Kotimaisten tiedekustantajien linjauksia rinnakkaistallennukseen – avoimen verkkokyselyn tuloksia

Noin puolet suomalaisista tiedekustantajista sallii omissa lehdissään julkaistujen artikkeleiden rinnakkaistallennuksen. Tällainen tulos saatiin kesällä 2013 toteutetussa avoimessa verkkokyselyssä. Huomattava osa kustantajista ei kuitenkaan vastannut kyselyyn, joten monien lehtien osalta linjaukset rinnakkaistallennukseen liittyen ovat edelleen epäselviä.

Tutkimusartikkeleiden rinnakkaistallennus yliopistojen ylläpitämiin avoimiin julkaisuarkistoihin ei ole toistaiseksi toteutunut laajamittaisemmin. Eräs ongelmakohta asiassa on ollut kotimaisten kustantajien epäselvä suhtautuminen rinnakkaistallennukseen. Kustantajien linjauksia keräävässä SHERPA/RoMEO –palvelussa on ollut tiedot vain muutamilta suomalaisilta tiedekustantajilta. Palveluun tallennetuista tiedoista selviää mm. salliiko kustantaja ylipäänsä rinnakkaistallennuksen, mikä artikkelin versio on sallittua tallentaa ja edellyttääkö kustantaja tietyn julkaisuviiveen (embargon) rinnakkaistallenteen julkaisemisessa.

Helposti tarkistettavat tiedot tiedekustantajien linjauksista helpottavat osaltaan tutkijoiden työtä. Mikäli kustantaja sallii jonkin artikkelin version tallennuksen julkaisuarkistoon, HY:n tutkija voi tallentaa kyseisen version Tuhat-järjestelmään, josta se siirtyy – tarvittaessa viivästettynä – avoimeen Helda-julkaisuarkistoon ja samalla kaikkien kiinnostuneiden ulottuville.

Helsingin yliopiston kirjastossa toimivan OA-lukupiirin aloitteesta ryhdyttiin viime keväänä toteuttamaan kyselyä, jossa yhteistyökumppaneina olivat myös Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV), Suomen tiedekustantajien liitto ja Kansalliskirjasto. Kyseessä ei ollut varsinainen tutkimus, vaan avoin verkkokysely, jonka tavoitteena oli mahdollisimman kattava tiedonkeruu sekä tietojen välittäminen SHERPA/RoMEO –palveluun.

Kyselylomake laadittiin kevään 2013 aikana ja avattiin käyttöön kesäkuussa. Tieto kyselystä ja linkki kyselylomakkeelle välitettiin TSV:n toimesta kotimaisille tiedekustantajille. Elokuun loppuun mennessä vastauksia saatiin yhteensä 39, mikä oli noin 30% kyselyn kohderyhmästä. Näissä vastauksissa rinnakkaisjulkaisua koskevia linjauksia esitettiin 33 kausijulkaisun osalta. Lisäksi 11 kustantajaa ilmoitti, että julkaisijalla ei ole kantaa rinnakkaistallennukseen.

Suhteelliseen vähäiseen vastausten määrään vaikutti kenties kyselyn käynnistymisen ajankohta keskellä kesää, jolloin oletettavasti monien lehtien ja tiedeseurojen edustajat lomailivat. Vastaaminen on ollut mahdollista myöhemminkin, mutta viime syksyn ja kuluvan talven aikana vastauksia on tullut vain muutamilta kustantajilta.

Vajaa puolet sallii rinnakkaistallennuksen

Kun kyselyssä saadut tiedot yhdistetään SHERPA/RoMEO:ssa jo aiemmin olleisiin suomalaisia julkaisuja koskeviin tietoihin, saadaan tällä hetkellä kattavin tieto suomalaisten tiedejulkaisujen linjauksista rinnakkaistallennukseen liittyen.

Saatujen tietojen perusteella 44% kotimaisista tiedekustajista sallii jonkin artikkeliversion rinnakkaistallennuksen, kun taas kielteisen kannan on esittänyt 37% . Monet kustantajista epäröivät, sillä 19% ei kyselyssä ilmoittanut kantaansa asiassa.

Kuvio 1. Kotimaisten kustantajien kanta rinnakkaistallennukseen kyselyn tulosten perusteella.

Tiedossa olevien kustantajien linjausten mukaan yhteensä 22 kausijulkaisun osalta on sallittua  rinnakkaistallentaa  kustantajan pdf, toisin sanoen artikkelin lopullinen julkaistu versio. Kaksi lehteä sallii vain alkuperäisen käsikirjoitusversion rinnakkaistallennuksen. Kotimaisten lehtien linjaukset ovat kansainvälisesti katsoen poikkeuksellisia, sillä yleisempää on sallia viimeisen, vertaisarvioinnin jälkeen korjatun käsikirjoitusversion tallennus kuin kustantajan taitetun version käyttö.

Aineiston julkaisuista rinnakkaistallentamisessa embargoa edellyttää vähän alle puolet (46 %) niistä julkaisuista, jotka sallivat tallentamisen. Yhdeksällä lehdellä embargo on 12 kuukautta, yhdellä 4 kuukautta ja yhdellä 24 kuukautta.

Kotimaisten lehtien osalta kiinnostava havainto oli, että noin puolet lehdistä (20 kpl) kieltää rinnakkaistallennuksen kokonaan, ja tähän joukkoon kuuluu myös kaksi open access -lehteä. Näin kielteinen suhtautuminen on kansainvälisessä vertailussa harvinaista, esimerkiksi SHERPA/RoMEO:n kustantajista 70 % sallii jonkin version tallennuksen.

Mikael Laakson askettäin julkaiseman tutkimuksen mukaan 100 suurimmasta tieteellisten julkaisujen kustantajasta vähän alle puolet hyväksyy viimeisen käsikirjoitusversion  rinnakkaistallennuksen ilman embargoa. Lisäksi kolmannes hyväksyy rinnakkaistallennuksen vähintään 12 kuukautta lehdessä julkaisemisen jälkeen.

Kotimaiset kustantajat varovaisia

Huomattava osa suomalaisista tiedekustantajista tai julkaisuista ei ole muodostanut linjaansa julkaisujensa rinnakkaistallentamiseen. Tässä yhteydessä voi vain arvailla syytä tähän. Ehkä asiaa ei ole ehditty miettiä? Ehkä periaatteellinen suhtautuminen avoimeen saatavuuteen voi olla myönteistä, mutta asian aiheuttamat käytännön ongelmat arveluttavat?

Rinnakkaistallennus lisää kiistatta julkaisun näkyvyyttä, joten ainakin julkaisujen kirjoittajien näkökulmasta se on suotavaa. Asia voi kuitenkin näyttäytyä toisin kustantajan näkökulmasta. Asiaan saattaa liittyä samoja kysymyksiä kuin painetun lehden muuttumisessa open access -lehdeksi. Esimerkiksi lehtien riippuvuus painetun lehden tilausmaksuista voi herättää huolta siitä, vähenisikö tilausten määrä rinnakkaistallennuksen yleistyessä. Toisaalta kustantaja voi asettaa embargon, jolloin rinnakkaistallennetut artikkelit ovat luettavissa esimerkiksi vasta kuuden kuukauden kuluttua painetun lehden julkaisemisesta.

Kotimaisten kustantajien linjaukset koottu verkkosivulle

Kyselyn tuloksena saadut sekä SHERPA/RoMEO-palveluun jo aiemmin viedyt tiedot kotimaisten julkaisujen suhtautumisesta rinnakkaistallennukseen on koottu avoimelle verkkosivulle.

Sivulta löytyvä taulukko on järjestetty lehden nimen mukaan, mutta sarakkeen otsikkoa klikkaamalla sen voi järjestää vaikka kustantajan tai SHERPA/RoMEOn käyttämien värikoodien mukaan.

Sivulta löytyvät myös linkit lomakkeille, joilla kustantajat voivat ilmoittaa tietojaan joko suoraan SHERPA/RoMEO -palveluun tai kyselylomakkeella. Näin myös ne kustantajat, jotka eivät ole vielä ottaneet kantaa rinnakkaistallennukseen, voivat ilmaista linjauksensa tai mahdolliset muutokset niihin.

Teksti:

Mika Holopainen
Kimmo Koskinen
Jussi Piipponen
Helsingin yliopiston kirjasto

Kirjoittajat ovat julkaisseet samasta aiheesta artikkelin myös Tieteessä tapahtuu –lehdessä (1/2014) otsikolla Kotimaiset kustantajat ja rinnakkaistallennus.

SHERPA/RoMEO –palvelua on käsitelty aiemmin Verkkarissa (9/2012) otsikolla

Tutkimusartikkelien rinnakkaistallennus – SHERPA/RoMEO -palvelu tutkijan apuvälineenä

Kuva:

getutopia.com

Tutkimusartikkelien rinnakkaistallennus – SHERPA/RoMEO -palvelu tutkijan apuvälineenä


Tieteellisten artikkeleiden tallentaminen yliopistojen avoimiin julkaisuarkistoihin ei ole toistaiseksi laajemmin toteutunut Suomessa. Tilanne on kuitenkin vähitellen muuttumassa, jos rahoittajat alkavat  edellyttää tutkimusten avointa saatavuutta.

Tällaisia vaatimuksia on tulossa mm. Iso-Britanniassa, jossa sikäläinen Suomen Akatemiaa vastaava taho Research Councils UK on uudistanut OA-politiikkaansa siten, että 4/2013 alkaen kaikkien RCUK:n rahoittamien tutkimusten on oltava avoimesti saatavilla viimeistään vuoden kuluttua julkaisemisesta.

SHERPA/RoMEO –palvelusta tietoa rinnakkaistallennuksen oikeuksista

Jos artikkelia ei ole julkaistu jossain open access -lehdessä, vaihtoehdoksi jää yleisimmin artikkelikopion tallentaminen yliopiston tai tutkimuslaitoksen avoimeen julkaisuarkistoon. Eräs ongelma tallennuksessa julkaisuarkistoihin on se vaivannäkö ja ajankäyttö, joka liittyy kustantajien rinnakkaisjulkaisupolitiikan selvittämiseen. Tämä ongelma ilmenee myös Tampereen yliopiston tutkijoille tehdyn kyselytutkimuksen yhteenvetoraportissa.

Hyvänä apuvälineenä asiassa on SHERPA/RoMEO -verkkopalvelu, johon on tallennettu tunnetuimpien kansainvälisten kustantajien linjauksia lehtiartikkeleiden rinnakkaistallennuksen ehdoista (default policies). Tietojen hakeminen palvelusta on vaivatonta: hakuja voi tehdä lehden tai kustantajan nimellä tai lehden ISSN-numerolla.

Palvelun tietokantaa päivitetään jatkuvasti, mutta toistaiseksi sieltä puuttuvat monet pienten kielialueiden sekä erityisalojen kustantajat ja lehdet. Esimerkiksi suomalaisten kustantajien lehtiä palvelusta ei vielä löydy muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.

SHERPA/RoMEOn tiedoissa lehteä koskeva kustantajan politiikka rinnakkaisjulkaisemisessa ilmenee värikoodilla sekä erikseen määritellyillä ehdoilla. Värikoodit ja niiden merkitys lyhyesti kuvattuna:

–          Vihreän kategorian lehdille on annettu laajimmat artikkelien rinnakkaistallennusoikeudet. Tällöin on sallittua tallentaa julkaisuarkistoon artikkelin käsikirjoitusversion (pre-print)  lisäksi joko vertyaisarvioinnin jälkeen tehty korjattu versio (post-print) tai  kustantajan lopullinen taitettu versio.

–          Sinisen kategorian lehdille on sallittu post-printin tai kustantajan version rinnakkaistallentaminen.

–          Keltaisen kategorian lehdille vain pre-print -version rinnakkaistallentaminen on sallittu. Usein on näiden lehtien osalta kuitenkin post-printin tai kustantajan version rinnakkaistallentaminen sallittu tietyn ajan, yleisimmin 6 tai 12 kuukauden kuluttua artikkelin alkuperäisestä julkaisemisesta.

–          Valkoisen värikoodin lehtien osalta kustantaja kieltää kokonaan rinnakkaistallentamisen.

Näkökulmia rinnakkaistallennuksen mahdollisuuksiin

Jonkinlaista näkökulmaa rinnakkaistallentamisen potentiaalista Helsingin yliopiston tutkimusjulkaisujen osalta saadaan tutkimalla TUHAT-tietokannassa olevia julkaisutietoja ja niihin liittyviä SHERPA/RoMEOn värikoodeja. Esimerkiksi tarkastelemalla  HY:n keskustakampuksen tieteenalojen vertaisarvioituja artikkeleita vuosina 2005-2011, saadaan tulokseksi seuraavat lehtiin liittyvät tiedot:

–          Yhteensä 56% lehdistä löytyy SHERPA/RoMEO-palvelusta (1468 kpl).

–          92% SHERPA/RoMEOsta löytyvistä lehdistä sallii ainakin jonkin artikkelin version rinnakkaistallentamisen.

–          41% myöntää laajimmat rinnakkaisjulkaisuoikeudet (värikoodi vihreä).

–          3 % myöntää edellistä hieman suppeammat rinnakkaisjulkaisuoikeudet (värikoodi sininen).

–          48% myöntää oikeuden rinnakkaisjulkaista vain pre-print -version artikkelista (värikoodi keltainen).

Vaikka 44% edellä kuvattuun esimerkkiin sisältyvistä  lehdistä ei löydy SHERPA/RoMEO-palvelusta, on tulos rinnakkaistallennuksen kannalta kuitenkin varsin positiivinen. Koska monet keltaisen kategorian lehdistä sallivat ainakin post-print -version tallennuksen viivästettynä, tätä mahdollisuutta olisi järkevää hyödyntää.

Esimerkiksi TUHAT-tietokannan tallennuslomakkeella voi tekijä itse määritellä ns. embargo-ajan, jonka jälkeen artikkelin sallittu versio tulee julkiseksi.

SHERPA/RoMEOsta puuttuvien lehtien osalta olisi vapaan saatavuuden lisäämisen kannalta hyödyllistä, että tutkijat vaatisivat kustantajia määrittelemään periaatteet rinnakkaistallennukselle – ja tarvittaessa vaatisivat mahdollisuutta rinnakkaistallennukseen ainakin tietyn embargo-ajan kuluttua.

Kirjasto avustaa

Kirjaston henkilökunta tarkastaa TUHAT-tietokantaan tallennettujen tutkimusartikkeleiden rinnakkaistallennusoikeudet ja tarjoaa apua esimerkiksi neuvontapalvelun ja kustantajille suunnattujen valmiiden kirjepohjien muodossa. Tarkempaa tietoa asiasta löytyy HY:n OA-arkistoinnin sivustolta.  Yleisoppaana asiaan perehtymisessä voi käyttää HY:n kirjaston tuottamaa Rinnakkaistallentamisen käsikirjaa.

Teksti

Mika Holopainen
Tietoasiantuntija
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto