Voimaa yhteistyöllä – Peda-forum Helsingissä 20.-21.8.2015

Peda-forum -päivät on vuosittain järjestettävä kaikille avoin yliopisto-opetuksen kehittämisen verkostoseminaari. Tänä vuonna Peda-forum päivien järjestäjinä toimivat yhteistyössä Hanken Svenska handelshögskolan  ja Maanpuolustuskorkeakoulu. Vuoden kattoteemaksi oli valittu voimaa yhteistyöllä. Osallistujia oli eri puolelta Suomea noin 350. Yliopistopedagogiikan kehittämispäiville osallistuvat yliopisto- ja korkeakouluopetuksesta kiinnostuneet opettajat, tutkijat, opiskelijat ja hallintotyötä tekevät.

Kehittämispäivät tarjoavat mahdollisuuden verkostoitua ja vaihtaa hyviä käytäntöjä. Myös kirjaston on hyvä olla seuraamassa alan ajankohtaisia aiheita ja kysymyksiä sekä luoda kontakteja. Helsingin yliopiston kirjastosta kehittämispäiville osallistuivat Kati Syvälahti ja Marjo Kuusela.

Peda-forum rakentui tänä vuonna neljän teeman ympärille: työelämän ja opintojen välinen yhteistyö, tutkimuksen ja opintojen yhteistyö, eri alojen/tahojen yhteistyö ja kehittyvät oppimisympäristöt. Yhtenä tärkeänä haasteena keskusteluissa nousivat esiin digitaalisten oppimisympäristöt. Verkko-opetus vaatii uudenlaista pedagogista osaamista. Ensimmäistä kertaa Peda-forum oli kolmikielinen. Osallistujilla oli mahdollisuus kuulla esityksiä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.  Peda-forumissa pääpuhujina olivat torstaina Anita Lehikoinen, Yves Epelboin, Björn Wahlroos ja perjantaina Sakari Honkamaa esitteli maanpuolustuskorkeakoulun opetusta ja tutkimusta.

MOOC vai SPOC

Torstain pääpuhujana oli Yves Epelboin. Hän on Pariisin UPMC – Sorbonnen yliopiston emeritusprofessori. Hänen esityksensä “MOOC and avatars: a pedagogical approach for the 21st century” oli ajankohtainen katsaus digitaalisista oppimisympäristöistä. MOOC eli massive open online course herättää vilkasta keskustelua yliopistoissa kansainvälisesti. Ideana on tarjota verkko-opetusta suurille opiskelijamäärille.

Yves Epelboin

Kurssi ovat periaatteessa kaikille avoimia. Ongelmana näillä kursseilla on esimerkiksi se, että vain pieni osa osallistujista suorittaa kurssin kokonaan loppuun. Kurssien kokoaminen vaatii paljon henkilö- ja talousresursseja. Epeboin suositteli projektiryhmän perustamista kurssin suunnitteluun ja toteutukseen. Projektilla on tärkeää olla koordinaattori, joka vastaa projektinhallinnasta.

Epelboin mukaan SPOC (Small Private Online Course) on perinteisempi vaihtoehto verkko-opetuksen toteutukseen. Opetus toteutetaan monimuoto-opetuksena ja esim. käänteisen luokkahuoneen (flipped classroom) ideaa voidaan hyödyntää rajatulle opiskelijaryhmälle.

Yves Epelboin blogissa voi tutustua ajankohtaisiin aiheisiin ranskalaisessa korkeakouluopetuksessa.

MOOCs: Design, Use and Business Models (Jean-Charles Pomerol, Yves Epelboin & Claire Thoury, 2015 Wiley-ISTE)

Kehittyvät oppimisympäristöt ja työelämätaidot

Teemasessioiden ja työpajojen tärkeä anti on pedagogiset kokeilujen ja kehittämishankkeiden kokemusten jakaminen. Luovasta opetusmenetelmästä kertoi Helsingin yliopistosta Päivi Salmesvuori. Hän kertoi esityksessään historian opettamisesta draaman keinoin. Opetusmenetelmä mahdollisti luovan, hauskan ja informatiivisen tavan oppia kirkkohistoriaa syväsuuntautuneemmin.

Geneeristen taitojen huomioiminen opetuksessa herätti kysymyksiä ja keskustelua. Keynote speaker Björn Wahlroos korosti puheenvuorossaan yliopiston teoreettisen opetuksen roolia ja piti vaihtuvien ja muuttuvien työelämäntaitojen – ja vaatimusten korostuksen sijaan tärkeämpänä laajaa yleissivistystä. Jyväskylän yliopiston esityksessä Anne Virtanen kertoi eri tieteenaloilta kerätyn tutkimusdatan avulla millaiset opetuskäytännöt ovat työelämätaitojen oppimisen kannalta toimivia. Tutkimuksen mukaan työelämätaitojen oppiminen edellyttää monipuolisia aktiviteetteja. Opetuksen tulisi sisältää mm. kontaktiopetusta ja pienryhmätyöskentelyä. Yksi kiinnostava esimerkki geneeristen taitojen opeuksesta oli esitys, jossa kerrottiin Jyväskylän yliopiston kielikampuksen ja Jyväskylän kaupungin perusopetuspalvelujen yhdessä kehittämästä kielileiristä. Koulutus oli opiskelijoille vapaaehtoinen. Kielenopettajiksi ja luokanopettajiksi opiskeleville leiri tarjosi mahdollisuuden harjoitella käytännössä opetusta lapsiryhmille.

Kirjaston esitys eBooks, e-journals, educational videos and social media – how the changing information environment effects library collections and training nosti esiin muuttuvan tietoympäristön mahdollisuudet ja haasteet. Minkälaisia aineistoja opetuksessa ja oppimisessa voi nyt ja tulevaisuudessa hyödyntää? Minkälaisia e-kirjat ovat nyt ja tulevaisuudessa? Minkälaista tukea kirjasto tarjoaa e-aineistojen käyttöön?  Aihe herätti teemasessiossa vilkasta keskustelua esim. Miksi kotimaisia e-kirjoja on niin vähän kirjaston kokoelmissa? Mikä rooli sosiaalisella medialla on tiedonlähteenä ja voisiko tutkijan blogi olla tutkimustiedon julkaisukanava?
Lisätietoja esityksistä

Seuraava Peda-forum 2016 Jyväskylässä
Twitter: #peda2015
Peda-forum: http://www.peda-forum.fi/index.php?25

Teksti ja kuvat

Kati Syvälahti
informaatikko
Marjo Kuusela
kirjastonhoitaja

Peda-forum-päivillä Rovaniemellä 25–26.8.2010

Peda-forum-päivät

Peda-forum-päivät järjestettiin 15.kerran ja tänä vuonna Lapin yliopistossa. Aikaisemmin Peda-forum- päivät on järjestetty eri puolella Suomea ja viime vuonna kehittämispäivät olivat Tallinnassa. Tänä vuonna Peda-forumiin osallistui noin 200 henkilöä eri puolelta Suomea. Helsingin yliopiston kirjastosta kehittämispäiville osallistuivat Päivi Helminen, Maija Halminen ja Kati Syvälahti.

Yliopistopedagogiikan kehittämispäivät

Peda-forum- päivien kohderyhmänä ovat yliopisto- ja korkeakouluopetuksesta kiinnostuneet opettajat, tutkijat, opiskelijat sekä hallintotyötä tekevät. Kirjaston työtekijöiden on tärkeätä osallistua Peda-forum- päiville, koska kehittämispäivät tarjoavat hyvän mahdollisuuden seurata yliopistopedagogiikan ajankohtaisia kysymyksiä ja verkostoitua muiden yliopisto-opetusta tekevien kanssa. Informaatiolukutaidon opetuksen integroiminen muuhun yliopiston opetukseen ei onnistu ilman toimivia kontakteja muihin yliopistolaisiin. Kehittämispäivillä kuulee, millaisia haasteita yliopiston opettajat kohtaavat opetuksessaan ja voi kertoa kirjaston palveluista, esimerkiksi tiedonhankinnan opetuksesta.

Työelämän taitoja

Tänä vuonna Peda-forum päivien teemana oli Kohti työelämää.  Kehittämispäivien keskeinen aihe oli tutkintojen suorittamisen nopeuttaminen ja sen tuomat haasteet. Peda-forum päivien pääpuhujina olivat Anita Lehikoinen, Asko Suikkanen, Esa Poikela ja Leena Penttinen.

Anita Lehikoinen kertoi opetusministeriön selvityksestä Ei paikoillanne, vaan valmiit, hep!, jossa yritetään keksiä keinoja, miten nuoret saadaan aloittamaan opiskelu mahdollisimman nopeasti. Tarkoituksena on selkeyttää valintajärjestelmää ja vähentää hakukohteiden määrää.  Uuden ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteisen valintajärjestelmän pitäisi olla käytössä vuonna 2013.

Lehikoisen mukaan korkeakoulujen valintajärjestelmän uudistus etenee hyvää vauhtia ja on saanut hyvän vastaanoton yliopistoissa. Kaikkia kuulijoita Lehikoinen ei tuntunut vakuuttavan.  Lehikoinen nosti esille myös koulutuspoliittisen ohjailun vaikeuden. Vaikka on tiedossa, että monilla suosituilla aloilla, esim. taidealoilla, on liikaa koulutuspaikkoja, koulutustarjontaa ei voi ajaa alas kovin nopeasti.

Asko Suikkasen esityksen aiheena oli Suomalaisen yhteiskunnan muutos ja työmarkkinakansalaisuus. Moderneilla työmarkkinoilla sukkuloimme siirtymien työmarkkinoilla, jossa joustavasti siirrytään eri suuntiin koulutuksen, työnteon ja muiden toimeentulovaihtoehtojen välillä.

Esa Poikelan esityksen aiheena oli työelämä odottaa osaamista. Poikelan mukaan yliopistosta valmistuu hyviä substanssiosaajia, joilla on heikko toimintaosaaminen. Tiedonhankinnan kouluttajille esitys oli mieluista kuultava, koska tiedonhankinta nousi esille yhtenä taitona, jota Lapin yliopiston Työelämä- ja rekrytointi-palvelujen selvitysten mukaan pitäisi osata paremmin työelämässä.  Muita tärkeitä työelämätaitoja olivat ongelmanratkaisutaidot, ryhmätyötaidot, sosiaaliset taidot ja viestintä suomen kielellä.

Lisäksi Poikela korosti esityksessään, että yliopisto-opetuksessa tulisi luopua passivoivasta tiedonjakopedagogiikasta ja siirtyä toiminnalliseen pedagogiikkaan. Vanhoissa menetelmissä on liian helppo pitäytyä ja myös Peda-forum-päivien perinteiset powerpoint-esitykset osoittivat, että käytännössä tiedonjakopedagogiikka on voimissaan.

Kehittämispäivien avajaispuheen ja päätössanat lausui ”rakkausprofessorina” tunnettu Kaarina Määttä, jonka kuuntelemiseen ja toisen huomioimiseen kannustava rakkausresepti sopii sekä kotiin että työpaikalle.

Teemaryhmät, työpajat ja posterit

Kehittämispäivien keskeinen anti oli teemaryhmät ja työpajat.  Samanaikaisesti oli useita teemaryhmiä ja työpajoja. Teemaryhmät olivat kaikille avoimia luento- ja keskustelutilaisuuksia. Teemaryhmissä oli yleensä 3-4 esitystä. Helsingin yliopiston kirjaston aloitteesta ja vetämänä oli oma teemaryhmä: Yhteistyöllä laadukkaampia opinnäytteitä – tutkijan taidot kuntoon.

Teemaryhmässä oli esityksiä Aalto-yliopiston kirjastosta ja Lapin yliopiston kirjastosta. Yleisöä n. 15 henkeä.  Ryhmän jälkeen pohdimme, saavuttaisivatko esityksemme laajemman yleisön, jos kirjaston esityksiin painottuvan teemaryhmän sijasta tarjoisimme omia esityksiämme muiden vetämiin teemaryhmiin.

Peda-forum-päivien työpajoissa oli mahdollisuus kokeilla ja kokea erilaisten työskentelymuotojen toimivuus pienryhmissä. Työpajan vetäjät aloittivat tilaisuudet lyhyellä johdattelulla aiheeseen, jonka jälkeen ryhmä työsti aihetta annettujen ohjeiden mukaan.

Helsingin yliopiston kirjasto järjesti omalla työpajan aiheesta ”millaisia tiedonhankinnan taitoja maisteri tarvitsee”.  Työpajaan osallistui toistakymmentä aktiivista opetuksen kehittäjää ja siellä syntyi vilkasta keskustelua. Artikkeli työpajasta ilmestyy Peda-forum-lehdessä 2/2010.

Peda-kauhan luovutus

Peda-forum-päivät on huipentunut Peda-kauhan luovutukseen vuodesta 2006 alkaen, jolloin tradition aloittivat Helsingin yliopistolaiset. Hannele Niemi ojensi Peda-kauhan ensimmäisen kerran Helsingin yliopiston järjestämillä Peda-forum-päivillä. Tänä vuonna kauha matkasi Rovaniemeltä Itä-Suomen yliopistoon.

Kirjoittaja:

Kati Syvälahti

Informaatikko
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Päivi Helminen

Informaatiolukutaidon koordinaattori
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuva:

Virpi Vaattovaara