Kirjasto jalkautuu – kokemuksia E-pointilta

Pääkirjaston kolmoskerroksen aulassa oli marraskuun ajan tarjolla iltapäivisin maanantaista keskiviikkoon e-kirja-asiaa.

E-pointin päätarkoitus oli lisätä asiakkaidemme ja henkilökunnan e-kirjatietoutta sekä vastata mahdollisiin kysymyksiin. Kokemuksena e-point oli ehdottomasti positiivinen, pisteellä kävi asiakkaita ja saimme arvokasta tietoa heidän kokemuksistaan e-kirjojen parissa. Palaute oli pääosin positiivista, yleisimmät kysymykset liittyivät etäkäyttöön, mobiilikäyttöön ja lisenssien rajallisuuteen, myös kustantajien käyttöliittymät omine nikseineen herättivät kysymyksiä.

Tablettilaitteiden yleistyminen on tuonut e-kirjojen käyttöön aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Kirjat ovat mobiilisti hyödynnettävissä, paikasta riippumatta. Tämä tuo mukanaan myös haasteita, on löydettävä oikea tapa käyttää e-kirjoja juuri asiakkaan haluamalla laitteella. Tässä auttaa e-kirjaoppaamme, johon moni asiakas olikin jo tutustunut.

E-point -toimintaa kannattaa ehdottomasti keväällä jatkaa, vaikkapa vain toisinaan, pop up -tyyppisenä, esim. kerrosneuvonnan tilalla. Näin e-point saataisiin osaksi kirjaston normaalia arkea. Tämäntyyppiselle neuvonnalle on selkeästi tarvetta, asiakkaille on vain selkeästi tiedotettava neuvontapisteestä. Neuvontaa voisi kokeilla myös muilla kampuksilla, Viikin kampuskirjaston kanssa onkin jo sovittu e-pointin viemisestä sinne heti alkuvuodesta.

Kuluneen vuoden aikana e-kirjojen määrä on kasvanut runsaasti ja myös kokonaan uusia e-kirjapalveluja on otettu käyttöön – siitäkin syystä tiedotus ja neuvonta on tarpeellista jatkossakin.

Nähdään e-pointilla!

Lisensoitujen elektronisten aineistojen hankinnasta ja käyttöönottamisesta

IPR University Center järjesti koulutuksen 17.3.2010 Helsingissä tekijänoikeudellisista asioista kirjastopalvelujen näkökulmasta.  Tarkastelen tekijänoikeutta lisensioitujen e-aineistojen kannalta.

Tietokannat ja tekijänoikeus

Oikeustieteen tohtori Katariina Sorvari Turun yliopistosta esitteli tekijänoikeuslakia (1961/404) ja tekijänoikeusasetusta (1995/574) kirjastojen kannalta. Teos on aina itsenäinen ja omaperäinen teos, jossa tekijän oma persoonallisuus näkyy. Tekijänoikeus on muodon suoja, joka suojaa muotoa johon tekijän ajatukset on saatettu. Tietokanta on teosten, tietojen tai muiden itsenäisten aineistojen kokoelma, jotka on järjestetty järjestelmällisellä tai menetelmällisellä tavalla ja johon elektronisesti tai muulla tavoin on mahdollistettu yksilöllinen pääsy.

Myös tietokantateos on tekijän itsenäinen henkinen luomus jolla on sama suoja kuin muillakin teoksilla. Yleensä tietokannan tuottajan tai kustantajan ja kirjaston välillä tehdään sopimus koskien tietokannan käyttöä sekä kirjastossa että etäkäyttönä. Tehtyjen sopimusten puitteissa voidaan rajoittaa asioita joita tekijänoikeuslaki sallii. Nämä yksittäiset sopimuslisenssit määräävät aina kyseisen tietokannan käytön ehdot. Rajoitusten rikkominen ei ole tekijänoikeuden loukkaus, eikä sanktioita tällöin seuraa tekijänoikeuslain mukaan. Mutta sopimusrikkomuksista seuraa yleensä sopimuksen purkaminen tai sopimussakko.

Lisensiointi

Ari Alkio FinELib-palveluyksiköstä kertoi elektronisten aineistojen lisenssisopimusten teosta lisenssinantajan ja lisenssinsaajan välisenä sopimuksena. FinELib neuvottelee keskitetysti lisenssisopimuksia elektronisiin aineistoihin konsortion jäsenilleen. Lisenssi on käyttöoikeussopimus jolla myyjä antaa aineiston asiakkaan käyttöön. Lisensiointiin liittyy mm. seuraavia selvitettäviä asioita: aineiston määrittely eli mitä lisensioidaan ja miltä ajalta, lisensioidaanko koko organisaatiolle vai vain osalle, tarjotaanko lisenssillä rajoittamaton pääsy vai rajoitettu yhtäaikaisten käyttäjien määrä sekä millaisia hinnoittelumalleja käytetään ja missä valuutassa hinnat on ilmoitettu. Usein ongelmalliseksi koetaan se, että kustantaja tarjoaa suuria lehtipaketteja kun asiakas haluaisi yksittäisiä lehtiä käyttöönsä.

Keskeisiä termejä

Lisenssisopimukset alkavat keskeisten termien määritelmillä, kuten auktorisoidut käyttäjät ja paikalliskäyttäjät. Auktorisoidut käyttäjät ovat Helsingin yliopiston opiskelijoita, tutkijoita, opettajia ja muuta henkilökuntaa. Heillä on myös oikeus aineistojen etäkäyttöön suojatun verkon eli Helsingin yliopiston verkon ulkopuolelta. Paikalliskäyttäjät ovat satunnaisia Helsingin yliopiston kirjastopalvelujen käyttäjiä, joiden käyttöoikeus on rajattu kirjastoon. Käyttäjäntunnistusmenetelmästä myös sovitaan lisenssisopimuksessa. Yleisin käytetty tunnistusmenetelmä on IP-osoite, mutta Shibbolethin käytön toivotaan lisääntyvän.

Käyttöehdot

Sopimukseen kirjatut käyttöehdot määräävät mitä aineistolla saa ja mitä ei saa tehdä. Käyttöehtojen tulisi olla selkeästi ymmärrettäviä ja termien yksiselitteisiä, jotta väärinkäytösten vaaraa ei olisi. Tietokannat on tarkoitettu ei-kaupalliseen tutkimukseen, opiskeluun ja opetukseen. Yleensä aineistoa saa selailla ja tehdä tiedonhakuja, tietyn määrän tulostaa, näyttää ruudulta opetustilanteessa sekä tallentaa osan sähköisesti. Käyttöehdoissa määritellään myös voiko aineistoa jakaa toisille auktorisoiduille käyttäjille esim. tietopalvelussa kirjaston tiloissa, opettaja oppilailleen ja miten aineistoa voi jakaa paikalliskäyttäjille. Käyttöehdoissa olisi myös hyvä mainita aineiston käyttö tieteelliseen kommunikaatioon organisaation ulkopuolelle eli voiko tutkija välittää toisen yliopiston tutkijalle aineistoa satunnaisesti ja sähköisesti?

Kaukopalvelu on yleensä käyttöehdoissa rajoitettu niin että elektronisia artikkeleita voi lähettää liitetiedostoina kahden kirjaston kaukopalvelun välillä, mutta loppukäyttäjälle eli asiakkaalle tulee luovuttaa aina paperikopio kyseisestä aineistosta.  Myös kurssipakettien laatiminen elektronisesta aineistosta organisaation omille opiskelijoille tulisi määritellä kulloisenkin aineiston käyttöehdoissa erikseen.

Lisenssinantajan ja lisenssinsaajan velvoitteet

Lisenssinantajalla ja –saajalla on omat velvoitteensa jotka määritellään lisenssisopimuksissa. Sopimusta tehtäessä tulee ottaa selville, että kaikki oman organisaation kannalta tärkeät asiat on otettu huomioon, kuten luvataanko aineiston poistoista ja käyttökatkoista hyvitystä, saadaanko vuosittaiset tilastot tietokannan käytöstä sekä pitkäaikaiskäytön mahdollisuus. Pitkäaikaiskäyttö kokotekstiaineistolle on helpompi saada kuin viitetietokannoille ja hakuteoksille, joita päivitetään jatkuvasti. Lisenssinsaajan velvoitteena on pyrkiä tiedottamaan käyttöehdoista käyttäjille. Loppukäyttäjän tulee olla itse vastuussa omasta aineiston käytöstään.

Lisenssisopimusten riskejä

Lisenssisopimukset sisältävät riskejä, mikäli ei ole selkeitä ja riittäviä käyttöehtoja, aineistoa poistuu kesken sopimuskauden, organisaatiolla on vastuu loppukäyttäjien toimista, palveluntarjoajan yksipuolinen oikeus muuttaa sopimusehtoja sekä mikäli asioista on sovittu sopimuksen ulkopuolella. Riskejä voi välttää listaamalla oman organisaation lisensiointiperiaatteet, jotka otetaan huomioon lisenssisopimusta solmittaessa.

Linkkejä:

Nelliportaalin aineiston käyttöehdot löytyvät i-informaatiopainikkeen takaa.

http://www.nelliportaali.fi

FinELib –aineiston käyttöehdot löytyvät myös FinELib-wikistä:

http://wiki.helsinki.fi/display/FinELib/FinELib-wiki

Kirjoittaja:

Kristiina Lähdesmäki
Helsingin yliopiston kirjasto
Hankinta- ja metadatapalvelut