Kolumni: Seitsemänteen huoneeseen

Plingg!

Maanantaiaamun tekstari työnantajalta näköjään saapui. Jaha, ensiksi siis suunnataan Viikkiin ja huoneeseen 2116. Kuinkahan pitkään… aa, se on seuraavalla rivillä. Kaksi ja puoli tuntia siellä kolmen muun seurassa ja minnekäs sitten, Kumpulaan ja mikäs huone siinä kirjastossa. Tuossahan se mainitaan, huone 1645 ja kolme tuntia varattu aikaa työskentelyyn kuuden muun tekijän kanssa. Ketkäköhän siellä tällä kertaa jakavat huonetta kanssanI? … Vähän outoja nimiä, mutta kyllä aina kuuden kollegan kanssa samaan 14 neliön tilaan mahtuu.

Mitäpä iltapäivä tarjoaa? No hyvä, Kaisa-taloon seiskakerrokseen. Tässä nimet…muistaakseni ainakin osa luetteloinnista ja muutama yleiskehityksestä ja strategian täsmentämis- ja kohdentamispalveluista. Varmaan tullaan toimeen, omat läppärit tietty joka iikalla kun tehdään jokainen oman alueen hommiakin.

Eikö enää tänään paikanvaihtoa? Ai joo, vielä sentään tunti ja risat Meilahdessa kakkoskerroksessa. Onneksi on tuttu paikka, paitsi tuo kakkoskerros…

Tosiaan tämä uusi idea oman pysyvän työhuoneen puuttumisesta on mainio. Matka-ajat tietysti vievät joitakin tunteja päivässä, mutta uskon vakaasti, että tarkalla suunnittelulla saan työtehonkin säilymään lähes entisellään.

Teksti:

Esa Oja
Kirjastosihteeri