Lupa linkittää, eli tiedon järjestämisen uudet mahdollisuudet

Kuten Bob Dylan sen tiesi ja sanoiksi puki jo viisikymmentä vuotta sitten:

You better start swimmin’
Or you’ll sink like a stone
For the times they are a-changin’

”Olemme suuren muutoksen edessä” aloitti Jarmo Saarti Informaatiotutkimuksen yhdistyksen (ITY ry) ja Kansalliskirjaston järjestämän seminaarin, jossa käsiteltiin tiedon järjestämisen uusia mahdollisuuksia. Valtaosa tiedonhausta tapahtuu jo ihan muualla kuin kirjastojen tietokannoissa. Viitetietokanta-ajattelu on se kivi joka vetää meidät pohjaan, ellemme opettele uimaan, ja pian! Meidän on päästettävä irti tietuekeskeisyydestä ja käsitettävä luettelointityö kokonaisvaltaisemmin. Kun tuotamme ja hyödynnämme muiden tuottamaa hypertekstiä voimme tarjota tietoa etsivälle samalla kertaa enemmän tietolähteitä halutusta aihepiiristä.

Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) asiakasliittymä ”Finna” tarjoaa jo esimakua siitä, minkälaisia palveluita laajalle yleisölle voidaan tarjota, kun yhdistetään monien organisaatioiden keräämää metadataa.  Kun näihin vielä kontrolloidusti integroidaan asiakkailta saatu palaute, niin tarjolla on melkoinen runsaudensarvi.

Toista Googlea ei kannata kenenkään ruveta keksimään, vaan jotain parempaa. Melindasta on tekeillä yhteinen metadatavarasto, jonka käyttöliittymästä keskustellaan. Keskitetyt järjestelmät eivät välttämättä toimi: kaikille sopiva ei yleensä ole paras kenellekään. Voi olla, että asiakkaat eivät etsikään tietoa ”virallista” tietä, vaan mieluummin kehittelevät omia järjestelmiään, jos aineiston metadata annetaan vapaasti käyttöön.

Selailuhaku on luontevaa silloin kun hakija ei vielä hahmota kiinnostuksen kohdetta kunnolla. Iterointia ja selailua tukevan tiedonjärjestämisen teoreettisista lähtökohdista kuulimme Vesa Suomisen alustuksessa.

Uuteen informaatioympäristöön liittyy niin monia asioita, että työn määrä ei ainakaan vähene.  Uudesta kuvailu/luettelointistandardista (RDA) meille kertoi Marja-Liisa Seppälä Kansalliskirjastosta. USA:n Kongressin kirjastossa RDA on jo käytössä, joten BookWhere:n käyttäjät ovat jo nähneet sen tuomia muutoksia. Tulevaisuudessa luettelointi alkaa muistuttaa enemmän toimittajan tai koosteentekijän työtä. Globaalin metatietoverkoston luominen vaatii yhteen toimivaa metatietoa ja silloin ei enää auta muistella vanhoja järjestelmiä tai organisaatiokohtaisia käytänteitä.

Tämän vuosikymmenen lopulla sanomme hyvästit pitkään ja kunniakkaasti palvelleelle Marc-formaatille. Kuvailu tukeutuu jatkossa funktionaaliseen käsitemalliin (FRBR), tuttujen kesken föröbörö-malliin.  Se ohjaa tuottamaan rakenteistettua, nykyisestä tietuerakenteesta vapaata metatietoa. Kuulostaako mutkikkaalta? Lisätietoa.

Luettelointikoulutuksesta keskusteltiin myös. Näyttää siltä, että alan perusopetuksessa käytännön luettelointityön oppiminen on jätetty kokonaan työyhteisön harteille. Kun Kansalliskirjastokaan ei enää tarjoa koulutusta aloittelijoille, ei ole ihme että luetteloinnin laatu heittelee. Nyt tulossa oleviin muutoksiin toivottiin riittäviä koulutusresursseja.

Kaisa Hypen kertoi meille Kirjasammosta, joka on semanttisen webin teknologiaa hyödyntävä kaunokirjallisuuden verkkopalvelu. Kirjasampo pohjautuu RDF-tietokantaan, johon on jauhettu Helmet-tietokannan luettelointitiedot, lisätty tuhansia asiasanoja, maakuntakirjastojen kirjailijasivustoja sekä tarjottu lukijoille itselleen mahdollisuus kommentoida ja suositella kirjoja. Näin uusi Sampo tarjoaa kaunokirjallisuuden maailmaan lukemattomia polkuja ja avaimia.

Ontologiapalvelu ONKI

Tiedon indeksoinnissa ja haussa käytettyjä sanastoja on laadittu melkein joka alalle; kirjastoissakin niitä on käytössä lukuisia. Kaivattua järjestystä tähän sanastosoppaan tarjoaa  ONKI-konsepti, josta meille kertoi Kansalliskirjaston kvartetti: Matias Frosterus, Mikko Lappalainen, Susanna Nykyri ja Tuomas Palonen. Tarkoitus on koota maamme eri alojen sanastot yhteen toimivaksi konetulkittavaksi ontologioiden pilveksi, joka on kaikille avoin. ONKI tarjoaa pysyvän ja keskitetyn palvelun, jota kuka tahansa voi hyödyntää tietojärjestelmissään.

Elämästä savannilla eli ontologiatyöstä bioalalla kuulimme Nina Laurenteen esityksessä. Hauska ja visuaalinen esitys oli mainio lopetus antoisalle päivälle.

Lopuksi

Tiedon järjestämisestä voi puhua hyvin teoreettisesti tai konkreettisemmin. Molempia tyylejä kuultiin seminaarin esityksissä. Mutta kuten sanottua, ajat ovat muuttumassa ja meidän on muututtava myös.

Informaatiotutkimuksen yhdistyksen ja Kansalliskirjaston kevätseminaarin puhujien alustukset voit lukea (myöhemmin )ITY ry:n sivulta.

Teksti

Leena Huovinen
Tietoasiantuntija
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuva

Helena Hiltunen

Tiedon avaimet käteen Haagissa

International UDC Seminar 2011: Classification  and Ontology – Formal Approaches and Access to Knowledge – 19.-20.9.2011 Haag

Osallistuin UDK-konsortion järjestämään kansainväliseen seminaariin Alankomaiden kansalliskirjastossa.  Seminaarin tavoitteena oli mm. edistää yhteistyötä ja asiantuntijoiden tiedonvaihtoa bibliografisten järjestelmien, semanttisen verkon ja tekoälysovellusten asiantuntijoiden kesken.

Olin kiinnostunut erityisesti luokitusjärjestelmiä, ontologioita ja semanttista verkkoa koskeneista osuuksista. Olen mukana Suomen yliopistokirjastojen neuvoston sisällönkuvailun asiantuntijaverkostossa. Verkoston tehtävänä on seurata sisällönkuvailun tarjoamien mahdollisuuksien kehittymistä sekä niiden soveltamista kirjastoissa. Seminaari tarjosi miten tietoa mm. siitä miten tietoaineistojen löytyvyyttä edistetään muualla.

International UDC Seminar 2011

Seminaari oli jaettu seitsemään sessioon.  Kolme ensimmäistä käsitteli luokituksia, ontologioita ja niiden roolia verkossa. Neljännessä sessiossa aiheena oli ontologioiden ja luokituksien hyödyntäminen kemiallisen ja matemaattisen aineistojen sisällön analyysissä.  Viides sessio käsitteli ontologioiden avainelementtejä: kategorioita ja suhteita. Kuudennessa käsiteltiin analyyttis-synteettisten luokitusten käsitteiden ja rakenteiden mallintamista, ja viimeisessä sessiossa luokitusjärjestelmien muutoksia ja laajennuksia.

Kirjastomme näkökulmasta konkreettisin esimerkki miten semanttisen verkon palveluista on jo nyt hyötyä, löytyi Thomas Bakerin esitelmästä Concepts as Hubs in the Web of Data.

Hän kertoi, miten semanttisen verkon metadata on rakentunut. Uusia metadataresursseja voidaan dynaamisesti integroida jatkuvasti laajennettavissa oleviksi kuvauksiksi.  Käsitteiden erikieliset versiot mahdollistavat järjestelmän hyödyntämisen eri kielillä. Näin voidaan yhdistää saman julkaisun erikieliset versiot ja julkaisujen erikieliset kuvailut. Aineiston konelukuisuus mahdollistaa sen, voi syntyä uusia linkkejä hyvin erilaisiin aineistoihin. Yhdistetyn tiedon (Linked data) palveluiden avulla Agris -tietokannan viitteestä pääsee Agrovoc -käsitteen kautta DBpedia -käsitteeseen. DBpedia -käsitteestä pääsee VIVO Expert -palveluun, jossa on mm. tietoa asiantuntijoista, BBC:n uutisten ja BBC:n verkkosivuille tai Wikipediaan. Viikin kampuskirjasto on Suomen AGRIS Resource Center ja vastaa keskitetysti suomalaisen maatalousalojen julkaisujen, osa e-julkaisuja, viitetiedon toimittamisesta FAO:n AGRIS –tietojärjestelmään, Käytämme näidem aineistojen sisällönkuvailussa Agrovoc-termejä

Viikin tiedekirjasto eli nykyinen Viikin kampuskirjasto, on ollut mukana FinnONTO -hankkeessa. jossa on kehitetty mm. asiasanastoista ontologioita, esim.  AgriForest sanaston pohjalta AFO-ontologia ja Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta (YSA) Yleinen suomalainen ontologia (YSO). Tätä kautta olen tutustunut ontologia -käsitteeseen ja siihen, miten me voimme kirjastomaailmassa sitä hyödyntää. Vaikka en ole ollut mukana ontologian rakentamisessa, näkökulmani ontologiaan ollut hyvin käytännön läheinen.  UDK -seminaarissa oli hyviä esityksiä, jossa kerrottiin erilaisista ontologioista ja logiikasta miten rakentuvat ja miten niitä voisi hyödyntää.

Kirjastojärjestelmissä ja viitetietokannoissa on runsaasti luokituksia, joita asiakkaat eivät juuri osaa hyödyntää.  Seminaarissa oli esimerkkejä, joissa UDK, Dewey tai Colon luokituksia tai niiden sovelluksia hyödynnetään yhdessä sanastojen, tesaurusten tai ontologioiden kanssa.

Teksti

Esko Siirala
tietoasiantuntija
Viikin kampuskirjasto

Teksti

Esko Siirala

Lääke- ja hoitotieteen sisällönkuvailua Meilahdessa

Meilahden kampuskirjasto Terkko ja Suomen yliopistokirjastojen neuvoston sisällönkuvailun asiantuntijaverkosto järjestivät yhteistyössä lääke- ja hoitotieteen sisällönkuvailukoulutuksen. Biomedicumissa ja Terkossa 18.5. pidetty koulutus houkutteli paikanpäälle noin 50 osallistujaa ja ACP-yhteyden kautta suunnilleen saman verran etäosallistujia.

Koulutuspäivän puheenjohtajana toimi Tarja Turunen (Itä-Suomen yliopiston kirjasto) ja paikallisia järjestelyjä koordinoi Eeva-Liisa Aatola (Terkko).

Jukka Englundin (Terkko) avaussanojen jälkeen Terhi Sandgren (Terkko) esitteli kuulijoille USA:n National Library of Medicinen (NLM) ylläpitämää Medical Subject Headings (MeSH) -asiasanastoa ja NLM:n luokitusta. Mm. MeSH Browserin avulla havainnollistettuna saimme selkeän johdatuksen näiden lääke- ja hoitotieteellisen sisällönkuvailun keskeisten työvälineiden rakenteeseen ja käyttöön. Esitys poiki runsaasti kysymyksiä ja keskustelua.

Terhi Sangrenin esitys aloitti koulutuspäivän,  Kuva: jussi Männistö

Terhi Sangrenin esitys "MeSH-asiasanoitus ja NLM-luokitus" aloitti koulutuspäivän.

MeSHistä siirryttiin sen suomenkieliseen käännökseen FinMeSHiin, jonka historiaa, nykyvaiheita ja tämän hetkisiä käytäntöjä esitteli Peter Nyberg (Kustannus Oy Duodecim). Peter otti esityksessään esille myös yhteistyön Terkon kanssa. Yhteistyötä tehdään mm. uusien FinMeSH-käännösten kommentoinnissa sekä siten, että Medicissä ja Termixissä on käytössä sekä FinMeSH että MeSH.

Kristiina Junttila (HUS Hoitotyön johto ja Sairaanhoitajien koulutussäätiö) esitteli hoitotieteen kotimaista asiasanastoa Hoidokkia. Myös Hoidokki rakentuu pitkälti MeSHin/FinMeSHin  pohjalle, täydennettynä kliinistä hoitotyötä kuvaavilla termeillä.

THL:n sanastotyöstä kertoi Outi Meriläinen THL:n Tietorakenteet ja luokitukset –yksiköstä. Outi totesi, että sekä ammattilaisille että kansalaisille suunnatut sähköiset tietojärjestelmät ovat entisestään lisänneet sanastotyön tarvetta, koska sähköiset tietojärjestelmät tarvitsevat konelukuisia, yksiselitteisiä käsitteitä. Ajankohtaisia hankkeita, joihin liittyy sanastotyötä on tällä hetkellä työn alla monta, mm. Rakenteinen potilaskertomus RPK10-hanke, Sähköinen asiointi ja demokratia eli SADe-hanke sekä Sosiaalialan tietoteknologiahanke TIKESOS-hanke.

Eeva Kärki (Kansalliskirjasto) kertoi  YSA:n lääke- ja hoitotieteellisestä termistöstä. Eeva totesi, että nämä termit ovat mielenkiintoinen ja merkittävä osuus YSAa, joskin YSA:n ylläpidon kannalta myös melko haastava kokonaisuus. Haasteita tuovat mm. se, että virallisen lääketieteen ja yleiskielen termistöt poikkeavat toisistaan, mutta YSAn pitäisi olla ymmärrettävä hyvin erilaisille käyttäjäryhmille.

Koulutuspäivän iltapäivä vietettiin työpajoissa, joissa tehtiin sisällönkuvailuharjoituksia ryhmätyöskentelynä ja keskusteltiin päivän aikana esiin tulleista kysymyksistä. Työpajaan osallistujat saivat valita kiinnostuksensa mukaan lääke- tai hoitotieteeseen tai molempiin keskittyvän työpajan.  Työpajojen muistiinpano- ja keskustelualustana käytettiin Groupsia. Työpajoihin orientaatioksi Tuulevi Ovaska (Itä-Suomen yliopiston kirjasto, Kuopion yliopistollisen sairaalan tieteellinen kirjasto) kertoi väitöskirjojen sisällönkuvailun erityispiirteistä, Tarja Turunen esitteli Itä-Suomen yliopiston kirjaston sisällönkuvailun työkalupakin ja Katri Larmo esitteli Pasi Keski-Nisulan Terkossa kehittämän Medicin indeksointityökalun, joka on integroitu FinMeSHin ja MeSHin sisältävään Termix-palveluun. Erityistä mielenkiintoa herätti indeksointityökalun uusi ominaisuus, väitöskirjojen osajulkaisuiden MeSH-termien automaattinen importointi PubMedista Mediciin.

Työpajojen jälkeen halukkaan pääsivät vielä Rosa Venäläisen johdolla kierrokselle Terkkoon ja kuulemaan Lassi Pohjanpään esittelyä Lux Humana -kokoelmasta.

Linkki:
Sisällönkuvailukoulutuksen esitykset

Teksti

Katri Larmo
Informaatikko
Meilahden kampuskirjasto Terkko

Kuva

Jussi Männistö
Kirjastosihteeri
Meilahden kampuskirjasto Terkko