RETHINKING – uudelleen ajattelua

Suomen tieteellisen kirjastoseuran tietoaineistoseminaarissa 11.3.13 pohdittiin uudelleen ajattelua psykologisesta ja tulevaisuuden tutkimuksen näkökulmasta sekä konkreettisesti kirjastotyössä.

Psykologi Lari Junkkari Novetos Oy:stä kertoi työn tuoreesta ajattelusta eli keinoista miten voi löytää uutta ja luopua vanhasta.  Väistämätöntä elämässä on usein pelkoa aiheuttava muutos ja sen kanssa ristiriidassa halumme  tuntea turvallisuutta. Kun muutokset tapahtuvat nopealla tahdilla, tulisi ihmisille antaa tilaa kertoa tunteistaan muutoksen keskellä. Junkkari korosti luovuutta ja ennakkoluulottomuutta elämänasenteena. Kyky kyseenalaistaa ”ikitoimintoja” on avartavaa. Utelias ja luova ihminen uskaltaa mennä ideoiden äärelle, eikä pelkää avuttomuuden tunteitaan. Muutoksia on helpompi vastaanottaa ellei itse kavenna itseään, vaan on valmis poikkitieteellisiin ja –taiteellisiin kokemuksiin altistaessaan itseään sellaiselle mikä ei ole luonnollista itselle. Oman itsen hämmentäminen on tervettä ja antaa samalla välineitä sopeutumiseen erilaisissa muutoksissa. Kaikissa tilanteissa on tarjolla useampia vaihtoehtoja, jolloin ei kannata takertua vain yhteen niistä.

Tulevaisuuden tutkija Osmo Kuusi What Futures Oy:stä toi esille tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä ja näkökulmia.  Tieteellisen tulevaisuuksientutkimuksen peruskäsitteitä ovat tulevaisuuskartta (futures map) ja tiekartta (road map). Tulevaisuuskartta ottaa huomioon sen, mikä on kartan käyttäjille erityisen olennaista hänen tulevissa valinnoissaan. Se myös havainnollistaa käyttäjälle, millaisia valintatilanteita hän saattaa kohdata ja mihin valinnat johtavat. Tiekartta kuvaa reitin, jota pyritään lähitulevaisuudessa etenemään. Tulevaisuuspoluilla eli skenaarioilla esitetään tulevaisuuskartalla loogisesti etenevä tapahtumasarja, jonka tarkoituksena on näyttää miten todennäköinen, mahdollinen, tavoiteltava tai uhkaava tulevaisuudentila kehittyy askel askeleelta.  Toimijat eli aktorit visioineen kulkevat tulevaisuuskartan teillä ja poluilla. Megatrendien, kuten luonnonlait ja historialliset trendit,  oletetaan säilyvän muuttumattomina tai vaikuttavina tekijöinä tulevaisuuskartalla. Musta joutsen on erittäin epätodennäköinen tapahtuma, joka ei ole ennustettavissa, mutta sillä on valtava vaikutus ja osaamme kehitellä selityksen, jonka ansiosta se vaikuttaa vähemmän satunnaiselta ja ennustettavammalta kuin olikaan. Mm. Googlen hämmästyttävä menestys oli Musta Joutsen. Heikkojen signaalien villit kortit ovat ajassa orastavia outoja ilmiöitä. Ne voivat elää vain hetken tai muodostua ratkaisevan merkittäväksi tekijäksi. Internet koettiin villiksi kortiksi 1993-1995. Heikot signaalit ovat asioita jotka  kahvipöytäkeskustelussa saavat kollegat nauramaan tai he vastustavat kiivaasti, herättävät ihmetystä, kukaan ei ole kuullut asiasta ennen tai halutaan ettei asiasta enää puhuta.

Tulevaisuuden tutkimus ei ole ennustamista vaan tulevaisuuden mahdollisuuksien kartoittamista.

Monet kirjastot ovat uudelleen ajatelleet omia käytäntöjään, toimintojaan ja tilojaan kirjastojen monissa muutoksissa, kuten muutoksessa hybridikirjastosta virtuaalikirjastoksi, korkeakoulukirjastojen yhdistymisissä, aineistohankinnan uudet mallit haastavat uudelleen ajatteluun, FinELib luopuu osasta tehtävistään voidakseen keskittyä vielä enemmän omaan ydintehtäväänsä eli elektronisen aineiston hankintaan.

Uudelleen ajattelu ja uuden ajattelu on välillä turhauttavaa kokeiluineen ja epäonnistumisineen, mutta silti on uskallettava kokeilla, kehittää ja luopua, jotta pysyy mukana muutoksissa ja tulevaisuuksissa.

Teksti ja kuvat

Kristiina Lähdesmäki
Hankinta- ja metadatapalvelut
Helsingin yliopiston kirjasto

Onnistuuko kirjasto tiedon hallinnassa?

Suomen tieteellisen kirjastoseuran tietoaineistoseminaarissa 14.3 pohdittiin kirjaston roolia tiedon hallinnassa.

Seminaarin aloitti psykologian tohtori ja erikoistutkija Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksen  Aivot ja teknologia –tutkimusryhmästä. Tutkimuksessaan hän pohtii, miksi aivot kuormittuvat työelämässä yhä enemmän ja miten tästä voisi selviytyä. Teknologian myötä tietotyö on lisääntynyt ja samalla ihmisen  aivojen kyky käsitellä tietoa asettaa omat rajoituksensa uusien työtaitojen ja asioiden omaksumiselle. Työtä tehdään usein kiireessä moneen tehtävään samanaikaisesti keskittyen keskeytysten pätkiessä työntekoa. Uutta opittavaa asiaa on paljon ja kaiken omaksumiseen vähän aikaa tarjolla. Myös kuva- ja äänimelu häiritsevät keskittymistä. Tietokoneen näytön kaikki ylimääräiset, etenkin välkkyvät ja liikkuvat kuvat madaltavat tarkkaavaisuutta. Äänimelusta puhehälyn on todettu laskevan työtehoa eniten, kun taas instrumenttimusiikin kuuntelu auttaa keskittymään. Kognitiivisen ergonomian huomioonottaminen työtilojen suunnittelussa, etenkin avokonttoreiden, on tärkeää, ellei tärkeämpääkin kuin työtuolin ergonomian testaaminen.

Mm. seuraavia vinkkejä infoähkyn lannistamiseen voi käyttää. Osittain keskeytykset kuuluvat kirjastotyön luonteeseen esim. asiakaspalvelutilanteissa, muuten voi sopia työrauhatunneista, avokonttoreissa kollegalla kuulokkeet korvilla viestii, että hän tekee työtä johon ei toivo keskeytyksiä. Kirjaa ylös mihin jäit keskeytyshetkellä. Omaa muistiaan voi auttaa olemalla järjestelmällinen eli tekemällä tietyt asiat aina samalla tavalla, käyttämällä muistilappuja, muistioita, kalentereita, kännykkähälytyksiä. Omalla oppimiselleen tulee antaa aikaa, sillä uusia työtehtäviä ja tietokoneohjelmia ei ehdi oppia koulutuspäivän aikana. Toistot ovat tärkeitä muistamiselle. Unohtamista voi vähentää toistamalla harvoin tekemiään työtehtäviä. Tauot toistojen välissä tehostavat asioiden mieleenpainumista. Siirtyminen töistä kotiin on myös oma taitonsa jättää työasiat odottamaan seuraavaa päivää. Mieltä painavat työasiat voi kirjata paperille, joka odottaa työpöydällä seuraavana päivänä taas esille ottamista.

Dosentti Juha Herkman Tampereen yliopistossa tutkii Nuorten aikuisten lukemisen tapoja. Tarkastelun kohteina on ollut mm. mitä google-sukupolven nuoret lukevat, mihin lukeminen liittyy, miten lukeminen liittyy yhteisöllisyyteen?  Nuoret arvostavat painettuja kirjoja, joita he saavat yleensä lahjaksi. Painettua kirjaa pidetään erinomaisena käyttöliittymänä.  Ekirjojen suosiota laskee valikoimien suppeus ja käyttöliittymäongelmat. Kuitenkin Internet on suosituin media nuorten keskuudessa, 86% on Facebookissa ja yli 60%  viettää päivittäin tunnin sosiaalisen median parissa. Nuoret eivät täysin tiedosta muutosta omissa lukutottumuksissaan. Pääosa tutkimuksesta on tehty ennen tablettien suosion kasvamista ja ratkaisevana pidetään kuinka eri oppilaitokset ottavat tabletit käyttöön opetuksessaan. Kirjan tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta oletetaan tablettien käytön lisääntymisen lisäävän ekirjojen tarjontaa ja käyttöä.

Ari Haasio Seinäjoen ammattikorkeakoulusta toi esille kirjaston asiakkaiden osallistumisen tiedon organisointiin  ns. pilvipalvelujen avulla. Asiakkaiden muodostamaa parviälyä voisi hyödyntää paitsi tiedon tuottamisessa mahdollisesti myös sen organisoimisessa. Pohdittiin kuinka asiakas voisi osallistua dokumenttien sisällönkuvailuun. Tieteellisiin artikkeleihinkin voisi soveltaa kommentointimahdollisuuksia, jolloin kirjasto tarjoaisi tietyt resurssit ja asiakkaat tuottaisivat materiaalia yhdessä. Pilvipalvelut tukisivat konstruktivistista oppimiskäsitystä yhteisöllisen tekemisen muodossa.

Tutkijan puheenvuorossa Riikka Pastila Säteilyturvakeskuksesta korosti kirjaston olevan perustava instituutio tutkijan työssä. Kirjaston tehtävänä on ylläpitää toimivaa kokoelmaa, järjestää tieto helposti käytettäväksi, avustaa asiakkaita tiedon hankinnassa ja kouluttaa informaatiolukutaitoa. Kirjaston fyysisyys ei ole enää niin tärkeää kuin ennen. Toimiva kaukopalvelu koetaan erittäin tärkeäksi. Kirjasto tarjoaa tietoa ja tutkijan ammattitaitoon kuuluu oman tutkimustiedon jäsentäminen. Toiveena olisi saada käyttöön yksi iso sähköinen tietokanta, kuten Harvardin elibrary, jota tutkija oli käyttänyt Bostonissa. Tällaisen tietokannan käytöstä hän olisi jopa valmis itse maksamaan.

Myös eläinlääketieteen opiskelija Heidi Vesterinen oli USAssa opiskellessaan tottunut löytämään tarvitsevansa kurssikirjat tietokoneeltaan yhdellä klikkauksella. Toiveena oli myös saada käyttöönsä vanhempia artikkeleita elektronisina.  Humanistiopiskelija Nico Lamminparras toivoi lisää informaatiolukutaidon opetusta, ryhmätyötiloja uuteen Kaisakirjastoon sekä lisää painettuja kurssikirjoja.

Teksti

Kristiina Lähdesmäki
Hankinta- ja metadatapalvelut
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvat

Kristiina Lähdesmäki

Tiedonhallinta tutkimuksen prosesseissa –seminaari 27.11.2009

Suomen tieteellisen kirjastoseuran informaatiolukutaitoryhmä järjesti marraskuun lopussa seminaarin, jossa pohdittiin kirjastojen roolia tutkimusprosessien tukijana. Koska näkökulma oli tällä kertaa nimenomaan tutkijoiden tukeminen, oli aikaisemmista vastaavista seminaareista tuttu termi tiedonhankinta korvattu tällä kertaa termillä tiedonhallinta. Se kun kattaa tutkimusta varten hankitun tietoaineiston lisäksi myös tutkimuksessa tuotetun aineiston hallinnan.

Näkökulman tärkeys tuli hyvin esille tiedeasiainneuvos Jarmo Laineen esityksessä. Suomen Akatemia edellyttää, että rahoitushakemuksiin on sisällytetty tiedonhallintasuunnitelma eli selvitys siitä, miten tutkimusaineisto hankitaan ja miten sitä käytetään ja säilytetään sekä miten niiden  myöhempi käyttö mahdollistetaan (Suomen Akatemia,tutkimussuunnitelman rakenne ). Tämä on tutkijoille uusi asia ja Laine arvelikin, että kirjaston henkilöstöstä voisi olla tässä tutkimusryhmille suuri apu.

Kirjaston roolia tiedonhallinnan prosessissa korosti myös yliopistopedagogiikan lehtori Juha Himanka, joka esityksessään Miten kirjasto voi tukea tutkijoita ja tutkimusryhmiä piti olennaisen tärkeänä, että heti väitöskirjan teon aloitusvaiheessa tutkija pääsisi selville, mitkä ovat tiedonhallinnan uusimmat trendit. Himanka ehdottikin tutkijoille yleisistä tutkijantaidoista seminaaria, jonka organisoinnissa kirjastot voisivat olla mukana. Himanka otti kantaa myös kirjastojen tilojen suunnitteluun toivoen, että tutkijoilla olisi tilaa tehdä tutkimustyötään kirjastossa, lähellä aineistoja, ja ehdotti myös kirjastojen yhteyteen kahvitilaa, jossa tutkijat voisivat luontevasti saada toisiltaan vertaistukea.

Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan jatko-opiskelijoiden tiedonhallinnan tietämystä on päivitetty kirjaston ja tutkijaopettajien yhdessä suunnittelemalla Tehokas tieteellinen tiedonhankinta -kurssilla. Kirjastonhoitaja Mikko Ojanen kertoi yhteistyön olleen antoisaa etenkin kurssilla syntyneen aidon vuorovaikutuksen myötä. Tutkimuksen ja tiedonhankinnan prosesseista sekä työvälineistä on syntynyt vilkasta keskustelua. Yhteistyön myötä kirjastolla on mahdollisuus integroida informaatiolukutaidon opetus tiedekunnan opetussuunnitelmaan ja toisaalta kehittää omaa opetustaan. Tutkijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa on löydetty hyviä juttuja myös perustututkinto-opiskelijoiden opetukseen.

Tietoasiantuntija Katja Oksanen-Särelä kertoi Viikin tiedekirjaston solmutyöskentelyn pilottihankkeesta, josta Verkkarissakin on kirjoitettu (Verkkari 08/2009, Solmutyöskentelyä Viikin tiedekirjastossa). Pilottihankkeessa kirjasto on tarjonnut räätälöityjä palveluja tutkimusryhmien tiedonhallintahaasteiden ratkaisemiseksi, jolloin tutkijat ovat voineet keskittyä ydinalueeseensa tutkimuksen tekemiseen. Eräs tällainen haaste on ollut juuri aiemmin mainittu Suomen Akatemian vaatiman tiedonhallintasuunnitelman laatiminen, jonka työstämisessä ovat Viikin kirjastolaiset päässeet auttamaan.

Erilaisia toimintamalleja on siis jo testattu ja hyviä tuloksiakin saatu. Yhteistyön määrä ja laatu vaihtelevat vielä kuitenkin tiedekunnittain liian paljon, joten mikä neuvoksi? Viikissä pilotoitu solmuyhteistyömalli on tarkoitus levittää muillekin kampuksille. Keskustakampuksella solmutyöskentely aloitetaan jo kevään 2010 aikana. Toivottavasti siitä saadaan muodostettua kaikille toimiva, helposti markkinoitava toimintamalli. Ja kuten kirjastonjohtaja Maria Forsmankin sen seminaarissa osuvasti sanoi, emme me kirjaston väki voi tehdä tätä yksin, vaan pallo on myös tiedeyhteisöllä ja tutkijoilla. Me olemme kyllä valmiita antamaan apua.

Kirjoittaja:
Anne Kakkonen
Kirjastonhoitaja
Kumpulan kampuskirjasto

STKS:n 80-vuotisjuhlaseminaari “Fair Use of Information – Seminar on Information Ethics” 25.11.2009

Suomen tieteellisen kirjastoseuran kansainvälinen työryhmä järjestää yhdessä Seuran 80-vuotisjuhlatoimikunnan kanssa kansainvälisen juhlaseminaarin
Fair Use of Information – Seminar on Information Ethics”, Helsinki, November 25th 2009

Seminaarin pääpuhujina ovat informaatioetiikan asiantuntijat: USA:n Association of Research Libraries puheenjohtaja Thomas C. Leonard ja Italian kirjastoseuran Lombardian alueen puheenjohtaja Laura Ballestra.

Seminaari on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille.

Seminaarin ohjelma