Kokemuksia avoimen julkaisemisen tukemisesta OpenAIRE2020-hankkeen Gold OA -pilotissa

Eurooppalaista avoimen tieteen infrastruktuuria kehittävä OpenAIRE2020-projekti aloitti kuluvan vuoden tammikuussa jatkohankkeen vuonna 2009 käynnistyneelle OpenAIRE-hankkeiden sarjalle. Aikaisemmin OpenAIRE keskittyi julkaisujen avoimen saatavuuden edistämiseen vihreää väylää soveltaen, edistäen eurooppalaisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa hajautetusti kootun rinnakkaistallennetun aineiston saatavuutta yhteisestä portaalista.

Nyt käynnissä oleva hankeosio sisältää uudenlaisia elementtejä, esimerkiksi huhtikuussa 2015 käynnistyneen OA-julkaisemisen kultaista väylää edistävä pilotin, nimeltään FP7 Post-grant Gold Open Access Pilot. Se keskittyy tukemaan avointa julkaisemista viimeisen kahden vuoden aikana päättyneiden EU-hankkeiden tulosten osalta. Tuen myöntämiseen liittyy joukko rajoituksia, esimerkiksi julkaisun tulee ilmestyä kokonaan avoimessa lehdessä tai OA-monografiana. Kustantajien innokkaasti tarjoamaa hybridimuotoa ei tueta. Lisäksi artikkelin tai kirjan tulee olla hyväksytty julkaistavaksi, mutta kustantajalta tullut lasku kirjoittajamaksusta ei voi olla maksettu. Lasku ohjataan maksettavaksi pilottiin varatusta määrärahasta (4 milj. €). Yksittäinen voi saada julkaisutukea enintään 2000 € ja monografia korkeintaan 6000 €.

Miten tukea on kuluvana vuonna käytetty? Oheinen taulukko näyttää miten Euroopan maat ovat pystyneet käyttämään tukea elokuun 2015 loppuun mennessä.

OpenAIRE2020–hankkeen osapuoli Tukea saaneiden julkaisujen määrä
Espanja 10
Britannia 7
Saksa 4
Italia 3
Sveitsi 3
Tanska 2
Itävalta 1
Kreikka 1
Norja 1
Yhteensä 32

 

Luvut ovat todella vaatimattomia, kun ne suhteutetaan koko eurooppalaisen tieteellisen julkaisutoiminnan volyymiin. Mitä tästä voidaan päätellä? Mieleen tulee väistämättä muutamia havaintoja:
•    Gold OA -pilotissa määritellyt tuen kriteerit ovat liian tiukkoja
•    Tiedottaminen tukikelpoiselle hankkeille on haasteellista
•    Tutkijoiden kiinnostus suuntautuu käsillä oleviin ja tuleviin hankkeisiin, päättyneiden hankkeiden asiat eivät nouse etualalle
•    Tällä tavoin menetellen 4 milj. € ei tule käytetyksi sille tarkoitettuun kohteeseen

Kokemukset suomalaista tukikelpoisista FP7-hankkeista vahvistavat, että tuen rajat on vedetty liian kireälle. Suomessa ei myöskään ole tapana venyttää laskujen maksamista, joten aikaikkuna julkaisun hyväksymisestä laskun maksatukseen jää julkaisutuen hakemisen kannalta liian lyhyeksi.

OpenAIRE2020-hankkeen on syytä arvioida tuen kriteerejä uudelleen, ja tällainen arviointi onkin tulossa vuodenvaihteen jälkeen. Jatkossa avoimen julkaisemisen tukea kohdistetaan myös sellaisille kustantajille, jotka eivät peri OA-artikkeleista kirjoittajamaksuja. Tähän kategoriaan lukeutuu ylivoimainen enemmistö kotimaisista avoimia lehtiä ja monografioita julkaisevista tieteellisistä seuroista.

Lisätietoja Gold OA –pilotista löytyy hankkeen kotimaisesta blogista Tutkimustiedon avoin saatavuus – OpenAIRE2020.

Teksti

Kimmo Koskinen
kehityspäällikkö

Tutkimustiedon ja –aineistojen avautuminen parantaa maailmaa – OpenAIREplus ja Helsingin yliopiston kirjasto EU-hankkeen kansallisena toimijana

“Scientific information has the power to transform our lives for the better – it’s too valuable to be locked away.” Tieteellisen tutkimustiedon avulla elämänlaatumme paranee – tieto on liian arvokasta säilytettäväksi lukkojen takana. (EU:n digitaalistrategiasta vastaava komission varapuheenjohtaja Neelie Kroes)

Helsingin yliopiston uuden, vuosiksi 2013-2016 laaditun strategian otsikkona on Maailman parhaaksi. Monimielinen ilmaisu avataan näin: ”Rakennamme parempaa maailmaa ottamalla entistä merkittävämmän roolin globaalien ongelmien ratkaisemisessa. Monitieteinen opetuksemme ja tutkimuksemme tuottavat uutta osaamista koko yhteiskunnan hyödyksi. Tuore ajattelu ja luova vuorovaikutus auttavat meitä tavoitteessamme nousta maailman 50:n parhaan yliopiston joukkoon.”

Meilahden kampuskirjasto Terkon kirjastonjohtajaa Annikki Roosia haastateltuani osaan mainita ainakin yhden Helsingin yliopiston kirjastossa edistettävän asian tai tehtävän, joka suoraan liittyy yliopistomme tulevan strategian pääteemaan: OpenAIREplus-hankkeen.

Kuten ylläolevassa strategiasitaatissa mainitaan, yliopiston opetus ja tutkimus tuottavat uutta osaamista koko yhteiskunnan hyödyksi. Kirjaston työn tuloksena tutkimustieto ei jää hankalasti lähestyttäväksi ja löydettäväksi, ”lukkojen taakse”. Kirjasto luo mahdollisuuksia kaikille kansalaisille päästä tutustumaan tutkimustietoon. Nyt avataan ovia vielä pitemmälle, tutkimusaineistoihin, joihin tieteellisen tutkimuksen tulokset perustuvat.

OpenAIRE (Open Access Infrastructure for Research in Europe) –hanke (12/2009-) pohjautui Euroopan komission käynnistämään tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden (Open Access) pilottihankkeeseen, joka alkoi elokuussa 2008. Näissä projekteissa on luotu käytäntöjä kaikkien EU:n rahoittamien tutkimusten tuloksena syntyneiden julkaisujen saamiseksi avoimesti verkkoon. Helsingin yliopiston kirjasto oli mukana jo OpenAIREssa.

Lähes kolmen vuoden pituinen OpenAIREplus –hanke käynnistyi joulukuussa 2011. Sen tavoitteena on rakentaa yhteyksiä tutkimustuloksista raportoivien tieteellisten julkaisujen ja tutkimustulosten perustana olevien tutkimusaineistojen (data) välille.

Pisan matkakuvat virittivät antoisaan keskusteluun

Annikki Roosin haastattelun alkuperäisenä herätteenä oli kertoa Verkkarin lukijoille kuulumiset  OpenAIREplus -hankkeen kick off –tilaisuudesta Italian Pisasta. Hän osallistui  6.-7.12.2011 pidettyyn kokoukseen Helsingin yliopiston kirjaston edustajana. Keskustelussamme tämä tilaisuus ja sen anti jäivät sivuosaan ja tunnelmiksi haastattelun yhteydessä nähtävinä valokuvina. Keskeisiksi aiheiksi nousivat EU:n tutkimusjulkaisujen ja –aineistojen avoimeen saatavuuteen liittyvien hankkeiden yhteiskunnallinen merkitys, kirjastojen uudet tehtävät ja Helsingin yliopiston kirjaston rooli tehtäväalueen kansallisena toimijana.

Millaista tiede- ja yhteiskuntapoliittista kehitystä OpenAIRE-hankkeiden taustalla on?

Tiedon tuottamisessa ja käyttämisessä on tapahtunut iso murros. Meillä on nykyään välineitä tehdä asioita uudella tavalla: tekniikkaa, laitteita, ohjelmistoja…  On monenlaisia uusia tapoja tiedon käsittelemiseksi. Eikä tämä ole pelkkää IT:tä, tietotekniikkaa, vaan aivan tavallisten ihmisten asiaa.

On tapahtunut poliittisia muutoksia. Tutkimuksen rahoittajat edellyttävät, että tutkijoiden tuotanto saadaan kaikkien halukkaiden käyttöön. Julkisen rahoituksen turvin tehtyjen tutkimusten sisältämän tiedon pitäisi olla avointa ja esimerkiksi yritysmaailman käytössä. Tämä on EU:n, useiden muiden kansainvälisten tutkimusrahoittajien ja meillä Suomen Akatemian tavoitteena.

OpenAIRE oli juuri EU:n käynnistämä hanke, joka aloitettiin tietyillä aihealueilla, mm. lääketieteessä ja se keskittyi nimenomaan tutkimusjulkaisujen avoimuuteen. Todennäköisesti EU:n seuraavassa puiteohjelmassa edellytetään EU:n rahoittamien julkaisujen ja myös niihin liittyvän datan avoimuutta.

Entä OpenAIREplus?

OpenAIREplussassa pilotoidaan samat aihealueet kuin edellisessä hankkeessa, mutta nyt tähdätään siihen, että myös tutkimustuloksiin johtanut data saadaan avoimeksi. Hankkeessa rakennetaan prosesseja ja välineitä sekä levitetään tietoa EU:n tutkimusjulkaisujen ja –datan avoimuutta koskevasta politiikasta.

Prosessien ja välineiden rakentaminen tarkoittaa sitä, että julkaisun ja datan välille luodaan yhteys. Tehdään mm. datamallia, jonka avulla tutkimusdata voidaan kuvata ja linkittää se julkaisuihin. Analysoitavana on eri tieteenalojen aineistoa. Tehtävänä on yrittää löytää erityyppisten datojen välille yhteistä rajapintaa, mikä onkin kunnianhimoinen tavoite!

Tutkimusjulkaisut ja aineistot sijoitetaan avoimiin julkaisuarkistoihin. On mm. huolehdittava siitä, että suomalaiset arkistot ovat OpenAIREn kanssa yhteensopivia. Hankkeen piirissä tehtävä yhteistyö on kansainvälistä ja kansallista. Suomesta hankkeeseen osallistuja on Helsingin yliopisto, jonka edustajana toimii Helsingin yliopiston kirjasto. Kirjastomme on siis kansallinen toimija tässä tehtävässä.  Hankkeessa on kaiken kaikkiaan edustus 41 EU-maasta.

Palataan hetken päästä Helsingin yliopiston kirjaston tehtäviin OpenAIREplussan piirissä.
– Kertoisitko, miten TTA-hanke, jonka ohjausryhmässä olet, liittyy puheena olevaan asiaan?

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt Tutkimuksen tietoaineistot -hankkeen (TTA) vuosiksi 2011–2013. Se käynnistyy 16.3. järjestettävällä seminaarilla. TTA-hanke sisältää mm. datakatalogin rakentamisen. Siinä kaikkien alojen metadata koottaisiin yhteen.

Kaikkea tutkimusdataa ei voi saada avoimeksi, mutta metadatan tulisi olla avointa. Tutkimusdatan metadata syntyy siten, että data kuvaillaan jonkin sovitun formaatin mukaisesti. Data kuvaillaan tietokantoihin, joista se on ihmisten tai toisten järjestelmien haettavissa ja käytettävissä eri tavoin.

Kirjaston uudesta roolista…

Kirjastot eivät enää nykyään ole tietovarastoja. Niiden tehtävänä on taata pääsy tietoon. Tieto puolestaan voi olla mitä tahansa: primääridataa, tekstiä, julkaisuja.  Tietoympäristö on moninainen ja kirjasto voisi olla väylä tai rajapinta jossa  ihminen, data ja informaatio kohtaavat muodostaen mahdollisuuden tietämyksen syntymiseen ja viisauden kartuttamiseen.

Helsingin yliopiston kirjasto kansallisena toimijana?

OpenAIREplus-hankkeessa jaamme tietoa suomalaisten avointen julkaisuarkistojen (n. 15) ylläpitäjille. Olemme mukana viemässä eteenpäin teknisiä ratkaisuja ja sovittuja toimintatapoja. Kaikki ne tieteellistä tutkimusta harjoittavat tahot, jotka ovat saaneet EU-rahoitusta, ovat yhteistyökumppaneitamme. Myös Kansalliskirjasto, Tekes… Pyrkimyksenä on kansallisesti järkevä toimintatapa tutkimusjulkaisujen ja –aineistojen avoimuutta kehitettäessä. Asiaa voisi yleisesti tehdä tunnetuksi myös esitelmien ja eri foorumeille laadittujen kirjoitusten avulla.

Helsingin yliopiston kirjastossa on NOAD (National Open Access Desk) eli kansallinen Open Access –neuvontapiste, joka auttaa tutkijoita löytämään oikean avoimen julkaisuarkiston sekä vastaa tutkimuksen avoimuuteen ja tekijänoikeuksiin liittyviin ym. kysymyksiin. NOADit on jaettu piireihin. Suomi kuuluu pohjoiseen, Nordic NOADiin, jonka kesken pidetään mm. skype-kokouksia.

Helsingin yliopiston kirjastossa OpenAIREplus-toiminnasta huolehtii työryhmä, johon kuuluu henkilöitä, jotka eri tavoin ja omalla asiantuntemuksellaan edistävät hankkeeseen liittyviä tehtäviä: ylikirjastonhoitaja, tutkimusdata-asiantuntijoita sekä avoimen julkaisuarkiston teknisen puolen ja Open Access –käytännöt ja tekniikan hallitsevia osaajia.

Odotettavissa on monipuolista kansainvälistä toimintaa ja matkoja, mm. kesäkuussa 2012 Kööpenhaminaan, missä pohjoismaiset OpenAIREplus-edustajat tapaavat.

Kaikki OpenAIREplus-hankkeeseen liittyvä Helsingin yliopiston kirjaston aineisto on yliopistolaisille avoimesti wikissä: https://wiki.helsinki.fi/x/GQDZB

Kiitos haastattelusta!

Linkit:

OpenAIRE

http://www.openaire.eu/en/component/content/article/76-highlights/326-openaireplus-press-release

OpenAIREplus projekti liittää yhteen vertaisarvioidun artikkelin ja tutkimusdatan.

Helsingin yliopiston kirjaston ajankohtaisuutinen 4.1.2012

Kimmo Koskinen, Helsingin yiopiston kirjasto: Open Access –julkaiseminen. Esitys kaukopalvelupäivillä 12.5.2011

Opetus- ja kulttuuriministeriö 30.1.2012: Koordinaatioryhmä tukemaan sähköisten tutkimusaineistojen saatavuutta ja käyttöä

Tietoa Tukimuksen tietoaineistot (TTA) –hankkeesta 

HY strategia  

Teksti

Eeva-Liisa Viitala
Tiedottaja
Hallinto- ja kehittämispalvelut

Kuvat

Annikki Roos