E-kirjat automaattisesti Helkasta BookNavigatoriin ja Terkko Navigatoriin -välähdyksiä sisällönkuvailun kulissien takaisesta arjesta

Sisällönkuvailijan työvälineitä silloin joskus …

Nyt kirjat tulevat Helkasta automaattisesti BookNavigatoriin ja Terkko Navigatoriin Terkon innovaation ansiosta. Helkan luokitustietoja hyödyntäen e-kirjat saadaan siirtymään suoraan BookNavigatorin ja Terkko Navigatorin kategorioihin, mappaustaulukon ohjaamalla tavalla.

Terkossa lääketieteen ja hoitotieteen kirjojen sisällönkuvailussa käytetään ensisijaisesti MeSH– ja FinMeSH-asiasanastoja ja NLM-luokitusta sekä tarvittaessa LC-luokitusta.



www.nlm.nih.gov/class/ (vapaasti verkossa)



classificationweb.net/ (maksullinen, HULib neljän samanaik. käyttäjän lisenssi)

www.loc.gov/catdir/cpso/lcco/ (vapaasti verkossa)

 


BookNavigatorin aivot on Category Management. Mappaustaulukossa määritellään kategoriat ja niitä vastaavat luokat, tieteenalasta riippuen LC-, NLM- ja Dewey-luokituksista.

Taulukkoa voi päivittää jatkuvasti.

Terkko Navigatorissa kategoriat ovat lääketieteen erikoisaloja sekä hoitotieteellistä aineistoa. BookNavigatorissa on monialaisesti meidän yliopiston eri tieteenaloja.

terkko.helsinki.fi/booknavigator

 

Helkan tietue Miller’s anesthesia 2015

BookNavigaattoriin tehdään automaattinen päivitys Helkasta. Päivitysohjelma

ajetaan joka sunnuntai-ilta. Kirjoja voi toki lisätä ja niiden tietoja muuttaa muulloinkin.

Kiireisille kliinikoille ja tutkijoille oman erikoisalan aineistot ja palvelut yhdestä osoitteesta terkko.helsinki.fi/anesthesiology-and-intensivecare .


www.terkko.helsinki.fi/millers-anesthesia

Tietotekniikkapäällikkö Pasi Keski-Nisula on kehittänyt BookNavigatorin ja Terkko Navigatorin teknisen ympäristön. Nykyisin hän toimii Helsingin yliopiston kirjaston Sovelluskehitysryhmän esimiehenä.

Katso myös Eeva Peltosen kirjoitus Verkkarista 4/2014
”E edellä” kirjahankinnassa – menossa ollaan!

Teksti:

Eeva-Liisa Aatola
informaatikko

Heidi Wikberg
kirjastosihteeri

Hitain kävely ikinä

Lienee tunnettu tosiseikka se, että kirjaston henkilökunnalla on aina kiire. Kädet viuhtovat, kengänpohjat ehtivät tuskin koskaan koskettaa lattiaa: määrätietoisesti ollaan menossa jonnekin – tai ainakin jostakin ollaan tulossa.

Mitä tapahtuu, kun tähän ympäristöön astuu tanssija, joka uppoutuu kävelemisen merkityksen pohtimiseen kävelemällä – kävelemällä hitaasti, todella hitaasti…

Vieraillessaan viime lokakuussa Meilahden kampuksella tanssija ja tutkija Kirsi Heimonen ihastui Terkon kauniiseen kirjastotilaan niin, että hän halusi sijoittaa hitaan kävelynsä Meilahden kampuskirjaston toiseen kerrokseen.

Hidas kävely liittyy Heimosen kävelemisen merkitystä käsittelevään taiteelliseen tutkimukseen. Suomen Kulttuurirahasto on tukenut tutkimusta.

Tapahtuma – ei esitys

Heimonen ei juuri ennakkotietoja hitaasta kävelystään antanut. Kysyinkin häneltä heti suorituksen jälkeen, kuinka hän itse luonnehtisi kävelyään. Oliko se performanssi, kuten moni paikallaolija tilanteen näki? Vai mistä siinä oikein oli kysymys?

Heimonen korostaa hitaan kävelyn tapahtumaluonnetta. Hänelle hidas kävely on tapahtuma, teko – ei esitys.

Terkossa hidas kävely sai kyllä esityksellisiäkin piirteitä. Kameran näkyvä läsnäolo kannusti paikkaolijoita suuntaamaan katseensa Heimosen kävelyyn ja vakuuttamaan heidät siitä, että parasta aikaa tapahtui jotakin hyvin epätavallista, jotakin merkittävää. Tapahtuman, joka tallennetaan huolella, täytyy olla katsomisen arvoista.

Heimonen kertoo olleensa kävelyn aikana aistisena itselleen ja ympäristölleen. Hänellä oli yllin kyllin aikaa paneutua kirjaston arkkitehtuurin yksityiskohtiin ja kokoelmiin. Pari kertaa fyysinen rasitus oli kylläkin viedä Heimoselta tajun.

Erityismaininnan saa opiskelijoiden kanssa jaettu keskittymisen kokemus.

– Minä keskityn kävelemiseen, he keskittyvät tekstiin – ja samanaikaisesti teksti minussa kätkeytyy, Heimonen naurahtaa arvoituksellisesti.

Merkitys avautuu itse teossa

Hidas kävely on Heimosen mukaan taiteellisen tutkimuksen ydin. Hän tähdentää, että nimenomaan itse teossa, hitaassa kävelyssä eri paikoissa, avautuu sen merkitys. Hitaaseen kävelyyn liittyvä kirjoitus, sitä käsittelevät Heimosen artikkelit avaavat koettua omalla tavallaan.

Turkista Terkkoon

Heimonen kertoo aloittaneensa tutkimuksen yksinkertaisesti seisomalla paikallaan. Niin hän teki Istanbulissakin, jossa hän seisoi ihmisvilinässä Kultaisen sarven salmen ylittävällä Galatan sillalla. Ihmettelevien katseista oli luettavissa teon poikkeuksellisuuden oivaltaminen. Ennen Terkkoa Heimonen on ehtinyt tehdä hitaita kävelyjä Helsingin puistoissa. Suunnitelmissa on myös tutkimukseen liittyvä kävely kauppakeskuksessa.

24m/h

Kuinka hidasta hidas kävely sitten oli, joku saattaa ihmetellä? Tapahtuman jälkeen Heimonen mittasi kävelymatkansa. Kahden ja puolen tunnin aikana hän eteni 60 metriä. Se tekee tuntivauhdiksi 24 metriä. Vertailukohdaksi otan oman työmatkani. Halki Keskuspuiston matka Maunulasta Meilahteen on 5,3 kilometriä. Kiirehtimättä sen kävelee 50 minuutissa. Heimosen kävelyvauhdilla matka kestäisi tauotta yli yhdeksän vuorokautta.

Teksti ja kuvat:

Jussi Männistö
tietoasiantuntija

Terkko kehittämään kirjastopalveluita Kosovoon

Maailmankuulu oikeushammaslääkäri, professori Helena Ranta vetää tällä hetkellä EU-projektia ”Strengthening and modernizing the forensic services in Kosovo, IPA 2012”. Sen puitteissa on tarkoitus suunnitella ja kehittää myös kirjastopalveluja (EU-termein ns. ”mini-library”).

Perusinfrastruktuuri Kosovossa on kohtuullisessa kunnossa, sähkökatkoja ei ole, internet toimii ja vesikin juoksee ainakin arkipäivisin. Mini-library tullee siten olemaan suurelta osiltaan elektroninen.

Helena Ranta lähestyi Helsingin yliopiston kirjaston Meilahden kampuskirjasto Terkkoa löytääkseen asiantuntijan kirjaston kehittämiseen. Tehtävään, joka sisältää myös työskentelyä paikanpäällä Kosovossa, valittiin kirjastonhoitaja Mervi Vanttola.

Strengthening and modernizing the forensic services in Kosovo, IPA 2012 on Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Hjelt-instituutin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteinen projekti.

Teksti:

Jukka Englund
johtava tietoasiantuntija

Kuva:

Suomen UN Women

Lääkisopiskelijat <3 iPad

Syyslukukaudella 2013 opintonsa aloittaneet lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat saivat opiskeluvälineeksi iPadit.

Tuoreen videon mukaan opiskelijat rakastavat uusia padejaan:
– Jos itsellä on ruma käsiala, padillä saa helposti ja nopeasti siistajä muistiinpanoja, joihin voi liittää kuvia ja hyperlinkkejä, videolla kehutaan.
– Ne ovat suuresti rakastettuja ja erittäin pidettyjä ja erittäin paljon käytettyjä.

Opiskelijat ovat saaneet iPadin mukana tärkeitä elektronisia kurssikirjoja ja lääketieteellisiä sovelluksia käyttöönsä.

Terkosta kerrotaan iPadien muuttaneen kirjaston yleisilmettä.
-Kyllä kirjoja vielä näkyy, mutta padit ovat vallanneet lukutiloissa alaa aikalailla.

Helsingin yliopiston Lääketieteellisessä tiedekunnassa käynnistyi syksyllä 2013 kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä hanke, joka on saanut rahoituksen Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan iPad-hanke from Teemu on Vimeo.

Terkon altmetriikkaprosessi takaa tutkimustyön näkyvyyden

Viime vuonna (2013) ’altmetrics’ oli ensimmäistä kertaa suositumpi hakutermi Googlessa kuin ’bibliometrics’. Altmetriikka (jonka osa-alueena voidaan pitää myös artikkelitason metriikkaa) kertoo tutkimusjulkaisun saamasta huomiosta ja muusta aktiviteetista verkkoympäristössä ja on siten tärkeä indikaattori yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaamiselle. Isossa-Britanniassa ja Australiassa näitä lukuja on jo alettu vaatia tutkimuksen evaluoinneissa, joten on todennäköistä, että myös muualla kiinnostutaan altmetriikasta. Helsingin yliopiston kirjaston Terkon altmetriikkaprosessi, joka sai Suomen yliopistokirjastojen neuvoston innovaatiopalkinnon, on kehitetty proaktiivisesti tätä kehitystä silmällä pitäen.

Nykyisin ei enää riitä, että tutkimus saadaan hyväksyttyä jossain arvostetussa tiedejulkaisussa. Helsingin yliopiston kirjaston Meilahden kampuskirjasto Terkko on kehittänyt palveluita, joiden avulla kampuksen julkaistut artikkelit saisivat mahdollisimman suuren näkyvyyden. Nämä näkyvyyspalvelut ovatkin tärkeässä roolissa Terkon altmetriikkaprosessissa (Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja HUSin, eli Helsinki Academic Medical Centerin, artikkeleille), jossa kirjasto on ottanut rohkeasti edelläkävijän roolin kehittämällä toimintamallin, jonka kautta tiedot julkaisuista leviävät verkon eri palveluihin ja sosiaaliseen mediaan.

Terkko seuraa n. 700 Suomessa tutkimusta tekevää lääketieteen tutkijaa ja kerää tiedot heidän julkaisutoiminnastaan Scholar Chart –palveluun. Palvelu näyttää läpinäkyvästi, mitä suomalaisessa lääketieteessä tutkitaan juuri tällä hetkellä. Tutkijoista on tallennettu tekijähaku kansainväliseen PubMed-tietokantaan, josta uudet viitteet kerätään Terkon FeedNavigator-palveluun RSS-syötteiden avulla ja näiden tietojen avulla päivitetään Scholar Chartia reaaliajassa. Osia Scholar Chart –palvelusta on myös upotettu esimerkiksi tiedekunnan ja laitoksien sivuille. Lähiaikoina tullaan Scholar Chart –palvelua laajentamaan myös muille tieteenaloille ensimmäisen kohteen ollessa Viikin kampus.

Altmetriikan seurantapalvelut hyödyntävät mm. ns. social bookmarking –palveluita, joista tärkeimmät ovat CiteULike ja Mendeley. Osana Terkon altmetriikkaprosessia uudet viitteet lisätään myös näihin palveluihin, jolloin artikkelit saavat niissä välittömästi näkyvyyttä.

Mendeleystä viitteet on määritelty menemään automaattisesti suoraan Terkon Twitter-tilille, josta ne löytyvät #HelsinkiAcadMedCent –merkinnällä. Myös Viikin kampuksen julkaisut siirtyvät kasvavassa määrin Twitteriin #ViikkiPubl –merkinnällä. Twitterissä tutkijat voivat vaikkapa käydä uudelleen twiittaamassa niitä edelleen.

Terkon ylläpitämään Helsinki Academic Medical Centerin Facebook-sivulle lisätään tiedot valikoiduista, Julkaisufoorumin kolmostason, artikkeleista. Nämä liitetään myös ImpactStory-altmetriikkapalveluun, jossa yksittäisen artikkelin näkyvyyden ja vaikuttavuuden kehittymistä voi seurata. Sitä kautta löytyy helposti myös toisen altmetrics-lukuja tekevän yrityksen – Altmetric.com’in – luvut.

Näiden lisäksi Pinterestiin kerätään valikoituja kuvia kampuksen open access –julkaisuista.

Terkko tarjoa myös erilaisia metriikkapalveluita Terkko Navigator –verkkopalvelun kautta. Terkko Impact –teemaprofiili kerää kaikki metriikoihin ja rankingpalveluihin liittyvät aineistot yhteen. Täältä löytyy mm. altmetriikkasivu, jonka kautta on mahdollista seurata ko. aiheen uusimpia artikkeleita ja twiittejä.

Terkko Navigator tarjoaa myös tutkijaprofiileja, jotka listaavat tutkijoiden uusimmat julkaisut. Näihin on liitetty ohjelmointirajapinnan (API) kautta myös altmetriikkatietoja mm. ImpactStory ja Altmetric –palveluista. Esimerkiksi Suomen molekyylilääketieteen laitoksen (FIMM) tutkijoita ja heidän julkaisujaan pystyy seuraamaan helposti ao. linkin avulla.

Terkko Kudos on Terkko Navigator –profiili, johon on kerätty kaikki Terkon kehittämät näkyvyyspalvelut, joiden avulla kirjasto pyrkii nostamaan oman kampuksensa julkaisutoiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja maailmanlaajuista näkyvyyttä.

Valikoituja linkkejä:

Terkko Navigator
Scholar Chart
Terkko Kudos
ImpactStory
FIMM-tutkijat Terkko Navigatorissa
SYN innovaatiopalkinto

Teksti:

Jukka Englund
johtava tietoasiantuntija
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuva:

Helsingin yliopisto

Lääketieteilijät ryhtyivät runolle

”Poetry is ampoules of the purest, clearest drug of all, the essence and distillation of the process of living itself.”

(Rafael Campo: The Desire to Heal. Norton, New York, 1997.)

Runouden mahdollisuuksista, elämän mahdottomuudesta

Runoissa, parhaimmillaan, saavat ilmauksensa syvimmät ja intiimeimmät tunteemme, kokemuksemme ja ajatuksemme. Ne tarjoavat meille mahdollisuuden matkaan sellaisille elämän alueille, joille muuten emme pääsisi.

Voimme tutkiskella asioita, joita emme tienneet tietävämme, tuntevamme tai muistavamme. Asioita, jotka muin keinoin olisi vaikeasti ilmaistavissa.

Runot antavat äänen hiljaisuudelle. Ne voivat kehittää empatian kykyämme, antaa toivoa, toimia rukouksina.

Runojen kirjoittaminen on privaattia, intiimeintä elämämme aluetta. Kirjoittaminen on mietiskelyä, mielenrauhan etsintää ja keino kestää elämän vastoinkäymiset.

Lääkäreille tai lääkäriksi aikoville runous voi olla apu ihmisenä kasvamisessa, ammatillisessa kehittymisessä ja elämän monimuotoisuuden ymmärtämisessä.


Apulaisdekaani Eija Kalso julkistaa kilpailun voittajat.

Runokilpailu lääketieteilijöille Meilahden kampuksella

Meilahden kampuskirjasto Terkon Lux Humana –työryhmä järjesti lääketieteilijöille runokilpailun 16.9.-15.11.2013. Tyyli ja näkökulma olivat vapaat. Aiheen toivottiin liittyvän lääketieteeseen tai lääkäriyteen ja ihmisyyteen – tai niiden opiskeluun. Kilpailun tuomariksi oli lupautunut, kirjailija, runoilija, psykiatri Claes Andersson.

Määräaikaan mennessä kilpailuun osallistui 23 nimimerkkiä. Näistä lääketieteen opiskelijoita oli 11.

Etenkin opiskelijoiden runoissa korostui pohdinta omasta riittämättömyyden tunteesta ja kuinka oppia sietämään tätä elämän epävarmuutta, maailman epätäydellisyyttä.

Naisia osallistujista oli 13, miehiä 10. Kaksi henkilöä kirjoitti ruotsiksi, yksi englanniksi.

Osa osallistui vain yhdellä runolla, osa oli kirjoittanut kokonaisen runosarjan. Tyylit vaihtelivat riimitellyistä runoista moderniin, ja sen jälkeiseenkin. Myös ulkoasuun oli kiinnitetty huomiota: oli laadittu runovihkonen, oli ruutupaperille käsin kirjoitettu tunnelmaruno, yhteen runoon oli liitetty kuva.

Kilpailussa palkittiin tuomarin valitsemat kolme parasta runoa kirjalahjakortein.

Voittajaksi kilpailun tuomari Claes Andersson valitsi erikoislääkäri Pertti Saloheimon runollaan ”Kun yö kääntyy”.

Kun yö kääntyy

 

linnut vielä vaiti

juna murskaa auton tasoristeyksessä

yöhoitaja nukahtaa käytävän keinonahkapenkille

lääkekuppi kilahtaa

keuhkosairaat yskivät

mutta kukaan ei syökse verta

kirjailijamestarin elämä sammuu saksalaisessa kylpylähotellissa

lääkärit pelaavat skruuvia

 

ja aamun lehti kertoo kirkonkylään avatusta valintamyymälästä

(Copyright:  – Pertti Saloheimo, 2013)

 

Tuomarin perustelut:

”  Lauseet ovat tarkkoja ja jännitteisiä, nivoutuvat toisiinsa niin että syntyy ajan ja paikan yhteys, ja samalla runo assosioi kirjallisuuteen, ehkä Tsehoviin tai Thomas Mannin Taikavuoreen.

Myös tapa lopettaa runo on onnistunut – aamu palauttaa kirkonkylän arjen.

Runossa on luonnollinen rytmi ja hengitys, ja se on tarkka ja myös kaunis. ”

 

Loput palkitut runot ja tuomarin perustelut ovat luettavissa Lux Humanan blogissa.

Siellä on myös muutamia muita kilpailuun osallistuneita runoja, joiden julkaisemiseen on saatu kirjoittajan lupa.

 

Teksti:

Lassi Pohjanpää
kirjastosihteeri
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuva:

Jussi Männistö
kirjastosihteeri
Helsingin yliopiston kirjasto

Uusille lääkiksen opiskelijoille iPadit ja uudistuneita verkkopalveluita

Syksyllä 2013 aloittaneet n. 170 uutta lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijaa saivat omat iPadit opiskelujensa aluksi. Laitteiden mukana opiskelijat saivat kolme keskeistä ensimmäisen vuoden kurssikirjaa IPad-versioina “ikuisella” lisenssillä. Myös ensimmäisen vuoden opettajat ovat saaneet vastaavat laitteet. Laite- ja kurssikirjahankinnat toteutettiin Erkon säätiön lahjoittaman apurahan turvin. Projektiin liittyen tiedekunnassa aiotaan toteuttaa opiskelijoiden iPadien käytön seurantatutkimus.

Otto – Opiskelijan Terkko on Terkon kehittämä opiskelijoille suunnattu verkkopalvelu. Syksyllä uudistunut Otto tarjoaa helpon väylän opiskelijan tärkeimpiin tietolähteisiin, kuten elektronisiin kurssikirjoihin. Ottoon on nyt lisätty uusia sosiaalisia toimintoja. Kirjautuneena käytttäjänä on mahdollista lähettää viestejä muille palvelun käyttäjille tai kommentoida aineistoja. Palveluun on myös upotettu twiittausmahdollisuus (Twitter).

Syksyn uusille lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoille iPadit täynnä tietoa

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan syksyllä 2013 aloittavat opiskelijat saavat opiskelujensa aluksi itselleen iPad-taulutietokoneet. Lisäksi ensimmäisen vuoden opettajat saavat vastaavanlaiset laitteet, joten iPadit tulevat olemaan suuressa roolissa tulevaisuuden lääketieteellisissä opinnoissa. Laitteiden ja kirjojen hankinnan mahdollisti Jane ja Aatos Erkon säätiön tuki.
iPadit sisältävät kolme keskeistä kurssikirjaa anatomian, histologian ja solubiologian aloilta. Käyttäjillä on näihin kirjoihin ikuinen lisenssi ja päivitykset eivät tule uusina painoksina vaan uusi aineisto lataantuu automaattisesti verkon kautta.

Kurssikirjat toimittaa iPad-kirjojen innovatiivinen markkinajohtaja Inkling-niminen yritys. Meilahden kampuskirjasto Terkko on tehnyt yrityksen kanssa yhteistyötä parisen vuotta, sillä jo 2011 tarjosimme asiakkaillemme lainattavan TerkkoPadin, josta löytyy kymmenen kurssikirjaa ja keskeistä lääketieteellistä teosta.

Inklingin edustaja Jennifer Steben vieraili Terkossa 20.5.2013 esittelemässä interaktiivisia kirjoja, joita voi käyttää paitsi iPadeilla niin myös iPhone-älypuhelimilla ja verkon kautta selaimella. Steben esitteli informatiivisesti kuinka kirjat soveltuvat eri alustoille ja minkälaisia ominaisuuksia niihin on kehitetty. Kirjat sisältävät mm. kuvatestejä omaehtoiseen opiskeluun, monivalintatehtäviä, videoita, 3D-kuvia ja äänitiedostoja. Eräs tärkeimmistä komponenteista on sosiaalisen lukemisen mahdollistava sovellus, jossa opettajat ja opiskelijat voivat kommunikoida kirjan sisällä: opettajat voivat rikastaa kirjan sisältöä, opiskelijat voivat tarkentaa epäselviä kohtia sekä opiskelumotivaatiota voidaan kohottaa, josta seurauksena ovat parantuneet oppimistulokset. Steben kertoi myös kokemuksista yhdysvaltalaisista huippuyliopistoista, joiden rinnalle nyt myös Meilahden kampuksella pyritään.

Inkling-tilaisuudessa oli Terkon auditorio täynnä kiinnostuneita kuulijoita, joista puolet oli lääketieteellisen tiedekunnan opettajia ja toinen puoli kirjastolaisia Helsingin yliopiston kirjaston kaikilta kampuksilta.

Lisätietoa:
Inkling
TerkkoPad

Päivi Pekkariselle EAHIL Award

Terkon emerita-kirjastonhoitajalle Päivi Pekkariselle myönnettiin kesällä pidetyssä EAHIL 2012Health information without frontiers” 4 – 6 July, 2012, UCL, Brussels, Belgium –konferenssissa hieno kunnianosoitus – EAHIL Award — hänen pitkäaikaisesta työstään EAHILin ja terveysalan kirjastojen hyväksi.

EAHIL – European Association for Health Information and Libraries – on lääke- ja terveystieteiden sekä lähialojen kirjastoammattilaisten yhdistys, jossa on yli 1000 jäsentä eri puolilta Eurooppaa ja myös muista maanosista. EAHIL vietti tänä vuonna 25-vuotisjuhlavuotta, jonka kunniaksi EAHILin hallitus myönsi kaksi EAHIL Awardia järjestön hyväksi pitkään töitä tehneille ansioituneille kollegoille. Päivin lisäksi palkittiin Patricia Flor (Telemark University College, Norja).

Työuransa aikana Päivi keskittyi paljolti kansainväliseen toimintaan. Päivi oli perustamassa EAHILiin Public Health Information Groupia, jonka puheenjohtajana hän myös toimi edelliskeväiseen eläkkeelle jääntiinsä asti. Nyt ryhmän puheenjohtajina jatkavat Tomas Allen (WHO, Sveitsi) ja Susan Thomas (Health Promotion Library, Iso-Britannia). Terkossa Päivi koordinoi Maailman terveysjärjestön WHO:n erikoiskokoelmaa ja ylläpiti yhteyksiä WHO:hon. EAHILin lisäksi Päivi toimi aktiivisesti myös muissa järjestöissä, mm. IFLAn Health and Biosciences Libraries –jaostossa sekä STKS:n kansainvälisessä työryhmässä. Järjestötyötä Päivi ei ole jättänyt eläkkeelle jäätyäänkään: hänellä oli suuri rooli Helsingin IFLA-konferenssin järjestelyissä.

EAHIL Award tuli Päiville täytenä yllätyksenä, ja hänellä ei ollut mahdollista lyhyellä varoitusajalla matkustaa Brysseliin. Näin ollen minulla oli kunnia vastaanottaa palkinto Päivin puolesta EAHILin yleiskokouksessa General Assemblyssä. Awardia luovuttaessaan EAHILin presidentti Peter Morgan (Medical Library, University of Cambridge, Iso-Britannia) kiitti Päiviä erityisesti IFLA – EAHIL -yhteyden ja Public Health –ryhmän hyväksi tehdystä työstä. General Assemblyn tunnelma herkistyi, kun Peter välitti EAHIL:laisille Päivin terveiset ja monet pyyhkivät kyyneleitään siinä vaiheessa kun Peter luki Päivin käännöksen Lassi Nummen runosta Impromptu. Konferenssi päätyi siis suomalaisittain todella hienoihin tunnelmiin. Lämpimät onnittelut Päiville!

Linkit:

Teksti

Katri Larmo
Informaatikko
Meilahden kampuskirjasto Terkko

Lääke- ja hoitotieteen sisällönkuvailua Meilahdessa

Meilahden kampuskirjasto Terkko ja Suomen yliopistokirjastojen neuvoston sisällönkuvailun asiantuntijaverkosto järjestivät yhteistyössä lääke- ja hoitotieteen sisällönkuvailukoulutuksen. Biomedicumissa ja Terkossa 18.5. pidetty koulutus houkutteli paikanpäälle noin 50 osallistujaa ja ACP-yhteyden kautta suunnilleen saman verran etäosallistujia.

Koulutuspäivän puheenjohtajana toimi Tarja Turunen (Itä-Suomen yliopiston kirjasto) ja paikallisia järjestelyjä koordinoi Eeva-Liisa Aatola (Terkko).

Jukka Englundin (Terkko) avaussanojen jälkeen Terhi Sandgren (Terkko) esitteli kuulijoille USA:n National Library of Medicinen (NLM) ylläpitämää Medical Subject Headings (MeSH) -asiasanastoa ja NLM:n luokitusta. Mm. MeSH Browserin avulla havainnollistettuna saimme selkeän johdatuksen näiden lääke- ja hoitotieteellisen sisällönkuvailun keskeisten työvälineiden rakenteeseen ja käyttöön. Esitys poiki runsaasti kysymyksiä ja keskustelua.

Terhi Sangrenin esitys aloitti koulutuspäivän,  Kuva: jussi Männistö

Terhi Sangrenin esitys "MeSH-asiasanoitus ja NLM-luokitus" aloitti koulutuspäivän.

MeSHistä siirryttiin sen suomenkieliseen käännökseen FinMeSHiin, jonka historiaa, nykyvaiheita ja tämän hetkisiä käytäntöjä esitteli Peter Nyberg (Kustannus Oy Duodecim). Peter otti esityksessään esille myös yhteistyön Terkon kanssa. Yhteistyötä tehdään mm. uusien FinMeSH-käännösten kommentoinnissa sekä siten, että Medicissä ja Termixissä on käytössä sekä FinMeSH että MeSH.

Kristiina Junttila (HUS Hoitotyön johto ja Sairaanhoitajien koulutussäätiö) esitteli hoitotieteen kotimaista asiasanastoa Hoidokkia. Myös Hoidokki rakentuu pitkälti MeSHin/FinMeSHin  pohjalle, täydennettynä kliinistä hoitotyötä kuvaavilla termeillä.

THL:n sanastotyöstä kertoi Outi Meriläinen THL:n Tietorakenteet ja luokitukset –yksiköstä. Outi totesi, että sekä ammattilaisille että kansalaisille suunnatut sähköiset tietojärjestelmät ovat entisestään lisänneet sanastotyön tarvetta, koska sähköiset tietojärjestelmät tarvitsevat konelukuisia, yksiselitteisiä käsitteitä. Ajankohtaisia hankkeita, joihin liittyy sanastotyötä on tällä hetkellä työn alla monta, mm. Rakenteinen potilaskertomus RPK10-hanke, Sähköinen asiointi ja demokratia eli SADe-hanke sekä Sosiaalialan tietoteknologiahanke TIKESOS-hanke.

Eeva Kärki (Kansalliskirjasto) kertoi  YSA:n lääke- ja hoitotieteellisestä termistöstä. Eeva totesi, että nämä termit ovat mielenkiintoinen ja merkittävä osuus YSAa, joskin YSA:n ylläpidon kannalta myös melko haastava kokonaisuus. Haasteita tuovat mm. se, että virallisen lääketieteen ja yleiskielen termistöt poikkeavat toisistaan, mutta YSAn pitäisi olla ymmärrettävä hyvin erilaisille käyttäjäryhmille.

Koulutuspäivän iltapäivä vietettiin työpajoissa, joissa tehtiin sisällönkuvailuharjoituksia ryhmätyöskentelynä ja keskusteltiin päivän aikana esiin tulleista kysymyksistä. Työpajaan osallistujat saivat valita kiinnostuksensa mukaan lääke- tai hoitotieteeseen tai molempiin keskittyvän työpajan.  Työpajojen muistiinpano- ja keskustelualustana käytettiin Groupsia. Työpajoihin orientaatioksi Tuulevi Ovaska (Itä-Suomen yliopiston kirjasto, Kuopion yliopistollisen sairaalan tieteellinen kirjasto) kertoi väitöskirjojen sisällönkuvailun erityispiirteistä, Tarja Turunen esitteli Itä-Suomen yliopiston kirjaston sisällönkuvailun työkalupakin ja Katri Larmo esitteli Pasi Keski-Nisulan Terkossa kehittämän Medicin indeksointityökalun, joka on integroitu FinMeSHin ja MeSHin sisältävään Termix-palveluun. Erityistä mielenkiintoa herätti indeksointityökalun uusi ominaisuus, väitöskirjojen osajulkaisuiden MeSH-termien automaattinen importointi PubMedista Mediciin.

Työpajojen jälkeen halukkaan pääsivät vielä Rosa Venäläisen johdolla kierrokselle Terkkoon ja kuulemaan Lassi Pohjanpään esittelyä Lux Humana -kokoelmasta.

Linkki:
Sisällönkuvailukoulutuksen esitykset

Teksti

Katri Larmo
Informaatikko
Meilahden kampuskirjasto Terkko

Kuva

Jussi Männistö
Kirjastosihteeri
Meilahden kampuskirjasto Terkko

Helsingin yliopiston kirjaston nimimuodot

Konsistori päätti kokouksessaan 3.6.2009 yliopiston uuden, 1.1.2010 toimintansa aloittavan, Helsingin yliopiston kirjaston nimimuodot.

Kirjaston nimi ruotsiksi on Helsingfors universitets bibliotek ja englanniksi Helsinki University Library.
Kirjaston kampusyksiköiden nimet ovat:

Keskustakampuksen kirjasto
Campusbiblioteket i centrum
City Centre Campus Library

Kumpulan kampuskirjasto
Campusbiblioteket i Gumtäkt
Kumpula Campus Library

Meilahden kampuskirjasto Terkko
Campusbiblioteket Terkko i Mejlans
Meilahti Campus Library Terkko

Viikin kampuskirjasto
Campusbiblioteket i Vik
Viikki Campus Library

Lisätietoja: