Tutkimuksen palvelut – monenlaista tukea tutkijan arkeen

Kirjaston organisaatio muuttui tänä syksynä. Kampusten palvelut organisoituvat tutkimus-, oppimis- ja saatavuuspalveluihin sekä näitä tukeviin sisäisiin palveluihin. Oman vastuualueeni, tutkimuksen palveluiden tehtävänä on tutkimustyötä tekevien tuki tutkimusprosessin elinkaaren kaikissa vaiheissa. Tavoitteenamme on tehdä kiinteää yhteistyötä tutkijoiden, tutkimusryhmien, laitosten, tiedekuntien ja yliopiston tutkimushallinnon kanssa. Haasteina lähitulevaisuudessa ovat tiedon- ja datanhallinnan palvelut, julkaisemisen palvelut, tutkimuksen arvioinnin ja näkyvyyden palvelut, joissa tieteenala-asiantuntijamme toimivat asiantuntijakonsultteina tiedekuntiin ja tutkimushallintoon päin.

Kuluneena vuonna tutkimuksen palveluiden henkilökuntaa on osallistunut mm. yliopiston tutkimusdatapolitiikan ja sen jalkauttamiseen tähtäävän toimenpidesuunnitelman laadintaan. Näillä näkymin avoimen datan edistämiseen tähtäävä politiikka astuu voimaan alkuvuodesta 2015. Kirjastossa on valmentauduttu tukitehtävään järjestämällä systemaattista kouluttautumista tutkimusdata-asioihin. Marraskuussa järjestettiin kirjaston henkilökunnalle kouluttautumistilaisuus, jossa asiantuntijamme esittelivät kotimaassa ja kansainvälisillä areenoilla pitämiään puheenvuorojaan näistä aiheista.

Yliopistossa toteutettiin yhdessä Leidenin yliopiston kanssa (CWTS) julkaisutoiminnan analyysi vuosilta 2005-2012, joka valmistuu vuoden vaihteessa. Pohjadatan läpikäynti ja korjaaminen sekä täydentävien analyysien teko on entisestään lisännyt kirjaston osaamista myös bibliometristen palveluiden osalta. Kirjasto onkin päättänyt hankkia jatkoa ajatellen SciVal tietokannan lisäapuvälineeksi näiden palveluiden tuottamiseen ja jalkauttamiseen yliopiston tiedeyhteisöön. Myös muiden metriikkapalveluiden kehitys on kirjaston työlistalla. Avoimen tieteen tavoitteita tukee myös EU-hanke OpenAire2020, jossa tutkimuksen palvelut on vahvasti mukana.

Eräs suurimmista ponnistuksista on ollut Research Guides -palvelun käyttöönotto yliopistossa. Vastaava palvelu samalla ohjelmistolla on käytössä mm. Turun ja Oulun yliopistojen kirjastoilla. Pilotointivaihe on saatu päätökseen ja ensimmäiset käyttäjäpalautteet ovat käsittelyssä. Kirjaston tavoitteena on tuottaa mahdollisimman kattavasti oppaita eri tieteenaloille tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden käyttöön. Oppaiden tuottamisessa hyödynnetään muita kirjastossa kehitettyjä verkkopalveluita mm. Meilahden kampuskirjasto Terkossa kehitettyjä Navigator-palveluita. Tavoitteena on tuoda kirjaston palveluita ja tukea näkyväksi ns. viidennellä kampuksella eli verkossa – lähelle tutkijan arkea ja sähköistä työpöytää.

Kirjaston palveluiden kehittämisessä suuri merkitys on ollut ja tulee jatkossakin olemaan hyvin sujunut yhteistyö yliopiston eri tiedekuntien, laitosten ja oppiaineiden sekä tutkimushallinnon kanssa. Olemme päässeet hyvään alkuun oman vastuualueemme kehittämistyössä. Haluamme kehittää palveluitamme ja osaamistamme sekä kansallisissa että kansainvälisissä verkostoissa tukeaksemme yliopiston tavoitetta pyrkiä maailman 50 parhaan yliopiston joukkoon. Kiitän kumppaneitamme ja koko kirjaston henkilökuntaa yhteistyöstä ja arvokkaasta panoksesta yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Toivotan kaikille oikein hyvää joulua ja valoisia näkymiä vuodelle 2015.

Pälvi Kaiponen
palvelujohtaja, tutkimuksen palvelut

ResearchGuides – tieteenalakohtaiset lähteet näkyviin

Miten saisimme tieteenalakohtaiset lähteet paremmin esille erityisesti tutkijoille ja opettajille? Tätä pähkäiltiin Helsingin yliopiston keskustakampuksella keväällä 2013.

Eri vaihtoehtoja etsiessä huomattiin Turun ja Oulun yliopiston toteuttaneen tieteenalakohtaisia oppaita LibGuides-ohjelmalla, joka on amerikkalaisen Springshare-yhtiön tuote. Erityisesti Turun malli alkoi kiinnostaa.

LibGuides-ohjelma on käytössä maailmanlaajuisesti 4800 kirjastolla. Käyttäjiin kuuluvat esimerkiksi Lundin, Oxfordin, Harvardin ja Yalen yliopistot.

Kesäkuussa 2013 pyydettiin turkulaisia Helsinkiin kertomaan omasta ResearchGuides-projektistaan. Leena Järveläinen ja Elise Johansson kertoivat avoimesti ja hauskasti projektistaan innokkaille kuulijoille Helsingin yliopiston kirjastosta ja Kansalliskirjastosta.

Pian tämän jälkeen ohjelmasta saatiin koekäyttö. Kiinnostuneet saivat tunnukset ja pääsivät kokeilemaan oppaan tekoa. Kuten turkulaiset olivat kertoneet, ohjelman käyttö oli helppoa ja sivuja alkoi syntyä nopeasti. Turkulaisilta saatiin Helsingin yliopiston käyttöön myös palvelun nimi: ResearchGuides.

Syksyllä 2013, onnistuneen koekäytön jälkeen, ohjelma päätettiin hankkia kirjaston kaikkien kampusten käyttöön ja hankkeelle laadittiin projektisuunnitelma. Mitä tietosisältöjä oppaisiin tulisi ja mihin järjestykseen? Minkälaista tieteenalajaottelua käyttäisimme? Näistä keskusteltiin monesti, välillä kiihkeästikin. Kirjaston eri asiantuntijoiden ja taustajärjestelmien hyödyntäminen, mobiilikäytön huomioon ottaminen ja yhdenmukaisuus olivat keskeisiä linjauksia.

Keväällä 2014 saatiin ohjelman uusi versio käyttöön ja oppaiden teko käynnistyi työpajoissa kesäkuussa. Perustyöpajojen lisäksi on pidetty pulmapajoja, joissa ratkotaan yhdessä eteen tulleita ongelmia. Työpajojen tunnelma on ollut innostunut: pääosassa iloinen puheensorina ja suunnittelu kollegoiden kesken.

Usein käy niin, että kirjaston anti ei avaudu kansainvälisille käyttäjillemme yhtä hyvin kuin kotimaisille. Niinpä suurin osa ResearchGuides-oppaista on englanniksi ja myöhemmässä vaiheessa oppaita julkaistaan tarvittaessa myös kotimaisilla kielillä.

Kesän ja syksyn aikana oppaita on tehty yli 30 ja lisää on tulossa. ResearchGuides-palvelu sisältää tieteenalaoppaita lääketieteestä metsätieteeseen ja fysiikasta taidehistoriaan sekä yleisoppaita esimerkiksi tietoaineistojen hakemiseen ja käyttöön. Lisäksi ohjelmalla voidaan tehdä kurssikohtaisia räätälöityjä oppaita opetustarpeisiin.

Heti alkuvaiheessa saatiin kovasti kaivattu e-kirjaopas suomeksi ja englanniksi sekä suomenkielinen opas viitteidenhallintaohjelma RefWorksin käyttöön.

Oppaita rakentaessa on käytetty kirjaston jo toimivia järjestelmiä, kuten Helkaa, BookNavigatoria ja FeedNavigatoria. Sivut on haluttu saada eläviksi käyttämällä RSS-syötteitä uutuusseurantaan.

ResearchGuides-oppaista on pyydetty käyttäjiltä palautetta jo ennen palvelun laajempaa julkistamista. Palaute oppaista on edelleen erittäin tervetullutta ja oppaita kehitetään palautteen perusteella.

Tervetuloa tutustumaan! Kerro meille mikä toimii ja mikä ei.

Teksti:

Ritva Hagelin
kehittämispäällikkö

Pekka Karhula
kirjastonhoitaja

Johanna Lahikainen
tietoasiantuntija

Kuva:

vumc.com