrakesä osoitti, että poppoomme pystyy organisoidusti selviytymään suuristakin urakoista. Päälle päätteeksi toisinaan oli vallan hauskaa – tarra lensi ja huuli myös.

Että siittä vaan painamme meneen muutonkin.

Minulla on haave. Ja muuttoon sekin liittyy. Meillä on nimittäin päivystyspisteessä printteri, Hewlett Packard LaserJet 2100TN. Siitä romusta on ollut jumalattomasti harmia monelle virkailijalle jo vuosikausien ajan.

Haaveeni on paitsi haave, myös Entlösung. Haaveeni aion toteuttaa seuraavalla tavalla: Kutsun paikalle kaikki virkailijat, joille sanotti romu on aiheuttanut akuutteja stressireaktioita, posttraumaattisista oireista puhumattakaan. Sitten otan esiin kotoa tuomani, omistamani kirveen – tuon joka kodin argumentaatiovälineen – ja hakkaan sen ..keleen muoviläjän palasiksi.

Minä toivon, ja minä uskon, että tämä tekoni lisää työhyvinvointia ainakin yhtä paljon kuin kolme iltapäiväseminaaria, joissa liimaillaan posti t -lappuja telineessä olevalle isolle paperille.

Byrokratian välttämiseksi tunnustan jo etukäteen syyllisyyteni ilkivallantekoon, joten voimme siirtyä suoraan korvausasioihin. ATK-porukan pojat laskekoot paljonko olen sitten velkaa. Vaikka oikeastaan tommosen romun hajottamisesta pitäisi maksaa erityispalkkio, vähän niin kuin tapporaha haittaelukasta.

Teksti

Lasse Koskela
Tietoasiantuntija
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuva

Helena Hiltunen
Verkkotoimittaja

Kaisa-talon kerroksissa

Keskustakampuksen henkilökunnasta 10 henkeä pääsi katsomaan rakennuksen nykyvaihetta  18.5. Ennen varsinaista talokierrosta saimme esittelyn SRV:n edustajilta rakennusprojektista.

Rakentaminen on sujunut aikataulussa, vaikka kaikenlaisia yllätyksiä on tullut. Osa vanhoista rakenteista on säilytetty, mikä on mutkistanut etenemistä ja esimerkiksi kuljetusten järjestäminen on ollut hankalaa – kuorma-autoillekin on tehty aikataulut.

Varsinaiselle kierrokselle tuli kaikkien sonnustautua virallisiin varusteisiin: turvakengät (oikein mukavat, mistä niitä saa?), huomioliivi, kypärä ja suojalasit.

Varsinaiselle kierrokselle tuli kaikkien sonnustautua virallisiin varusteisiin: turvakengät (oikein mukavat, mistä niitä saa?), huomioliivi, kypärä ja suojalasit.

 

Nosturi on sopinut kätevästi kerrosten välisiin ovaaleihin aukkoihin.

Nosturi on sopinut kätevästi kerrosten välisiin ovaaleihin aukkoihin.

 

”Avaus” Kaisaniemenkadun puolella 3. (?) kerroksessa.

”Avaus” Kaisaniemenkadun puolella 3. kerroksessa.

 

Kierreportaat ovat keskeinen elementti sisätiloissa ja nyt ne olivat jo nähtävillä.

Kierreportaat ovat keskeinen elementti sisätiloissa ja nyt ne olivat jo nähtävillä.

 

Pala taivasta Fabianinkadun puolelta, 5. kerroksesta.

Pala taivasta Fabianinkadun puolelta, 5. kerroksesta.

 

7. kerroksessa ulkoseinät puuttuivat vielä.

7. kerroksessa ulkoseinät puuttuivat vielä.

 

Rakennus sai aikaan ihailevia katseita!

Rakennus sai aikaan ihailevia katseita!

 

7. kerroksen Fabianinkadun puolelta on messevät näköalat Eteläsataman suuntaan.

7. kerroksen Fabianinkadun puolelta on messevät näköalat Eteläsataman suuntaan.

 

Työmiehet eivät näyttäneet meistä häiriintyvän.

Työmiehet eivät näyttäneet meistä häiriintyvän.

 

Pääsimme käymään myös rakennuksen katolla …

Pääsimme käymään myös rakennuksen katolla …

 

… josta näköalat vain paranivat!

… josta näköalat vain paranivat!

 

Katolta näki hyvin jopa viereisen Topelian sisäpihalle.

Katolta näki hyvin jopa viereisen Topelian sisäpihalle.

 

Tämä ei ollut uima-allas, vaan kellarikerroksen koemaalauksia – valinta oli: ei mikään näistä.

Tämä ei ollut uima-allas, vaan kellarikerroksen koemaalauksia – valinta oli: ei mikään näistä.

 

Kellarikerroksissa vanhoja säästyneitä rakenteita on paikoin vahvistettu betonipalkeilla.

Kellarikerroksissa vanhoja säästyneitä rakenteita on paikoin vahvistettu betonipalkeilla.

 

Kahden kerroksen korkuisen lastausalueen kautta tulevat jatkossa kaikki kuljetukset taloon.

Kahden kerroksen korkuisen lastausalueen kautta tulevat jatkossa kaikki kuljetukset taloon.

 

Aiemmassa raportissa mainittu lohikäärme oli vielä luolassaan? Oppaamme mukaan seinän takana oli ollut piilossa aiempia rakennusjätteitä, jotka nyt oli kuskattu pois.

Aiemmassa raportissa mainittu lohikäärme oli vielä luolassaan? Oppaamme mukaan seinän takana oli ollut piilossa aiempia rakennusjätteitä, jotka nyt oli kuskattu pois.

Lisää kuvia rakentamisen etenemisestä  Nicola Nykoppin blogissa.

Kuvat & tekstit

Pekka Karhula
kirjastonhoitaja
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Johanna Lahikainen
tietoasiantuntija
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Millaiset hyllyt Kaisa-talon kirjastoon?

Teoksessaan Kirja tienhaarassa vuonna 2020, Kai Ekholm ja Yrjö Repo kirjoittavat seuraavasti:

Kaikkia kirjoja ei enää säilytetä. Vuonna 1995 kotikirjastoissa oli keskimäärin yli 300 teosta eli yli 10 hyllymetriä. Kun tietokoneet, videot ja kodin elektroniikka valtasivat olohuoneet ja lastenkamarit, määrä väheni kahdeksassa vuodessa 260 teokseen (2003). Tarkistimme asian huonekaluliikkeistä: kirjahyllyjä ei enää ostettu entiseen tapaan. Kotona ei jatkettu kirjahyllyä ja uusissa kodeissa se ei enää ollut itsestään selvä hankinta. (Ekholm & Repo 2010, 59.)

Vaikka kotona kirjahyllymetrit ovat kaventuneet, Kaisa-talon kirjaston suunnittelussa kamppaillaan, että kokoelmille löytyisi tarvittava määrä hyllymetrejä. Jotkut epäilevät, että kaikki nyt toimipaikoissa olevat kirjat eivät uuteen kirjastoon mahdu.

Vaikka osa kirjasto- ja yliopistoväestä ajatteleekin tulevaisuuden olevan vain elektroninen, ainakin Helsingin yliopiston keskustakampuksella moni on yhä uskollinen painetulle kirjalle ja aikoo olla sitä tulevaisuudessakin.

Tällä hetkellä Kaisa-talon suunnittelussa pohditaan kuumeisesti kirjaston hyllyjä. Vaalea vai tumma? ”Stoppareilla” vai ilman? Käyttäytymistieteellisessä Minervan kirjastossa on näytillä erilaisia hyllyjen prototyyppejä kirjaston henkilökunnan silmäiltäviksi ja kokeiltaviksi. Katso kuvia Nicola Nykoppin blogissa.

Oman haasteensa tuovat kirjojen vaihteleva koko: Kirjaston kokoelmissa on suuria kartta- ja taidekirjoja sekä pieniä, vanhoja niteitä. Miten löytää sellainen hylly, joka vastaa erikokoisten kirjojen tarpeisiin? Vai erilaiset hyllyt erilaiselle materiaalille?

Millainen hylly on sinusta paras tiedekirjastoon? Kommentoi tämän artikkelin kommenteissa,  Nicolan blogissa tai vaikkapa kirjaston kaikille kehitysmielisille suunnatun Helsingin yliopiston kirjaston kehittäjäyhteisön keskusteluissa.

Lähde:

Kai Ekholm & Yrjö Repo, 2010. Kirja tienhaarassa vuonna 2020. Helsinki: Gaudeamus.

Teksti:

Johanna Lahikainen
tietoasiantuntija
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvat:

Helena Hiltunen
verkkotoimittaja
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuinka arvioida humanistis-yhteiskuntatieteellistä tutkimusta?

Tutkimuksen arviointi on alkanut Helsingin yliopistossa. Kirjaston bibliometriikkaverkoston jäseniä on tulossa mukaan analysoimaan 138 tutkimusryhmän aineistoja erityisesti niiden tieteenalojen osalta, jotka ovat vähän edustettuina Web of Science (WoS)–tietokannoissa. Näitä ovat useimmat humanistiset ja yhteiskuntatieteelliset alat sekä mm. tietojenkäsittelytiede ja maantiede. Näitä tutkimusryhmiä on 50-60.

Arvioinnissa tullaan käyttämään bibliometrisen analyysin aineistona TUHAT-tietokantaa. Kaikista tutkimusryhmistä tuotetaan tiedot julkaisujen määrästä vuosittain julkaisutyypin mukaan ja kielen mukaan. Lisäksi Leidenin yliopiston Centre for Science and Technology Studies analysoi kaikesta edellä mainitun 138 tutkimusryhmän WoS-tietokantoihin sisältyvästä aineistosta erilaisia indikaattoreita. Näitä ovat mm. viittausten määrä, viittausten keskiarvo julkaisua kohden, niiden julkaisujen osuus, joihin ei ole viitattu, julkaisujen kautta välittyvä tutkimusyhteistyö sekä tutkimusryhmän julkaisujen vaikuttavuus suhteessa kansainväliseen keskiarvoon ko. tieteenalalla.

Niiden alojen kohdalla, jotka jäävät tässä ulkopuolelle, käytetään erilaisia indikaattoreita. Mitkä ovat sopivia, oikeita tai parhaita indikaattoreita, siitä käydään kansainvälisestikin parhaillaan keskustelua. WoS-tietokantoihin sisältyvien lehtien arvioinnissa on käytetty impact factoria, joka kertoo siitä, miten usein WoS-tietokantoihin sisältyvä lehti on viitannut toisessa WoS-tietokantaan sisältyvässä lehdessä olevaan artikkeliin.

Humanistis-yhteiskuntatieteellisten alojen kohdalla on tarkasteltu sitä, missä julkaisuissa tutkimusryhmän jäsenet ovat julkaisseet ja miten niitä on arvioitu erilaisissa lehtien ranking-listoissa. Käytetyimpiä ovat Norjan NSD:n lista, Australian ARC:n lista sekä European Science Foundationin ERIH-lista . Nämä kaikki ovat nyt myös meidän käytettävissämme. Tieteellisten seurojen valtuuskunnan julkaisufoorumin suomalaisten panelistien arvioimat lehtilistat valmistuvat vasta kesän aikana, joten tässä arvioinnissa niitä ei vielä valitettavasti voida käyttää.

Joillakin aloilla – kuten tietojenkäsittelytieteessä – tieteellinen kommunikaatio tapahtuu pitkälti konferensseissa ja konferenssijulkaisuissa. Yhtenä auktoriteettina konferenssijulkaisujen arvioinnissa on käytetty konferensseja koskevia ranking-listoja, joista Australian ARC:n lista kattaa useita tieteenaloja.

Humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla tutkimustuloksia julkaistaan myös sekä kirjoissa että kirja-artikkeleissa. Yhtenä indikaattorina siitä, miten laadukas jokin kirja on, on käytetty tieteellisten kustantajien ranking-listoja. Näistä Norjan lista löytyy TSV:n julkaisufoorumin sivuilta. Muita indikaattoreita ovat mm. kirjastotietokantojen analyysit: Löytyykö tutkimusryhmän kirjoittamaa kirjaa tieteellisistä kirjastoista? Jos kirja löytyy, niin kuinka monesta kirjastosta? Onko kirjaa lainattu? Yhtenä analyysin kohteena on käytetty WorldCat-tietokantaa. Suomenkielisen kirjan leviämisessä kotimaisiin tieteellisiin kirjastoihin voitaisiin käyttää myös Linda-tietokantaa.

Yksi mahdollinen tapa analysoida kirjojen herättämää kiinnostusta on käyttää WoS-tietokantaa ja lähteä tutkimaan kirjan ja tekijän nimen perusteella sitä, onko kirjaan viitattu jossain WoS-tietokantoihin sisältyvässä artikkelissa. Se vaatii tieteenalan ja tutkijoiden tuntemista ja on laadullinen lähestymistapa. Toinen tapa on tarkastella kirjaa siitä kirjoitettujen kirja-arvioiden kautta: onko esimerkiksi tunnetun Helsingin yliopiston tutkimusryhmässä työskentelevän humanistin kirjaa arvioitu jossain kansainvälisessä lehdessä?

Viimeksi mainitut tavat edellyttävät tieteenala-asiantuntijuutta sekä tutkimusryhmien ja niiden toiminnan tuntemista. Ne edellyttävät myös keskustelua ja vuorovaikutusta ryhmien kanssa vähän siihen tapaan, kuin Solmu-hankkeen tiimoilla on tehty.

Niiden tieteenalojen osalta, joiden julkaisuja ei löydy WoS-tietokannoista tai muista kansainvälisistä tietokannoista, ei vertailuja kansainväliseen tutkimuksen tasoon voi tehdä. Tällöin, mikäli mahdollista, voitaisiin tehdä vertailuja kansallisella tasolla, jos samankaltaisia, samaa aihepiiriä tutkivia ryhmiä olisi. Joskus kuitenkin Helsingin yliopisto saattaa olla ainoa paikka Suomessa tai maailmassa, jossa tätä tutkitaan. Silloin ei voi tehdä numeerisia vertailuja, vaan täytyy tehdä laadullista, kuvailevaa analyysia.

Yksi tapa, joka vaatii erityisosaamista ja sekä analyysivälineisiin perehtymistä että tieteenalojen tuntemusta, on verkostoanalyysien tekeminen. Voidaan tutkia, ketkä julkaisevat yhdessä artikkeleita. Voidaan myös tutkia julkaisuille annettujen sisällönkuvailujen avulla niitä teemoja, joista on kirjoitettu ja millaisen kartan ne muodostavat keskenään.

TUHATin ja WoS-tietokantojen lisäksi bibliometrisen tutkimuksen aineistona voidaan käyttää Scopusta ja Google Scholar’ia sekä eri tieteenalojen tietokantoja, kuten Sociological Abstracts’ia. Niissä on kuitenkin ongelmia. Kuten Leidenin yliopistossa pidetyssä seminaarissa todettiin, Scopus ei vielä ole bibliografisten tietojen osalta riittävän hyvä, eikä siten ole valmis bibliometrisen tutkimuksen aineistoksi. Google Scholar’in ongelma taas on se, että kukaan ei oikein tiedä, mistä ne kaikki julkaisut tulevat. Kuitenkin sillä on omat hyvät puolensa, kuten se, että näin Open Access –julkaisut tulevat näkyviksi.

Helsingin yliopiston kirjaston bibliometriikkaverkostosta on toistakymmentä tieteenala-asiantuntijaa ilmoittautunut analysoimaan humanistis-yhteiskuntatieteellisten alojen sekä tietojenkäsittelyopin ja maantieteen alojen julkaisutoimintaa. Kansainväliset kokemukset tällaisesta osin laadullisesta analyysistä ovat vielä melko vähäiset, joten olemme tekemässä jotain uutta, joka herättänee kiinnostusta laajemminkin.

Kirjoittaja

Maria Forsman
johtava tietoasiantuntija
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kaisa-talon syövereihin

Siinä se seisoo, Kaisa-talo, täynnä loukkoja, rakennustelineitä ja vaaroja, joita uskalias ryhmämme on valmiina uhmaamaan. Vain harva on päässyt Kaisa-talon sisuksiin, harvat ja valitut. Mitä villeimpiä legendoja liikkuu Kaisa-talon rakennuksien vaarallisuudesta ja otamme ne vakavasti. Ryhmämme jäsenet puhkuvat tulevan seikkailun innoittamaa tarmoa.

Nyt eivät polvet tutise! Keltaiset kypärät päähän ja menoksi!

Jo heti astuessamme sisään “kolmannen kerroksen” eli katutason aukosta sisään, meitä kohtaa henkeäsalpaava muotoilun näkymä. Siinä meni hetki töllistellessä ja ihmetellessä. Kyllä ammattilaiset osaavatkin.

Kohtaamme mitä hurjempia vaaroja. Tässä mitä hurjin pudotus neljännestä kerroksesta. Vaikka vaaralliset paikat olivatkin turvattu, kannatti katsoa mihin astuu.

Näkymä ulkomaailmaan..

Kaisa-taloa rakentavat “alkuasukkaat” eivät välittäneet meistä tunkeilijoista, sillä olimme pukeutuneet asianmukaisiin tamineisiin. He tekivät uljaina työtä, jota me seurasimme hiiskumatta, sillä yksikin pieni liike olisi aiheuttanut epäilyksiä.

Rullaportaat oli raahattu jo rakennuksen sisään niiden koon takia. Vaikeaa niitä olisi ikkunasta sitten sisään työnnellä, kun seinät ovat valmistuneet..

Kevät toi, kevät toi muurarin?

Ryhmämme sukeltaa vailla pelkoa syvemmälle syövereihin.

Robocop tai Terminator voisi asua täällä.

Selkeää todestusaineistoa dinosaurusten käyskentelystä Kaisaniemessä mesotsooinen maailmankaudella. Olen tästä täysin vakuuttunut.

Kaisa-talon uumenissa asustaa näemmä myös lohikäärme. Tämä luola löytyy pohjakerroksista.

Taikatiukujen metsä.

Yksi ulospääsyistä, joka nousee Metsätalon edustalle.

Asetelma pimeydessä.

Muistoja vanhasta opiskelijakirjastosta..

Työmaahuumoria parhaimmillaan.

Kuvat ja kuvatekstit

Helena Hiltunen
Verkkotoimittaja
Hallinto- ja kehittämispalvelut
Helsingin yliopiston kirjasto

Ryhmätyötiloja uuteen Keskustakampuksen kirjastoon

”Opiskelutapojen muuttuessa ryhmätyötilojen kysyntä on viime vuosina kasvanut. Uudessa kirjastossa pyrimme kasvattamaan ryhmätyötilojen määrää, ja tietenkin myös Aleksandrian [sekä Minervan] ryhmätyötilat ovat edelleen käytettävissä. ”  Näin kirjoitti suunnittelija Nicola Nykopp Uusikirjasto-wikissä vuonna 2009.

Kirjaston ryhmätyötilat ovat olleet koko ajan mukana suunnittelussa, ja uuteen taloon tulee sekä 9 pientä (noin 3-5 hengen) että 6 isohkoa (noin kymmenelle hengelle) ryhmätyötilaa. Tiloja halutaan käyttää mahdollisimman monipuolisesti, joten vaikkapa varustetasoa ja varausjärjestelmää pohditaan kuumeisesti.

Projektiryhmässä yritetään kurkistaa kahden vuoden päähän ja saada otetta opiskelijoiden ja tutkijoiden tarpeista. Tarvitaanko joka tilaan kiinteä tietokone vai ovatko tabletit (ePadit ja muut) jo arkipäivää ja riittäisi, että tilassa olisi hyvä näyttö ja kenties retroa välineistöä kuten flappitaulu.

Helsingin yliopistolaiset voivat seurata kirjastosuunnittelua Uusikirjasto-wikissä ja kommentteja otetaan mieluusti vastaan.


Nyt tulevat ryhmätyötilat ovat vielä vain suunnitelmaa.

Brown Bag–lunch på svenska

Keskustakampuksen ruotsinkielen taitajat kutsuivat kollegansa syömään eväitä Soc&komin (Svenska social- och kommunal högskolan) tiloihin keskiviikkona 17.11.2010.

Nk. svenska teametin harteilla ovat kampuskirjaston ruotsinkieliset palvelut.

Tiimiläiset halusivat tarjota muulle Keskustakampuksen kirjaston henkilökunnalle mahdollisuuden puhua ja harjoitella ruotsia sitä sujuvasti puhuvien kanssa vapaamuotoisesti lounaan lomassa.

Noin kymmenen keskustakampuksen kirjastolaista rupatteli toisella kotimaisella niin työasioista kuin arjen puuhista. Tunnelma oli vapautunut, eikä keskustelua haitanneet unohtuneet tai väärät sanat.

Lounaan jälkeen kirjastonhoitaja Maria Villbacka-Henriksson esitteli Soc&komin rakennusta kiinnostuneille. Rakennus on valmistunut vuonna 2009 ja sen on suunnitellut arkkitehti Juha Leiviskä arkkitehtitoimisto Helander-Leiviskästä. Suunnittelun teemoina olivat avoimuus ja sosiaalisuus.

Lisätietoja rakennuksesta

Lisätietoja Soc&komin oppimiskeskuksesta

Kuva:

Kirsi Luukkanen
informaatikko
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Muistiinpanoja kirjastosuunnittelusta

Rakennustyömaalla kuhisee

Kaisaniemeen rakennetaan uutta uljasta kirjastorakennusta (nk. Kaisa-talo), josta tulee Suomen suurin yliopistokirjastorakennus. Neljän tiedekunnan kirjastopalvelut, modernit asiakkaiden ja henkilökunnan työskentelytilat sekä 1,3 miljoonaa nidettä sijoitetaan yhdeksään kerrokseen vuonna 2012. Minervassa on jatkossakin käyttäytymistieteiden kokoelmat ja kirjastopalvelut.

Tällä hetkellä rakennus nousee jo kovaa vauhtia. Hissikuilut ovat jo näyttävästi paikoillaan sekä muutkin maanpäälliset rakenteet alkavat muodostaa taloa.

Kirjastolaiset ja asiakkaat mukana suunnittelussa

Rakennushankkeesta vastaa Helsingin yliopiston tekninen toimiala.  Kirjaston henkilökunnasta on koottu projektiryhmiä, jotka kommentoivat käytännön suunnittelutyötä, johon puolestaan osallistuvat arkkitehtitoimisto Anttinen Oiva Arkkitehdit OY, rakennuttajakonsultti Ola Malmberg, erikoissuunnittelijat (LVIA-, rakenne- ja sähkösuunnittelijat) sekä teknisen toimialan omat asiantuntijat.

Suunnittelija Nicola Nykoppin hoitaessa muita tehtäviä Keskustakampuksen kirjastossa, vs. kirjastosuunnittelija Mari Viljanen koordinoi rakennushankkeen suunnittelua kirjaston puolella. Hän kuuntelee seitsemän projektiryhmän toiveita, välittää tietoa suunnittelijoiden ja kirjaston välillä ja esittelee hankkeen etenemistä kirjaston johdolle. Tärkeänä aisaparina Marilla on HY:n teknisen toimialan arkkitehti Anna-Maija Haukkavaara.

Viime aikoina projektiryhmissä on otettu kantaa kokoelmatiloihin, opasteisiin, sisääntulokerroksen asiakaspalvelualueeseen sekä asiakkaiden työskentelytiloihin. Ryhmissä on mietitty mm. seuraavia kysymyksiä: pitäisikö kaiken opastuksen olla sähköistä? Kuinka paljon kirjoja mahtuu maanpäällisiin kerrosneliöihin? Miten varmistaa asiakkaiden viihtyvyys?

Uuden kirjastorakennuksen opasteet keskustelussa: arkkitehti <http://www.aoa.fi/>Matti Huhtamies (Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy), rakennuttajakonsultti Ola Malmberg (Indepro Oy), koordinaattori Jyri Poittinen (HY Tekninen toimiala), arkkitehti Anna-Maija Haukkavaara (HY Tekninen toimiala) sekä suunnittelija Mari Viljanen (Keskustakampuksen kirjasto)

Uuden kirjastorakennuksen opasteet keskustelussa: arkkitehti Matti Huhtamies (Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy), rakennuttajakonsultti Ola Malmberg (Indepro Oy), koordinaattori Jyri Poittinen (HY Tekninen toimiala), arkkitehti Anna-Maija Haukkavaara (HY Tekninen toimiala) sekä suunnittelija Mari Viljanen (Keskustakampuksen kirjasto)

Talon ylimpään, seitsemänteen kerrokseen sijoitetaan Helsingin yliopiston kirjaston keskitetyt palvelut, kirjastorakennuksen yhteiset taukotilat sekä työskentelytiloja asiakkaille, lähinnä kampuksen tutkijoille.  Lisäksi näyttäviä tiloja voisi hyödyntää pienimuotoisessa näyttely- ja esittelytoiminnassa.

Asiakkaiden näkökulmaa suunnitteluun tuomaan on perustettu asiakasryhmä, joka on sitoutunut tutustumaan suunnitelmiin ja antamaan niistä palautetta. Asiakasryhmässä on sekä henkilökunnan että opiskelijoiden edustajia niistä neljästä tiedekunnasta, joiden kirjastopalvelut siirtyvät uuteen rakennukseen.

11.10. pidettiin HULib-tilaseminaari, missä arkkitehdit esittelivät suunnittelun nykyvaihetta ja tutkijat, opiskelijat sekä kirjaston henkilökunta esittivät toiveitaan kirjastotilojen suhteen.

Lisää tietoa

Helsingin yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle on luotu sisäiset verkkosivut, joilla tiedotetaan keskustan uuden, Kaisa-taloon sijoittuvan kirjaston suunnittelusta ja rakennustöistä. Sivuilla voi myös kommentoida suunnitelmia ja lähettää toiveita ja terveisiä kirjastosuunnitteluun.

Kaisa-taloa rakennetaan

Projektinjohtourakoitsija SRV julkaisee viikoittain työmaatiedotteen, joka jaetaan lähialueen kiinteistöihin sekä on luettavissa myös kirjaston Alma-sivuilla (Kaisa-talon viikkotiedotteet).

Aiemmin hankkeesta kirjoitettua.

Suunnittelija Nicola Nykoppin blogi, joka on nyt tauolla, mutta sisältää paljon tietoa suunnittelusta.

Kirjoittajat:

Kirsi Luukkanen
informaatikko
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Johanna Lahikainen
tietoasiantuntija
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvat:

Kirsi Luukkanen ja Helena Hiltunen

Onni suosi lääketieteen opiskelijaa -iPOD-arvonnan onnellinen voittaja on löytynyt!

Helsingin yliopiston keskustakampuksen avajaiskarnevaaleilla villinneen iPOD-arvonnan voittaja on arvottu!

Onnettarena toiminut ylikirjastonhoitaja Kaisa Sinikara nosti Lääketieteellinen tiedekunnan opiskelija Michael Oehlerin vastauslipukkeen.

Verkkotoimittaja Helena Hiltunen ja onnettarena toiminut ylikirjastonhoitaja Kaisa Sinikara.
Verkkotoimittaja Helena Hiltunen ja onnettarena toiminut ylikirjastonhoitaja Kaisa Sinikara.

Oehler oli hyvin tyytyväinen voittoonsa.
– I’m so happy I won this iPod, amazing!

Helsingin yliopiston kirjaston järjestämässä arvonnassa ”Missä Helsingin yliopiston kirjasto sijaitsee?” pystyi valitsemaan kolmesta vaihtoehdosta oikean. Vastausvaihtoehtoja olivat: ”Turussa”, ”Kulman takana” ja ”Neljällä kampuksella ja verkossa”. Kaikki vastaajat pääsivät kuitenkin mukaan arvontaan. Michel Oehler vastasi oikein “Neljällä kampuksella ja verkossa“.

Arvontaan osallistui lähemmäksi 200 opiskelijaa.
Michael Oehler tuulettaa voittoaan.

Michael Oehler tuulettaa voittoaan.