Australian tuomisia

Kesällä 2015 minulle tarjoutui tilaisuus lähteä töihin Australiaan yliopistollisen sairaalan kirjastoon. Vakituisesta työstäni HY:n kirjastossa hain ja sain vapautusta, ja tulipa tuohon käytettyä suurin osa kesälomastakin. Australiasta taas tarjottiin apurahaa kulujen kattamiseen. Eihän niin hyvästä tarjouksesta malttanut kieltäytyä, joten pakkasimme matkalaukkumme ja lähdimme kesäkuun lopussa koko perhe kohti Victorian osavaltiossa sijaitsevaa Geelongin kaupunkia.

Työpaikkani oli sairaalassa. Kirjasto jossa työskentelin, oli pieni, henkilökuntaakin vain neljä tai hieman päälle. Mutta asiakkaita oli paljon eli koko sairaalan henkilökunta. Näistä oli tutkijoita tai opettajia yli 200.

Geelongin kaupunki

Deakinin yliopisto on sairaalan yhteistyökumppani. Se on hieman Helsingin yliopistoa suurempi yliopisto. Sairaalaan tultiin harjoittelemaan, erikoistumaan ja tukimaan myös muista yliopistoista, kuten Monash ja Melbourne. Yliopiston kirjastot huolehtivat opiskelijoiden tiedonhaun ja viitteidenhallinnan kouluttamisesta, mutta sairaalan vastuulle jäi erikoistuvien lääkäreiden ja hoitajien, tutkijoiden sekä väitöskirjatyöntekijöiden koulutus. Myös muille opiskelijoille koulutusta pyydettiin, koska potilastyöhön osallistuminen saa opiskelijat usein ymmärtämään tiedonhaun taitojen tarpeellisuuden.

Toimin siis Barwon Health nimisessä sairaalassa vierailevana asiantuntijana 12 viikon ajan. Sinä aikana oli monenmoista tehtävää, kuten
•    tiedonhaun koulutusohjelman suunnittelu ja koulutusten aloittaminen
•    organisaation julkaisuluettelon tekeminen
•    uuden prosessin suunnittelu organisaation julkaisuluettelon keräämiseen
•    organisaation avoimen julkaisuarkiston ylläpitoprosessien kehittäminen
•    uuden viitteidenhallintatyökalun testaus ja koulutus kirjaston henkilökunnalle
•    haastattelututkimus tutkimusdatan hallinnasta ja siihen tarvittavista palveluista
•    tutkimusdatapolitiikan ensimmäisen version kirjoittaminen ja hyväksymisprosessin alkuun saattaminen

Tämän lisäksi auttelin tiedonhaun neuvonnoissa ja toimeksiannoissa kiireaikoina. Ja järjestin pieniä työpajoja mm. lääketieteen tutkimuksen elinkaaresta ja kirjaston tutkimuksen palveluista. Annetut työtehtävät tulivat lyhyessä ajassa tehtyä, koska pienen organisaation etu on päätöksenteon nopeus, eikä työtahtia byrokratian rattaat päässeet hidastamaan.

Tutkimuksen palveluiden kehittäminen Australiassa eroaa Suomesta esimerkiksi siinä, että valtion taholta on asetettu selkeät kriteerit hyvälle tutkimustavalle. Nämä löytyvät dokumentista: Australian Code for the Responsible Conduct of Research. Jokainen tapaani tutkija oli tiesi tästä ohjeesta ja allekirjoitti sen tärkeimmät tavoitteet. Ohje auttaa tutkijoita vaatimaan riittävää tutkimusinfrastruktuuria ja -palveluita, koska se selkeästi kertoo tutkimusorganisaatioiden vastuut näiden tuottamisessa. Tietenkään ohjeen kuvaamaan tilanteeseen ei ole vielä päästy, mutta suunta näyttää erittäin hyvältä.

Tutkimusmaailma on kansainvälinen ja monet asiat ovat aivan samanlaisia tuolla toisella puolella palloa. Silti Australian matka toi virkistävää vaihtelua normaaleihin työtehtäviin. Pieni pyörähdys maailmalla tuuletti omia, ehkä hieman kalkkiutuneita, käsityksiä ja loksautti ajattelussa paloja paikoilleen. Uskon vierailun virkistävän vaikutuksen jatkuvan vielä pitkään. Tutkijoille suositellaan työskentelyä ulkomailla. Jas uskallampa tämän kokemuksen jälkeen sanoa, ettei tuosta tutkimuksen palveluissa toimivillekaan haittaa olisi.

Lisää seikkailuista Australiassa voit lukea matkablogistani: My adventures as a Volunteer Research Librarian in Australia.

Teksti

Mari Elisa Kuusniemi
informaatikko

Kuva

Tim Moreillen
https://flic.kr/p/8V3QPb

Informaatikko Mari Elisa Kuusniemi lukee mielellään manuaaleja muun kirjallisuuden ohessa

Aloitit informaatikkona Meilahden kampuskirjasto Terkossa syksyllä. Mikä houkutteli hakemaan töihin Terkkoon? Onko työ vastannut odotuksia vai onko tullut yllätyksiä?

Terkko on terveysalan kirjastoista se suurin ja kaunein. Olen aina työskennellyt terveysalan kirjastossa, siksi valinta oli minun puoleltani helppo. Työ on vastannut  odotuksia, ylittänytkin ne. Tietenkin suuri kirjasto on omanlaisensa verrattuna pienehköön yksikköön, josta tulin. Mitä se sitten tarkoittaa, niin eipä voi tietää ennen kuin kokeilee. Yllätyksiä siltä saralta saattaa olla vielä edessäpäin.

Kerro vähän taustastasi. Minkälainen koulutus- ja  työhistoria sinulla on?

Olen opiskellut Oulun yliopistossa ensin luonnontiedettä, tarkemmin orgaanista kemiaa, ja sen jälkeen informaatiotutkimusta erikoistuen tietoverkkoihin. Valmistuin informaatiotutkimukselta vuonna 1999, jolloin myös esikoispoikani syntyi. Olen työskennellyt informaatikkona Kansanterveyslaitoksen tietopalvelussa vuodesta 2002. Kansaterveyslaitos fuusioitui Stakesin kanssa vuonna 2009 ja jatkoi sen jälkeen nimellä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Sieltä siirryin Terkkoon

Miten eroaa työskentely tutkimuslaitoksessa (THL) ja yliopistossa?

Asiakkaat ovat tutkimuslaitoksessa pääosin tutkijoita. Varsinaisia opiskelijoita ei ollut, mutta väitöskirjan tekijöitä oli sen sijaan runsaasti. Kirjasto- ja tietopalveluita ei tarjottu ulkopuolisille, joten palvelu keskittyi erilaisten tutkijapalveluiden tuottamiseen. Informaatikot olivat myös asiantuntijatehtävissä monissa tietojärjestelmähankkeissa, THL:n sisäisissä tai kansallisissa hankkeissa. Perinteisiä kirjasto- ja tietopalveluita tuotettiin huomattavasti vähemmän kuin yliopiston kirjastossa, niille ei ollut kysyntää.

Mitä työhösi informaatikkona kuuluu? Kuvaile tavallista työpäivääsi.

Työpäivät ovat hyvin vaihtelevia, eikä aamulla useinkaan tiedä mitä milloinkin on tulossa. Se on todella virkistävää. Informaatiopalvelussa vastaan asiakkailta tulleisiin palvelupyyntöihin, jotka liittyvät tiedonhakuun, viitteidenhallintaan, bibliometriikkaan jne. Pidän koulutuksia tiedonhakuun, bibliometriikkaan ja bioinformatiikkaan liittyen. Osallistun kehittämistehtäviin tutkimusdatan ja kirjaston laatu -työryhmissä. Indeksoin lääke- ja hammaslääketieteen lehtiä Medic-tietokantaan, aina kun sopiva väli muissa töissä löytyy.

Joskus päivä täyttyy koulutuksista, joskus puhelin ja sähköposti työllistävät, joinain päivinä kehittäminen vie suuren osan ajasta ja silloin tällöin voin syventyä indeksointiin. Yleensä kuitenkin teen samana päivänä kaikkea tätä.

Kiinnostavinta kirjastoalalla tänä päivänä?

Vaikea kysymys. Kiinnostavaa on paljon ja ainakin viimeiset 10 vuotta on jatkuvasti ollut jotain suurta tapahtumassa. Itse pidän avoimen datan yleistymistä ja siihen liittyvien palveluiden kehittämistä kenties mielenkiintointoisimpana tällä hetkellä. Yhtenä datana voisi olla kirjaston tuottama data.

Mitä luit viimeksi?

Ai kirjan vai? Lasketaanko manuaalit? Niitä luen silloin tällöin. Ehkä viimeisin oikea kirja on Meren katedraali, ei kun Dieettitytön huimat seikkailut, se oli hauska.

Kirjaston ulkopuolinen elämä ja vapaa-ajan harrastukset?

Perheen kanssa harrastamme helsinkiläisten etnisten ravintoloiden bongaamista, yksi uusi ravintola / viikko. Muita harrastuksia ovat suunnistus ja nukkekodin rakentaminen.

 

 

Kysymykset

Anna-Mari Koivula
tiedottaja
Meilahden kampuskirjasto Terkko

Vastaukset

Mari Elisa Kuusniemi
informaatikko
Meilahden kampuskirjasto Terkko

Valokuva

Katri Larmo