Arkea asiakaspalveluissa

Aamun avaus

Kello on vähän yli kahdeksan ja ovesta tulee hiljalleen vielä unisen näköistä porukkaa. Osalla työmatka on ollut pitkä, Lahdesta tulevat sivarit ovat pitkämatkalaisimpia. Herätys on viiden, puoli kuuden aikaan, jos aamuvuoroon on tulossa. Flunssakausi verottaa väkeä, ja tekee mieli huudahtaa jokaiselle tulijalle: “Kiitos kaikille, jotka tänään kykenitte töihin!” Vuorovastaavan kännykkä soi, viestejä tulee ja sähköpostiin ilmestyy päivän poissaolijoiden tietoja: “Tänään vielä flunssaa ja kuumetta, en pääse vuoroon.”

Kaisa-talon 3. kerroksessa alkaa hyörinä. Jos vielä valot toimisivat, niin näkisi. Automatiikka on reistaillut ja ensimmäinen tunti tehdään hämärissä olosuhteissa. Yöpalautusautomaatilta haetaan palautukset, peruutetut ja erääntyneet varaukset kerätään, aamun ripeä henkilö käy kierroksella kerroksissa ja yksi sivari lähetetään selvittelemään aamun lehdet. Aamu on alkanut.

Osaamisen venymistä ja venymisen osaamista

Työntekijöitä tippuu kerroksista Huki-työvuoroihinsa. Kevyt keskustelu käy taustatilassa tasaisena sorinana ajankohtaisista aiheista. Työhuoneiden muutto ja uudet työtilat ovat puhuttaneet ihmisiä alkuvuoden. Miksi pitää vaihtaa kerrosta? Kuinka kemiat toimivat? Aika näyttää, mitä tulee. Toiminnoittain ja työporukoittain jakautuminen huonekuntiin näyttää kuitenkin lähteneen hyvin alkuun. Hyvää tahtoa tarvitaan, Minervasta on vielä kymmenisen henkilöä tulossa eri huoneisiin.

Puhelin soi tämän tästä. Asiakkaat uusivat lainojaan Espoossa, Espanjassa ja Thaimaassa, suomeksi ja englanniksi. Neuvotaan e-kirjan avaamisessa puhelimitse. Autetaan gradun tai väitöskirjan tekijää lainojen uusimisessa isojen kirjamäärien kohdalla. Kuunnellaan asiakkaan huolia terveydestä tai matkaraportteja, kaikenlaisia syitä, miksi taaskaan kirjat eivät palautuneet ajoissa kirjastoon. Etsitään vastausta kiperiin kysymyksiin aspa-wikistä: miten ulkomaista tutkijaa tällä kertaa kohdellaan asiakkaana, kuinka turvamerkinnän saanut asiakas huomioidaan oikein…?

Asiakaspalvelutiskillä yhdeksän kymmenestä asiakkaasta on loistotyyppejä. Asiakas tekee henkilökunnan onnelliseksi poistuessaan tyytyväisenä. Ja sitten tulee kymmenes, jonka päivä ei ole aurinkoinen. Hänetkin palvellaan toivottavasti hymyillen. Kollegojen kanssa voi asian purkaa taustassa.On olemassa joukko ihmisiä, joilla on mielestään paljon oikeuksia, mutta ei lainkaan velvollisuuksia. Näitäkin käy asiakaspalvelun tiskillä.

Runo: Sirpa Kähkönen

Iltapäivää leimaa asiakaspalvelussa kiireen tuntu kaiken aikaa. Jatkuvat keskeytykset ovat osa työtä asiakaspalvelussa, samoin erilaiset tausta-äänet ja häly sekä palautusautomaatin tarkkailu sen toimiessa lähes tauotta. Aineistopyyntöjä noudetaan puoliltapäivin ja kello neljä. Yleensä niitä on 10-20 kerrallaan, mutta kiihkeimpinä aikoina yhdellä kerralla noudettavia on ollut 50-70 kappaletta. Silloin ei yksi ihminen enää riitä. Joskus taidotkin ovat loppua kesken. Uusimpia tulokkaita hirvittää, kun aineistopyynnöissä on merkintä SUK, ja K3, suljettu varasto, sekä kyrilliset aakkoset. Silloin keltanokka tietää saavansa käyttää päätään. Askeleita kertyy, jokainen kerros on noin 1500 neliömetriä, kerroksia on yhdeksän ja rappusia riittää. Tämänkin liikunnan tarjoaa työnantaja, sanon silloin tällöin. Kahvia kuluu ja vesipulloja täytetään.

Päivän päätös

Vuorovastaava valvoo kelloa, ja tekee porukan kanssa työnjaon sulkemista ajatellen. Vartijan kanssa kiertämisestä pelataan random-peli, jossa hävinnyt pääsee kiertämään. Kaksi henkilöä tulee asiakaspalveluun, yksi aulaan ohjaamaan, yksi kiertämään vartijan kanssa taloa, yksi taustaan puhelimen ja palautusautomaatin seuraksi. Ohjeita kassan sulkemiseksi, palautusautomaatin tarkistus, viimeisten tarkastettavien 2. ja 3. kerroksen hoitaminen, ja lopulta vartija ja oma kiertäjämme laskeutuvat 3. kerrokseen.

“Kiitos kaikille, oli hyvä päivä. Tervetuloa töihin huomenna uudelleen.” Porukka hajaantuu kukin omiin suuntiinsa. Joskus käy huono tuuri, ja töistä pääsee illalla vartin yli kahdeksan, ja aamulla odottaa jo nimi Hukissa samoin vartin yli kahdeksan. Siinä ei ehdi muuta kuin nukkumaan hyvän yöunen. Työpäivä on päättynyt.

Terveisiä teho-osastolta

Olen kuullut, että ylemmistä kerroksista tuleva henkilö on kutsunut 3. kerroksen työskentelyä kirjaston teho-osastoksi. En ymmärrä tätä väärin, tehokkaita ollaan varmasti myös muissa kerroksissa. Ymmärrän tämän oikein, asiakaspalvelutyön rytmi on toinen Kaisa-talon 3. kerroksessa kuin muualla talossa. Työ on äänekkäämpää ja vauhdikkaampaa kuin kirjastossa yleensä odotetaan olevan. Kaisa-talon kirjasto on suosittu ja pidetty. Vuodessa on noin 1,5 miljoonaa kävijää, parhaimpina päivinä kävijämäärä nousee lähelle 8500. Huhtikuussa 2015 Kaisa-talo kokeilee sunnuntai-aukiloloa. Kirjasto on kolmena sunnuntaina auki klo 12-18. Toivottavasti asiakkaat löytävät kirjastonsa myös sunnuntaina.

On kivaa, kun on paljon työtä, ja tehdyn työn jäljen näkee. On kivaa tehdä työtä yhdessä, asiakaspalvelu on ryhmätyötä 3. kerroksessa. On kivaa, kun on paljon asiakkaita, ja saa palvelullaan asiakkaat tyytyväisiksi. Asiakkaiden tyytyväisyyden ja hyvän työilmapiirin aistii, työn imu on ilmassa.

Teksti:

Iiris Karppinen
tietoasiantuntija

Kuva:
Mika Huisman

Peliteollisuudesta saunojen määrään – Tilastotiedon palvelupiste ohjaa monenlaisen tiedon lähteille

Tilastotiedon palvelupiste Helsingin yliopiston pääkirjastossa Kaisa-talossa tarjoaa henkilökohtaista neuvontaa kotimaisten ja kansainvälisten tilastojen käyttöön. Informaatikko Anja Törmä ja tietopalvelupäällikkö Sari Palén kertovat, että yllättäen yleisin kysymys ei olekaan tilastollinen!

Minkälaisia palveluita tarjoatte?

Autamme luotettavien tilastolähteiden löytämisessä, käytössä ja tulkinnassa. Suppeisiin tietopyyntöihin vastataan tarjoamalla tietotarpeeseen vastaava tilastoluku, laajemmissa kysymyksissä ohjataan sopivien tietolähteiden luo. Kaisa-talon palvelupisteen asiakas voidaan myös ohjata Kalasataman Tilastokirjaston kokoelma- ja lainauspalvelujen pariin. Metromatka ovelta ovelle kestää vain kymmenisen minuuttia.


Tilastokeskuksen palvelupisteessä päivystämässä Mikko Niemi.

Tilastotietokannat ovat käyttökelpoisia ja hyviä tilastotiedon lähteitä. Niiden rakenne kuitenkin poikkeaa perinteisimmistä viitetietokannoista ja siksi palveluihimme kuuluu myös opastus erilaisten tilastotietokantojen käyttöön. Henkilökohtaisella opastuksella pyritään varmistamaan käyttäjälle riittävät taidot omatoimiseen tilastotietokantojen hyödyntämiseen. Palvelupisteessä voi tutustua kaikkiin Tilastokeskuksen tietokantoihin, myös maksullisiin. Uusimmat julkaisut ovat esillä ja taskutilastoja ja muuta tilastoaiheista materiaalia saa palvelupisteestä myös mukaan.  Helsingin yliopiston kirjaston lainattava tilastoaineisto on sijoitettu palvelupisteen lähelle.

Tutkijapalvelujen asiantuntijamme puolestaan opastavat tutkijoita Tilastokeskuksen tutkimusaineistojen käytössä ja ovat palvelupisteessä tavattavissa sopimuksen mukaan.

Tilastotieteellistä tai tilastollisten menetelmien käytön opastusta ja neuvontaa palvelupisteessä ei tarjota. Perustietoja hakeva voidaan ohjata Tilastokeskuksen Tilastokouluun verkossa ja vaativampiin opiskelijan tietotarpeisiin suositellaan omaa graduohjaajaa tai laitosta. Tilastoihin voi tutustua lisäksi kaikille avoimissa tilaisuuksissamme.

Kenen toivoisitte löytävän Tilastokeskuksen palvelut?

Toivoisimme, että kaikki tilastoja työssään tai opinnoissaan tarvitsevat löytäisivät palvelumme. Erityisesti toivomme, että opiskelijat, tulevaisuuden tilastojen käyttäjät, saisivat kauttamme tuntumaa luotettavan ja hyödyllisen tilastotiedon maailmaan; tilastoilla on paljon annettavaa tosiasioihin pohjautuvalle päätöksenteolle kaikkialla yhteiskunnassa.

Mitä ovat useimmin kysyttyjä kysymyksiä?

Kaikkein useimmin kuultu kysymys palvelupisteessä ei ole tilastollinen, vaan spatiaalinen. Ehdottomasti suosituin kysymys nimittäin on ollut uloskäynnin tiedustelu. Palvelupisteessä esitetyt tilastokysymykset ovat olleet hyvin vaihtelevia ja useimmiten varsin laaja-alaisia.  Mm. seuraavat kysymykset ovat askarruttaneet:

–       Tilastotietoa peliteollisuustoimialasta?

–       Paljonko Suomessa on EU-maiden kansalaisia töissä?

–       Suomessa puhutut kielet?

–       Opastusta graduntekijälle varianssianalyysin ja T-testiongelmien kanssa?

–       Tilastoja mielenterveyskuntoutuksesta ja työhön paluusta sen jälkeen?

–       Vanhusten määrän kehitys Suomessa, Hoitovirheet ja huono hoito hoitolaitoksissa?

–       Inflaatio Euroopassa, Kiinassa ja USA:ssa?

–       Kotitalouslaitteiden yleisyys 60-luvulta lähtien?

Sen sijaan Tilastotalon tietopalvelun suosikkikysymystä elinkustannusindeksistä ei Kaisa-talolla ole kuultu. Ehkä mielenkiintoisin kysymys on tullut amerikkalaiselta opiskelijalta, joka halusi tietää yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa olevien saunojen määrän. Opiskelijan teesinä oli, että jos saunojat ovat samaa sukupuolta, se diskriminoi toista sukupuolta. Työ palvelupisteessä on siis erittäin mielenkiintoista.

Pisteessä päivystää vuorotellen kymmenen Tilastokeskuksen informaatikkoa ja tietopalvelusuunnittelijaa. Tarjolla on myös kosketusnäytöllinen infotabletti, jonka kautta voi ottaa yhteyttä ja esittää kysymyksiä informaatikoille. Yhteydenoton jälkeen palvelu voi jatkua esimerkiksi chatissä tai sähköpostilla. Näin halutaan varmistaa, että kävijät saavat palvelua ja tilastotietoja silloinkin, kun päivystävä informaatikko ei ole paikalla auttamassa ja opastamassa.

Tilastokeskus, neuvonta ja tietopalvelu

Keskustakampuksen kirjaston muuttopäiväkirja, osa 3

2.5. keskiviikko
Nyt käännetään uusi vaihde päälle: laatikoita päästään purkamaan Kaisa-taloon huomisesta lähtien. Pakkaus jatkuu Topeliassa ja ensi viikolla se käynnistyy Vironkadulla ja päärakennuksessa.

3.5. torstai
Kyllä minä melkein mieleni pahoitin, kun komeaan taloon innolla lähdin hyllyttämään, niin eihän sitä pytinkiä saanut katsella vähääkään! Sinne liekanarussa vietiin laput silmillä alimpaan ja pimeimpään kellariin, josta ei ihminen edes osaa tulla omin nokin pois.

Hyllytys aloitettiin Kaisa-talossa rauhallisesti. Kaisan K3- ja K4-kerroksissa puretaan Kotuksesta ja Porthaniasta siirrettyä aineistoa. Tänään oli vain yksi työpari hommissa mutta huomenna töissä on jo kolme paria samanaikaisesti. Kellareiden sokkeloissa eksyy helposti, joten liikutaan ryhmissä. Talossa tehdään vielä viimeistelytöitä, mm. lattioiden suojauskäsittelyjä ja kulkureittien suojauksia, joten toistaiseksi kuljetaan vain niihin paikkoihin joissa hyllytetään.

Kaisan ulko-ovien luona on paljon kiinnostuneita sisäänpyrkijöitä nyt kun talo näyttää jo valmiilta ja ovilla on kulkijoita. Kaikkiin oviin laitetaan ilmoitukset, että kirjasto avataan vasta 3.9.

Suljettuihin toimipaikkoihin ei enää lähetetä palautuksia. Auki olevissa kirjastoissa otetaan siis vastaan suljettujen toimipaikkojen kirjoja, ja ne laitetaan lajittelematta muuttolaatikoihin. Jaetaan ne sitten Kaisassa. Mutta jos kirjassa on varaus, varaukseen vaihdetaan noutopaikaksi Minerva ja kirja lähetetään sinne.

7.5. maanantai
Päällystön päiväkäskyt muuttuvat päivä päivältä tiukemmiksi:

Joka päivä Kaisaan siirtyy 650 laatikkoa joiden purkamiseen tarvitaan 40 henkilöä vuoroihin. Pakkaus lähettävässä päässä vaatii lähes saman miehityksen. Päävastuu muutosta on keskustakampuslaisilla, joten HERÄTYS!

Ja seuraavan päivänä vielä muistutus:

Nyt on tosi kyseessä. Pakkaus/purkuvuoroihin on saatu liian vähän ilmoittautuneita. Emme ole normaalitilanteessa vaan meiltä odotetaan muuttotöiden sujumista suunnitellun mukaisesti.

10.5. torstai
Nyt aloitetaan Kaisan lehtialueen täyttö; minä olisin varmaan alkanut purkaa laatikoita ensimmäiseen hyllyyn siitä oven vierestä… Mutta onneksi meillä on joukossamme Super-Juha, joka oli vähän funtsinut asiaa. Yliluonnollista exel-magiaa käyttäen hän pystyy näkemään (ja merkkaamaan) etukäteen joka ikisen eri toimipisteestä, eriaikaan ja erikokoisena tulevan lehden hyllypaikan valtavassa salissa. Lopputuloksena K4 kerroksessa reilu kolme kilometriä lehtiä yksissä aakkosissa! Käsittämätöntä!

11.5. perjantai
HEP hihkaisi Koskelan poika kun sai ensimmäisenä kirjastonsa siirretyksi päärakennuksen kolmoskerroksesta Kaisan viidenteen. Mutta missä viipyy kakku?

14.5. tiistai
Pieniä havereita ja ”läheltä piti” -tilanteita sattuu helposti muuton tiimellyksessä. Miten kävi ja miten olisi voinut käydä – näitä kertomuksia kerätään nyt vastaisen varalle työturvallisuuden parantamiseksi.

15.5. tiistai
Topelia ja Vironkatu on pakattu. Henkilökunta siivoaa vielä nurkat puhtaiksi; HIENOA!

16.5. keskiviikko
Älkääpäs enää ohjatko asiakkaita Metsätalon kolmannen kerrosten kokoelmiin (filosofia & suomalais-ugrilainen kielentutkimus). Koko kerros suljetaan tämän viikon jälkeen ja pakkaaminen alkaa.

21.5. maanantai
Taisteluväsymystä vai moraalin rapistumista: Kaisa-talossa on hyllytetty kirjoja väärässä järjestyksessä ja ylösalaisin! Joku roti sentään, tämä mikään Rajamäen rykmentti ole..
Hyllytys ja pakkaus on parempi tehdä kerralla oikein – vaikka vähän rauhallisemmalla tahdilla. Ei omin päin ratkaisuja epäselvässä tilanteessa, vaan kysäise toimipaikan vastuuhenkilöltä.

22.5.tiistai
Rintamalta tulee liikuttavia viestejä:

”Ja niin on taas yksi toimipaikka tyhjennetty! Antiquitas-kirjasto kiittää tukijoitaan! Nyt eikun uutta rakentamaan! Kiitos kaikille pakkaajille ja purkajille!” Seppo

”Seppo tuossa hoksasi kiittää avusta kirjastonsa tyhjentämisessä. Niinpä minäkin kiitän koko sydämestäni kaikkia, jotka osallistuivat taidehistorian hankalan tilan tyhjentämiseen. Uusia lehtiä lukuun ottamatta hyllyt tyhjenivät jo perjantaina. Viimeiset tornit haettiin pois eilen maanantaina. Myös Kaisassa hyllytys on edennyt loistavasti, arvelen sen valmistuvan tämän päivän aikana. Huh.. huh.. ja ihanaa…” terveisin Virpi

31.5. torstai
Korpisotureiden tietoisuuteen kantautuu kajastuksia siviilielämästä: synkkinä nuo monella rintamalla päivittäin – ilman edes hetkittäisiä täytekakun suomia taukoja – raataneet jermut katselevat kuvia joissa parempiosaiset työtoverit viillettävät Linnamäen vemputtimissa tuulen leyhyttäessä valtoimenaan liehuvia hiuksia ja naurusta levinneitä kasvoja. Rannekanavaoireyhtymän jäykistämät känsäiset kourat puristuvat tiukemmin nokkakärryn kahvan ympärille ja vastuksesta melkein nauttien he purevat hammasta: “täältä vielä.. tukkimäet näytetään…”

5.6. tiistai
Istun taas päivystämässä. Kesäajan rauha on laskeutunut oikiksen kirjastoon, ja melkein jokaisen asiakkaan kanssa ehtii vaihtaa muutaman sanan muutosta ja tulevasta uudesta kirjastosta. Muuan kertoili huolissaan kuinka tähän asti opiskelijalle tämä kirjasto on ollut yhtä kuin tiedeyhteisö. Eihän Porthanian laitoksilla ole mitään paikkaa, jossa opiskelijat voisivat hengailla ja sparrata toisiaan. Täällä on aina voinut jutella kaikkien kanssa kun on tiennyt olevansa ”omien” keskellä. Mutta miten siellä uudessa? Opiskelu on yksinäistä puurtamista, jossa joukko motivoi – siis ne toiset, jotka lukevat samaan tenttiin. Entäs jos me hajotaan sinne kuka minnekin?

Melkein tippa tulee linssiin meillä molemmilla opiskelijapojan lopettaessa sanoihin ”hyvät muistot tästä kirjastosta jää..”

11.6. maanantai
Pakkaus jatkuu Metsätalossa ja alkaa valtiotieteen toimipaikassa. Purkua tehdään Kaisan monessa kerroksessa. Tällä viikolla uusi pääkirjasto alkaa näkyä jo Helka-tietokannassakin, kun ensimmäisiä purettuja kokoelmia ajetaan järjestelmään. Uuden kirjaston tunnus on Hc. Satusetä tuosta tulee ensimmäiseksi mieleen, mutta ehkä se mielikuva muuttuu ajan myötä.

Teksti

Leena Huovinen
Tietopalvelusihteeri
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuva

Helena Hiltunen
Verkkotoimittaja

Keskustakampuksen kirjaston muuttopäiväkirja, osa 2

Maalis – huhtikuu 2012

20.3. tiistai

Porthanian yskittävä pakkaustyö on jo loppusuoralla, niin että viimeiselle vuorolle jää enää kirjatukien kerääminen. Kaikki tuet mahtuisivat näppärästi pariin laatikkoon – joita kukaan ei jaksaisi siirtää – joten jaetaanpas vähän laajemmalle tätäkin resurssia. Pölyiselle kellarille jätetään vähemmän haikeat hyvästit. Okei – jäihän sinne jotain selviteltävää, mutta tässä vaiheessa: au revoir chéri Porthania!

21.3. keskiviikko

Tämän vuoden alussa Kotimaisten kielten keskus (Kotus) sai toimintaansa ohjaamaan uuden lain ja samalla tipautti nimestään ”tutkimus” sanan pois. Kulttuuri- ja opetusministeriö ja Helsingin yliopiston kirjasto sopivat että Kotuksen kirjaston suomalais-ugrilainen kokoelma, tuttujen kesken SUK, siirretään uuteen Kaisa-talon kirjastoon.

Sukkien pakkaus käy näin: Pakkaajapari pakkautuu Kotuksen kellariin, jossa jököttää vierivieressä piukkaan pakattuja veivihyllyjä. Fysioterapeuttien ohjeet heitetään nurkkaan odottelemaan parempia tiloja.  Aineistot ovat lähellä työhuoneita, joten tiloissa voi käydä myös talon tutkijoita hakemassa / lukemassa kirjoja. Annetaan siis heille työrauha, vaikka itsekin ollaan välillä tiloissa!

Täydet laatikot siirretään päivittäin jonnekin yliopiston kellarin käytäväsokkeloihin odottamaan Kaisa-talon valmistumista. Sukulaiskieliemme, ostjakkien, tseremissien, ja mitä niitä onkaan, aineistoja siirretään nyt tutkijoiden saavuttamattomiin. Pitäisiköhän kuitenkin varautua jotenkin tulevien euroviisujen voittajasuosikin udmurttimummokuoron nostattamaan votjakki villitykseen..

Reilun kilometrin pituisessa SUK:ssa on kohtalainen kyrillisillä kirjaimilla painettu lehtikokoelma jossa on ”vähän laittoa”. Se pakataan erikseen niin, että projektiin palkattu Emilia pääsee aineiston kimppuun heti kun se pulpahtaa muuton melskeistä näkyviin Kaisa-talossa.

Tiivishyllyä Kotuksessa.

27.3. tiistai

Iltapäivällä on keskustakampuksen kirjaston tiedotus- ja keskustelutilaisuus, taas kerran. Mutta tällä kertaa on luvassa ASIAA: Nyt viimeinkin meille kerrotaan missä huoneessa ja kenen kanssa seuraavat vuodet Kaisa-talossa puurretaan. Työtoveri Arja kertoo tyytyväisenä pääsevänsä suljetulle osastolle ampuma-aukkojen ääreen. Asiaan vihkiytymättömälle pieni selitys: uuden kirjaston tieteenalavyöhykkeillä on työhuoneita, jotka eivät ole suorassa yhteydessä asiakastiloihin ja talon seinäpintaa elävöittää tiivis pienten ikkunoiden sarja.

2.4. maanantai

Huhtikuu ja pääsiäisviikko alkavat, mutta takatalvi riepottelee koko Etelä-Suomea ja lumikalusto on taas tarpeen. Pakkaushommiin lumentulo vaikuttaa siten, että pyryssä sisään kannetut laatikot pitää ensin kuivattaa, ettei vain viedä Kaisaan haisevaa yllätystä.

Pakkaaminen jatkuu Kotuksessa ja alkaa Opiskelijakirjaston 6. krs:ssa. Tämä on se opiskelijakirjaston ”KURSSIKIRJAVARASTO”, josta niin monet vähän vanhaksi päässeet kurssikirjat löytyvät. Aamulla kerros laitettiin lukkoon, mutta sieltä haetaan asiakkaille aineistoa niin kauan kuin mahdollista.

Monilla on nyt lomaa ja kirjastotietokannan luettelointi-moduulikin on sopivasti käyttökiellossa kun Kansalliskirjasto säätää Helkaa uusiin kuvailusääntöihin. Siis otollista aikaa pakkausintoisille!

4.4. keskiviikko

Konversio Helkassa on onnellisesti ohi. Vasta nyt havahdun uudistuksiin – vai luinkohan näistä Pahkasika-lehdestä jo vuosikymmeniä sitten? Nimittäin että kirjassa on ”tekstiä” ja siinä ”ei ole välittävää laitetta”.

Kirjojen pakkaaminen aloitetaan tänään myös Topeliassa, jossa on monelta suunnalta historiaa ja kulttuuria. Sekä Topelian että opiskelijakirjaston pakkaaminen jo näin alkuvaiheessa muuttoa johtuu siitä, että kirjahyllyt noista paikoista tuunataan uusiokäyttöön Kaisaan.  Hyllyjen siirtäminen sattuu oikein sopivasti, koska muuten ahtaassa Topeliassa ei olisikaan tilaa laatikkotorneille.

5.4. torstai

Muuttopomoilta tulee houkuttelevia tarjouksia: nyt olisi mahdollisuus pakata myös yhden tunnin vuorossa tai illalla. Päällikkötasolta muistutetaan lähikuukausien töiden priorisoinnista: muita töitä tehdään vain jos aikaa jää yli pakkaamiselta ja asiakaspalvelulta. Vain kurssikirjahankkijat on vapautettu talkoista.

Hassua, mutta pakatut kirjat työllistävät päivystäjiä. Nimittäin kirjastojärjestelmä tulkitsee että niteitä on saatavilla muuttolaatikoissakin, eikä siis anna asiakkaan tehdä varauksia lainassa oleviin kirjoihin. Näissä tapauksissa virkailijan pitää tehdä varaus asiakkaan puolesta.

12.4. torstai

Helsinki on tänään ollut maamme pääkaupunkina tasan 200 vuotta. Design-pääkaupunkivuosia takana on vasta vajaa yksi. On hienoa muuttaa taloon, joka ei ole mikään ihan tavallinen kantti kertaa kantti betonikolossi.

13.4. perjantai

…ja kaikki hyvin.

17.4 tiistai

Satuin ruokalaan yhtä aikaa Seijan ja Marin kanssa. Muuttopäällikkö Ritvan lisäksi näiden kahden harteilla on melko lailla koko muuton käytännön suunnittelu ja organisointi. Molemmista oli aistittavissa lievää taisteluväsymystä, kun organisointi ei aivan pelkän paperin varassa hoidu. Meneillään oleva muutto poikkeaa aikaisemmista, koska tällä kertaa hyllyjen väleissä huhkii vierasta väkeä. Etukäteen pitää tarkkaan miettiä mitä tehdään, ettei paikalle saapunut muuttoväki vain seiso ihmettelemässä, tai vielä pahempaa, ala pakata väärää hyllyä! Työnjohto ja toimipisteiden vastuuhenkilöt ovat siksi tuiki tärkeitä.

Taidehistorian kirjaston pakkaaminen yliopiston vanhalla hissittömällä puolella on kauniisti sanottuna haasteellista. Siellä on nelimetriset hyllyt, joten tarvitaan kolme käsiparia, ennen kuin kirja on laskeutunut paikalleen muuttolaatikkoon. Mutta mitä kaikkea tarvitaan ennen kuin laatikot on saatu Kaisaan asti, saa nähdä. Ratkaisuideoita on haettu liukumäki-nosturi-akselilta.

18.4. keskiviikko

Tänään oli Metro-lehdessä juttu Kaisa-talon kirjastosta. Jutusta luin että talon toisen kerroksen kahvilan avajaisia vietetään jo taiteiden yönä 23.8., eli reilua viikkoa ennen kirjaston avaamista.

19.4. torstai

Aamupäivällä me Kaisaan muuttajat kuulimme mielenkiintoista asiaa turvallisuudesta. Varsinkin muuton aikana pitäisi jokaisen oppia automaattisesti kysymään joka ikiseltä tuntemattomalta vastaantulijalta: ”Mitä etsit, voinko auttaa?” ja näin hellävaraista joukkovoimaa käyttäen karkotamme pahoilla asioilla liikkuvat vieraat.

Ostoskeskuksessa toimivan kirjaston turvallisuusasioista kertoi Robin Marcus Espoosta. Rauhallisesti ilman kalvoja puhellen Marcus kertoi meille että turvaa ei ole, se on illuusio. Mitä tahansa voi tapahtua, niin kuin Sellossa uudenvuoden aattona pari vuotta sitten. Pelastussuunnitelma on hyvä pohja toiminnalle kriisitilanteessa, mutta kaikkia mahdollisia tilanteita ei koskaan voi ennakoida, joten taito improvisoida on tärkeää. Marcus nosti esille myös vanhan kunnon solidaarisuuden: älä koskaan jätä työtoveria yksin hankalaan tilanteeseen!

Myöhemmin keskustelussa sellainenkin asia tuli esiin, että emme voi antaa pahimmallekaan häirikölle ”porttikieltoa”, koska kirjasto on julkista tilaa. Häiritsevän asiakkaan voi toki poistaa, mutta seuraavana päivänä aloitetaan taas puhtaalta pöydältä.

Iltapäivällä nautimme turvallisesti kakkua, kun viime kesän RFID-talkoiden malliin aina yhden kokoelman valmistuttua saadaan kakkukahvit, joten tänään herkuteltiin Kotuksen kunniaksi. Ja heti Topelian ja Opiskelijakirjaston pakkaaminen tuntuu kevyemmältä!

23.4. maanantai

Mukavia uutisia viikon alkajaisiksi: Opiskelijakirjaston 4-6. kerrokset on pakattu! Nyt siis nokkakärryt kohti uusia seikkailuja, tänne palataan vasta sydänkesällä kun vihonviimeisenä pakataan kurssikirjat.

24.4. keskiviikko

Tänään päästään pakkaamaan – yllätysyllätys: Minervaan! Tuo käyttiksen kirjastohan oli se ainut toimipiste joka jää Kaisa-talon ulkopuolelle, mutta niinpä vain sinne nyt mennään pakkaamaan lehtiä Kaisaan siirrettäväksi.

25.5. torstai

Kaisan arkkitehdit Selina Anttinen ja Vesa Oiva saivat kritiikin kannukset! Perusteluista: “Helsingin yliopiston uusi kirjasto on maailman parhaan rakennustaiteen tavoin edellä aikaansa. Se on ajatonta ja kestävää – ja silti se on luonteeltaan myös oman aikansa tuote.”

Hienohan se talo on, mutta että meidän talolle annettiin ensimmäinen rakennustaiteelle myönnetty kritiikin kannukset; AIVAN MAHTAVAA!

Vappuaatto maanantai

Joko on valmista, joko päästään? Tänään on Kaisa-talon virallinen luovutuspäivä. Tästä eteenpäin pääsemme siis myös purkamaan laatikoita Kaisa-talon puolelle, joten muuttoväkeä tarvitaan yhä enemmän. Kaikki kynnelle kykenevät ilmoittautukaa vuoroihin. Pliide.

Teksti

Leena Huovinen
Tietopalvelusihteeri
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuva

Leena Huovinen

Helena Hiltunen
Verkkotoimittaja

Kolumni: Lähtö Senaatintorilta

– Noin. Muuttopäälliköt. Teitin tarttee nyt huolehtia semmonen asia. Kirjasto siirtyy autokuljetuksin toiseen paikkaan, ja sen takia luovutetaan kaikki ylimääräiset niteet pois. Vaatteet vaan päälle, ja reppuun Suomalaiset luettelointisäännöt, Yleinen suomalainen asiasanasto ja tieteenalakohtaiset asiasanastot. Kahvinkeitin ja pullonavaaja otetaan. Ja kirjat tietysti. Koittakaa pitää kiirutta. Minä tulen sitten, kun saan oman työpisteeni purettua.

–  Mihin tästä sitte ollenka lähretä? Vissi Kuopio varastokirjasto ast?

–  Sitä minä en tiedä sanoa. Semmonen on vaan käsky. Pankaahan rähinä päälle.

Joku uhosi:

– Pojat puhuivat sivarin sanoneen, että Topelian vaksi olisi kertonut Metsätalon osastosihteerin sanoneen, että meidät viedään Åbo Akademin säätiön kirjastoksi. Päästään kaikki asuun ilmaseksi.

– Mää taas kuuli opiskelijakirjaston hyllyttäjilt et me jouruta Vinnairi kirjastoks. Kaik vanha tiekone vaiheteta uussi. Tule joka joka henkilöl 180 000 euro start up -raha ja miljoonan sitoutumisbonus. Ja kaik voira myyrä asunto Vinnairil ja asu siin ilma vuakra.

– Saatte nährä pojaat, että tästä tulee YT-neuvottelut. Se yksi äijä sielä opetusministeriössä on repiny suutaan siihen malliin, ettei yhtään tarvitte epäillä.

Teksti

Lasse Koskela
Tietoasiantuntija
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuva

Helena Hiltunen
Verkkotoimittaja

Keskustakampuksen kirjaston muuttopäiväkirja, osa 1

27.2.

Nyt se on sitten alkamassa, pakkaaminen. Ensin suljetaan Opiskelijakirjaston varasto Porthaniassa. Siellä on muun muassa kirjallisuudentutkimusta, O-kirjaston kaunokirjallisuutta, opiskelijalehdet ja professori Hintikan kirjastolle lahjoittama kirjakokoelma. Suurin ja pakkaamisen kannalta haastavin on vanhin osa eli historiallisesti arvokas osakuntakokoelma.

Pakkaaminen alkaa 5.3. Asiakkaille, erityisesti humanisteille, on lähetetty tietoa ja luvattu, että noutopyynnön voi tehdä vielä sunnuntaina 4.3. Sitten kovasti noutomatkalla maanantaiaamuna toivotaan, että pyydettyjä kirjoja ei ole laitettu vielä laatikkoon.

28.2.

Tänään oli keskustakampuksen keskustelu- ja tiedotustilaisuus, jossa kampuskirjastonjohtaja kertoi henkilöstösuunnitelmasta ja kehittämispäällikkö ajankohtaisista muutto- ja kokoelmasijoitteluasioista. Henkilöstösuunnitelmaa on valmisteltu pitkään ja se vaikuttaa myös työhuonejärjestelyihin, joista emme vielä tiedä. Moni asia menee Kaisa-talossa uusiksi. Osa meistä on innoissaan, osaa vähän pelottaa, osa taas tunnistaa itsessään molemmat tunteet.

Kehittämispäällikkö on lähettänyt kaikille pyynnön vastata e-lomakkeeseen, jolla kartoitetaan toiveita muuttotöiden suhteen. Pystytkö pakkaamaan toimipaikoissa ja hyllyttämään Kaisa-talossa? Pystytkö auttamaan Minervan ja Opiskelijakirjaston asiakaspalvelussa? Voitko vastata asiakkaiden sähköposteihin ja puheluihin? Vastauksia odotetaan 6.3. mennessä.

Kaikki saavat osallistua omien voimiensa mukaan. Kampuskirjastonjohtaja painotti, että työntekijöiden terveys on prioriteetti numero yksi eikä kenenkään pidä osallistua sellaisiin muuttotöihin, jotka vaarantavat omaa hyvinvointia millään tavalla.

Joka toimipaikasta on valittu ainakin yksi muuttovastaava ja tälle varavastaava.

29.2.

Muuttovastaavat ovat saaneet työfysioterapeutin ergonomiaperehdytystä tänään. Me muut saamme perehdytystä heiltä ja seuraavassa Hei me muutetaan -iltapäivässä.

5.3.

Kollega, joka on osallistunut tänään pakkaamiseen, kertoi sen olevan tarkkaa hommaa. Kirjat laitetaan yhteen reunaan laatikkoa – nokkakärryn kanssa siirrellessä tämän reunan pitää olla nokkakärryä vasten tai muuten kirjat menevät laatikossa hujan hajan. Jotta aakkostus pysyisi, kirjat täytyy laittaa tietyssä järjestyksessä. Pitää muistaa laittaa oikeat laput oikeisiin paikkoihin, jotta kirjat menevät oikeaan kerrokseen Kaisa-talossa.

Kun Opiskelijakirjasto muutti Leppäsuolta keskustakampukselle kesällä 1996 yliopiston ostettua Pukevan kiinteistön, muuttolaatikoita oli ollut vaikea saada yksityishenkilöiden muuttoa varten. Kirjastokollega Reijo oli joutunut haalimaan omaa kotimuuttoaan varten laatikoita 3 eri paikasta. Tänä kesänä tilanne on varmasti vielä vaikeampi, Reijo tuumasi.

Pitkät laina-ajat alkavat tänään Topeliassa ja Opiskelijakirjaston 4-6 kerroksissa.

7.3.

Pakkaaminen on edistynyt niin hyvin, että laatikot loppuivat pakkaajilta ja niitä odotellaan nyt hetken aikaa lisää. Hyvä me! (Kuulin jälkikäteen, että yhden suljetun oven takaa Porthanian kellarien syövereistä löytyikin siististi pinottuja punaisia laatikoita, kun kokenein kellarintuntijamme alkoi etsiä.)

Tulee ihan viime kesän RFID-talkoot mieleen, miten syyskuuhun mennessä tarroitimme yli 670 000 kirjaa ja jatkoimme syksyllä ja joulun aikaan, kunnes määrä taisi hipoa jo 800 000 tarroitettua opusta.

13.3.

Muuttovastaavat ovat käyneet omalla kierroksella Kaisa-talossa ja tutustuneet kokoelmien siirtoreitteihin yhdessä Tila- ja kiinteistökeskuksen kanssa. Emme itse siirrä kirjoja tunneleita pitkin, vaan yliopiston muuttomiehet hoitavat sen, mutta on toki kiinnostavaa ja valaisevaa nähdä kirjojen tie uuteen pääkirjastoon.

Urakka on tuntunut valtavalta – ja se on todella suuri -, mutta se etenee. Kirja kerrallaan, laatikko kerrallaan. Eikös joku ole sanonut, että 10 000 kilometrin kävelykin alkaa yhdellä askeleella?

Teksti

Johanna Lahikainen
Tietoasiantuntija
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvat

Ritva Hagelin
Kehittämispäällikkö
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto