Syksyn runokilpailun voittaja palkittiin

Alkusyksystä järjestetty Kaisa-talo-aiheinen runokilpailu innoitti kilpailijoita kirjoittamaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Kirjallisuudentutkija, kriitikko Lasse Koskelan johdolla kokoontunut Studio Kaisan raati arvioi runosadon parhaaksi helsinkiläisen Anna Lindforsin runon Kirjoituksia Kaisassa.

Voittoruno sai erityistä kiitosta avarasta kuvastostaan. Runon todettiin mm. kytkevän ansiokkaasti sekä ulkoisen todellisuuden että ihmisen sisäisen maailman tiloja toisiinsa.

Voittaja Anna Lindfors palkittiin keskiviikkona 12.12.2012 Helsingin yliopiston pääkirjastossa. Palkinnoksi Lindfors sai Kodin Ykkösen lahjakortin (arvo 50,-) sekä kirjastoaiheista kirjallisuutta. Voittoruno julkaistaan verkkolehti Verkkarin lisäksi Helsingin yliopiston kirjaston intranetissä. Studio Kaisa kiittää lämpimästi kaikkia kilpailuun osallistuneita.

Voittajaruno ja runoilijan haastattelu

 

“Kirjoituksia Kaisassa” – Kaisa-talon runokilpailun voittaja on Anna Lindfors

Anna Emilia Lindforsista piti tulla sairaanhoitaja. Mutta voiko nuoresta naisesta, joka on saanut nimensä  L. M. Montgomeryn klassikkotyttökirjahahmojen Vihervaaran Annan ja Uuden Kuun Emilian mukaan, tulla mitään muuta kuin runoilija ja Kaisa-talon runokilpailun voittaja?

Runokilpailun voittaja Anna Lindfors sai palkinnon tietoasiantuntija, kirjallisuudentutkija ja kriitikko Lasse Koskelalta, joka oli mukana palkintoraadissa.

 

“Kirjoituksia Kaisassa”

 

Taivas on maitomainen leikattu aukko

Helsinki kaartuu sitä vasten,

seison kirjaston uudella parvekkeella

katselen alas.

Ehkä epäaitous on todellisuuden varmin muoto

mietin kastellessani ohikulkijoita mielikuvituskannulla,

ehkä heiluttelen jalkojani pilven päällä.

      Ovi käy lämmön henkäyksenä

robottina käännyn, juoksen, sulan,

unohdun tuntemattomiin sanoihin

turhiin katkelmiin,

muistiin        muistoihin

kirjoitan ylös:

muista taivaan karku ja löytö ja se kirja kielellä,

joka tarttui uneesi.

 

Anna Lindfors

 

Kerro vähän itsestäsi Anna.

Olen ensimmäisen vuoden uskontotieteen ja ympäristöpolitiikan opiskelija. Minusta piti tulla sairaanhoitaja, mutta huomasin, ettei se sopinutkaan minulle. Uskontotieteeseen hakeminen oli lähes sattuma, mutta olen tykännyt siitä paljon. Nyt joulun aikaan olen kiireapulaisena postissa.

Mitä lukeminen ja kirjoittaminen merkitsevät sinulle?

Lukeminen on pitkäaikainen ja rakas harrastus ja yritän lukea vähintään kaksi tuntia joka päivä. Mielelläni luen melkein koko päivän, jos se on vain mahdollista, mutta toisinaan ehdin lukea vain ennen nukkumaanmenoa.

Olen kirjoittanut pienestä tytöstä, mutta en ole aina kirjoittanut paljoa vaan se on vaihdellut. Nyt kirjoittaminen on selviytymiskeino. Päiväkirjaa en kirjoita, se ei omalla kohdallani vain toimi, vaikka olen yrittänyt useamman kerran.

Luetko sähköisiä kirjoja?

En lue, sillä omalla kohdallani paperikirja on se ainoa oikea. Kirjan tuntu ja tuoksu ovat tärkeitä.

Missä kirjoitat?

Kotona ja käsin vihkoihin, joita tulee täyteen tämän hetkisellä kirjoitustahdillani kaksi vuodessa, riippuen tietysti vihon paksuudesta. Minulla on iso pino vihkoja, itse ostettuja ja lahjaksi saatuja. Kun yksi täyttyy, aloitan uuden.

Kun näit tiedon runokilpailusta, tuliko heti olo, että tähän täytyy osallistua?

Ajattelin, että jos jotain sattuu syntymään aiheesta, lähetän sen kilpailuun, mutta en lähtenyt tarkoituksella kirjoittamaan. Jos olen joskus kirjoittanut jotain tilauksesta, ne eivät ole onnistuneet.

Kirjoitan usein illalla kotona, mietin kulunutta päivää ja tyhjennän kirjoittamalla päätäni. Näin syntyi myös runo Kaisa-talosta.

Mikä tai mitkä ovat lempikirjastojasi?

Olen käynyt Itäkeskuksen kirjastossa lapsesta saakka ja se on minulle läheisin ja muistorikkain kirjasto. Myös vanhempani olivat innokkaita lukijoita. Rikhardinkadun kirjasto on kaunis. Viihdyn myös Kaisa-talon kirjastossa ja Kansalliskirjasto on upea. Roihuvuoren kirjasto on tällä hetkellä lähikirjastoni ja sielläkin on mukava käydä.

Ketkä ovat lempikirjailijoitasi?

En yleensä pidä kenenkään kirjailijan koko tuotannosta, vaan tietyistä kirjoista tai kausista. Luen sekä runoja että proosaa. Runoilijoista Katri Valan alkupuolen tuotanto on ollut minulle tärkeää, se tavallaan ”herätti” minut yläasteella. Pidän paljon dystopioista, esimerkiksi Margaret Atwoodin Oryx ja Crakesta ja Herran tarhureista. Odotan kovasti trilogian kolmatta, vielä julkaisematonta osaa.

Olet kiinnostunut myös informaatiotutkimuksen opinnoista. Jos sinusta tulee ”kirjastotäti”, missä kirjastossa haluaisit työskennellä?

Kaupunginkirjasto on enemmän minun juttuni kuin yliopiston kirjasto, vaikka molemmissa viihdynkin. Kaupunginkirjastossa on niin paljon enemmän kaunokirjallisuutta.

Tapaamisen lopuksi kävimme Annan ja kolmen kirjastolaisen kanssa tutustumassa Kaisa-talon viidennen kerroksen kirjallisuuden lukusaliin, jossa on harvinainen suomalaisten runojen kokoelma.

Runokilpailun palkintoraati, Verkkari ja Helsingin yliopiston kirjaston henkilökunta toivovat onnea ja menestystä sinulle Anna! Kiitos haastattelusta ja runosta. Kuulemme sinusta vielä ja olemme ylpeitä siitä, että aloitellessasi uraasi inspiroiduit kirjastostamme.

 

Teksti

Johanna Lahikainen
tietoasiantuntija
pääkirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvat

Helena Hiltunen
verkkotoimittaja