Yliopistokirjastot ja tieteen näkyvyys – The 7th UNICA Scholarly Communication Seminar

The 7th UNICA Scholarly Communication Seminar: Visibility, Visibility, Visibility, Rooma 27.-28.11.2014

Lähes 70 informaatiotutkimuksen, oppimisen palveluiden ja tutkimuksen tuen palveluiden asiantuntijaa eri puolilta Eurooppaa kokoontui Roomaan pohtimaan tieteen, tutkimuksen ja tutkijoiden näkyvyyttä sekä yliopistokirjastojen roolia näkyvyyden lisäämisessä. Seminaaria isännöivät Università degli Studi di Roma La Sapienza sekä Università degli Studi di Roma Tor Vergata ja L’Università degli studi Roma Tre

Seminaarin teemoja olivat verkko-opetus ja oppiminen, kirjastonhoitajien uudet roolit ja osaamistarpeet, yhteiskunta- ja humanististen tieteiden digitaaliset haasteet, tutkijoiden näkyvyyden lisääminen sekä erilaiset strategiat, joiden avulla näkyvyyttä voisi lisätä.


Keskusteluissa nousi esiin tarve verkostoitua ja tehdä yhteistyötä muiden tutkimuksen parissa toimivien kanssa: tutkijoiden, tutkimushallinnon, IT-asiantuntijoiden.

Oli kiinnostavaa kuulla muissa yliopistokirjastoissa saaduista kokemuksista niissä asioissa, joissa meidänkin kirjastossamme on avattu uusia uria: Patron Driven Acquisition (PDA), tutkijoiden julkaisemisen tukeminen, avoimessa verkossa olevat kirjat ja e-kirjat kaiken kaikkiaan.


Kirjaston rooli tutkimusdataan liittyvissä kysymyksissä ja meidän kirjastomme tietoasiantuntijoille pidetty tutkimusdatakoulutus herättivät kiinnostusta ja keskustelua myös kahvi- ja lounastauoilla. Kysymykseen mitä tekee datalibrarian oli periaatteessa helppo vastata: Data librarian auttaa tutkijoita tutkimuksessa tarvittavan datan hallinnassa koko datan elinkaaren ajan. Mutta mitä se sitten käytännössä tarkoittaa? Sitä onkin jo vaikeampi selittää. Muutamissa kirjastoissa datapalveluista oli jo saatu kokemusta ja näiden kokemusten kuuleminen oli kiinnostavaa, muttei kovin rauhoittavaa. Paljon on meilläkin vielä opeteltavaa ja pulmia ratkottavana.


Tutkimuksen näkyvyyden ja vaikuttavuuden arvioinnissa humanistit ja yhteiskuntatieteilijät jäävät usein lapsipuolen asemaan, jos mittarina käytetään vain viittausanalyysejä, joita tehdään Web of Science- tai Scopus -tietokannoista. Avoin verkkojulkaiseminen ja e-kirjat antavat uusia mahdollisuuksia tulla huomatuksi ja arvostetuksi.

Tutkijoiden verkostot sosiaalisessa mediassa laajenevat sitä mukaa, kun niiden hyödyllisyys oivalletaan. Mendeley ja vastaavat järjestelmät voivat tukea tutkijoiden näkyvyyden lisäämistä ja yhteistyön luomista toisten tutkijoiden kanssa. Myös altmetriikka nousi esiin useissakin esityksissä yhtenä tapana seurata ja arvioida tutkimuksen näkyvyyttä.

Seminaarin lopuksi esiteltiin erilaisia hankkeita tutkimuksen näkyvyyden lisäämiseksi. Näitä ovat mm. Horizon 2020, ja OPENAIRE. Lisäksi Helsingin yliopiston ja Sapienza-yliopiston tutkimustietojärjestelmät herättivät kiinnostusta.

Esityksissä tuli esille palvelujen ja tietojärjestelmien kehittämisen kaksi linjaa. Toisaalta yksittäiset toimijat toteuttavat innovaatioita pienillä resursseilla ja toisaalta kehitystyötä tehdään laajoissa projekteissa, yhteistyöverkostoissa ja konsortioissa. Molempia tarvitaan jatkossakin ja molemmissa keskeinen kysymys palvelun jatkuvuuden varmistaminen.

Kirjaston roolin muutokseen liittyvistä yksittäisistä ajatuksista mieleen jäi professori Francesco Avallonen ”from good services to good dissemination and communication strategy”.

Meidän esityksemme olivat:

Pauli Assinen: Institutional Repository and CRIS
Maria Forsman:Assessment in SSH – Making Social Sciences and Humanities Visible
Mari Elisa Kuusniemi: Data Librarian: Helping Researchers with Data

Seminaarin ohjelma on verkkosivulla, jonne tulevat myös esitykset

UNICA on Euroopan pääkaupunkien yliopistojen verkosto, johon kuuluu 46 yliopistoa 35 Euroopan pääkaupungista.

Teksti ja kuvat:

Pauli Assinen
kehittämispäällikkö

Maria Forsman
johtava tietoasiantuntija

Mari Elisa Kuusniemi
informaatikko