QQML-konferenssissa Ateenassa 23.-27.5.2011

Osallistuin 23.-27.5.2011  Qualitative and Quantitative Methods in Libraries (QQML) -konferenssiin yhdessä prof. Engeströmin johtaman solmu-hankkeen tutkijoiden Heli Kaatrakosken ja Juhana Rantavuoren kanssa. Heli ja Juhani pitivät esityksen työryhmän puolesta keskustakampuksen kirjaston solmu-hankkeesta, ja minä olin vastaamassa kysymyksiin kirjaston työntekijän näkökulmasta.

 

Heli ja Juhana valmistelevat esitystä. Vasemmalla session puheenjohtaja, Markku Laitinen Kansalliskirjastosta. Tutkijapalvelut ja tuleva Kaisa-talon kirjasto kiinnostivat monia konferenssivieraita ja huomasimme, että kirjastolaisilla ympäri maailman on paljon yhteisiä ajatuksia, toiveita ja huolenaiheita (osanottajia oli 55 maasta).

 

Teresa Welsh puhui digitaaliajan informaatiolukutaidosta. Tulossa ovat mm. peliperustainen oppiminen ja lisätty todellisuus (augmented reality). Welshin kannustaa opiskelijoitaan perustamaan blogeja ja glogeja (kuvallinen, graafinen blogi, ks. esim.).

Carol Tenopir puhui kirjastojen vaikutuksen ja arvon arvioinnista: nykyisessä taloustilanteessa kirjastojen täytyy mitata ja osoittaa arvoaan yliopistoille ja tiedemaailmalle. Keskustellessamme hän sanoi olevansa tulossa Fullbright-stipendillä Helsinkiin luultavasti vuonna 2016 ja odottavansa sitä kovasti.

 

Ioannis Trohopoulos Veria-kirjastosta kertoi inspiroivan tarinan siitä, miten he päättivät satsata lapsiin. Trohopoulos koki, että suurin osa aikuisista kreikkalaisista on menetetty, mutta lapsiin kannattaa vielä panostaa. He rakensivat taikalaatikoita (magic box), esim. kuvassa näkyviä “lukupyörylöitä”, joissa lapset saavat lukea, kuunnella musiikkia ja äänikirjoja jne. Kirjasto järjestää monipuolisia Magic Box -työpajoja. Investointi kannatti: Bill ja Melinda Gatesin säätiö palkitsi heidät miljoonalla dollarilla vuonna 2010. Video taikalaatikoiden rakentamisesta.

Stephen Town Yorkin yliopiston kirjastosta kertoi kirjastotilojen uudistamisesta asiakaspalautteen perusteella. Jotkut asiakkaat rakastavat rentoja sohvia ja säkkituoleja, toiset taas kokevat ne liian rentouttavina, jolloin ne eivät edistä oppimista. Town painotti, että kirjastorakennus ja sen sisältö aina ylittävät nk. markkina-arvonsa – kirjasto on enemmän kuin osiensa summa.

Christina Flemming Vaasan Tritonia-kirjastosta kertoi kirjaston syntyprosessista ja siitä, mitä sen jälkeen on tapahtunut. Tritoniaa on käynyt katsomassa suuri määrä suomalaisia ja ulkomaisia vieraita. Jutellessamme Christina sanoi, että pian on Kaisa-talon vuoro vastaanottaa kirjastosta kiinnostuneita ryhmiä.

 

Konferenssipaikan, Ateenan hellenistisen tutkimuksen keskuksen, puutarha, jossa oli useita veistoksia.

 

Konferenssipaikassa oli myös oma kirjasto, jossa oli hellenistisen kokoelman lisäksi lääketieteen aineistoja (lähellä oli suuri sairaala).

Yksinäinen, mutta sitkeä mielenosoittaja Syntagma-aukiolla parlamenttitalon edessä. Iltaisin mielenosoittajia oli enemmän, mutta emme nähneet mellakoita.

 

Näkymä Akropoliin kukkulalta. Ateena oli meille ensikertalaisille myönteinen kokemus, tänne pitää päästä uudelleen!

 

Teksti ja kuvat

Johanna Lahikainen
Tietoasiantuntija
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto