Tutkimusdatan hallintaan tutustumassa – vierailu Yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa Tampereella 11.5.2011

 

Eeva Peltonen kirjoitti Verkkarissa tutkimusaineistojen tiedonhallintaa käsittelevässä artikkelissaan jo pari vuotta sitten, että informaatikkojemme joukossa pitäisi olla muutamia tutkimustietoasiantuntijoita. USAssa ja Kanadassa heitä jo on tehtävänimikkeellä Data Librarian.  ”Onko oma tavoitteemme näin kunnianhimoinen?” hän kysyi.

Tätä tavoitetta kohti on nyt kuitenkin lähdetty Helsingin yliopiston kirjastossa. Eräänä aloitteen tekijänä on ollut kampuskirjastonjohtaja Annikki Roos. Viikkiin on saatu määräaikainen tietoasiantuntija, MMM Ilona Pietilä perehtymään tutkimusdata-asioihin. Hankkeessa työskentelevät myös viikkiläiset tietoasiantuntijat Liisa Siipilehto ja Tiina Onttonen.


Helsingin yliopiston kirjaston tutkimusdataprojekti 1.5.2011 – 29.2.2012

Helsingin yliopiston ja kirjaston tasolla oli tehty paljon valmistelevaa työtä ennen ylikirjastonhoitaja Kaisa Sinikaran päätöksellä käynnistynyttä, kymmeneksi kuukaudeksi mitoitettua kirjaston tutkimusdataprojektia. Yliopiston datatyöryhmä lopetti toimintansa keväällä 2011. Sen vetäjä, tutkimusjohtaja Marjut Salokannel osallistuu nyt kirjaston projektiryhmän työskentelyyn oikeudellisten asioiden asiantuntijana.

Kirjaston tutkimusdataryhmän jäsenet ovat projektin johtaja, kampuskirjastonjohtaja Annikki Roos, projektipäällikkö Liisa Siipilehto, projektisuunnnittelijat Tiina Onttonen ja Ilona Pietilä, tutkimusjohtaja Marjut Salokannel, kehityspäällikkö Kimmo Koskinen, erikoissuunnittelija Maria Kovero, kirjastonhoitaja Eva Isaksson, kirjastosihteeri Pekka Salminen, johtava tietoasiantuntija Maria Forsman ja tietoasiantuntija Monica Allardt.

Benchmarking- ja verkostoitumismatka Tampereelle

Helsingin yliopiston kirjaston tutkimusdatatyöryhmän jäsenet päättivät heti hankkeen alkuvaiheessa verkostoitua tietoarkisto-osaajien kanssa matkustamalla Tampereelle tutustumaan Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon. Siellä odottikin vieraanvarainen vastaanotto. Tutustumismatkalle kevään kiireiden keskellä 11.5. ehtivät Eva Isaksson, Monica Allardt, Liisa Siipilehto ja Tiina Onttonen. Tietoarkistoa esittelivät kehittämispäällikkö Arja Kuula, informaatikko Helena Laaksonen, tietopalvelupäällikkö Hannele Keckman-Koivuniemi ja tietopalvelupäällikkö Mari Kleemola.

Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston palveluista

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (FSD) perustettiin vuonna 1999 Suomen Akatemian aloitteesta. Tietoarkisto toimii Tampereen yliopiston yhteydessä, mutta palvelut ovat valtakunnallisia. Elektronisten tutkimusaineistojen arkistointi ja käyttö ovat maksuttomia myös esimerkiksi Helsingin yliopiston tutkijoille, koska toiminnan rahoitus saadaan opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Tietoarkistolle on tähän mennessä tullut Helsingin yliopistosta noin 1000 aineistopyyntöä.  Helsingin yliopiston tutkijoiden keräämiä aineistoja on tallennettu arkistoon n. 60 kpl.

Tietoarkiston palvelut ovat Suomen Akatemialta saadun viisivuotisen Tietoarkisto 2015 –hankeapurahan myötä laajenemassa psykologiaan, historiaan, kulttuurien tutkimukseen ja terveystieteisiin. Terveystieteellisiä aineistoja arkistossa jo onkin. Aineistot ovat pääsääntöisesti haastatteluin (mm. kyselylomakkeiden avulla) ja havainnoimalla koottuja.

Tietoarkisto ottaa vastaan aineistoja, joita voidaan käyttää esimerkiksi vertailuaineistona uudessa tutkimuksessa. Jokaisen arkistoitavan aineiston parissa riittää tehtävää pitkään, vaikka työ osittain onkin automatisoitua: uudesta aineistosta tehdään xml-kuvailutiedosto, josta saadaan suoraan tietoa arkiston verkkosivuille, aineiston saatekirjeeseen ja aineistoluetteloon. Arkistoitavan tutkimusaineiston metadata käännetään englanniksi – Yhteiskunnallisen tietoarkiston henkilökuntaan kuuluu kääntäjä – ja tiedot aineistosta tallennetaan myös kansainvälisiin luetteloihin.

Tutkijoita rohkaistaan arkistoimaan aineisto varhaisessa vaiheessa, jo ennen kuin aineisto on valmis annettavaksi muidenkin käyttöön. Arkistoon tallennettu aineisto on jopa toiminut varmuuskopiona, kun tutkijan kannettava tietokone on kadonnut.

Kansainvälistä toimintaa

Suuria vastaavia tietoarkistoja on USA:ssa Michiganin yliopiston yhteydessä, briteillä, Norjassa ja Saksassa. Kansainvälinen yhteistyö on alalla tärkeää ja tietotekniset ratkaisut ovat usein yhteisiä, kuten metadatastandardi DDI (Data Documentation Initiative). EU:n infrastruktuurihanke ESFRI lisää kansainvälistä yhteistyötä entisestään.

Kvalitatiivisen tutkimusdatan arkistointi on asia, jossa brittien lisäksi Suomi on ollut edelläkävijä ja muut ovat ottaneet oppia. Arkisto on ottanut kvalitatiivisia aineistoja vastaan vuodesta 2003 alkaen ja niitä on nyt 150, kun aineistoja on yhteensä 1200.  Suurin osa aineistoista on kvantitatiivisia havaintomatriiseja, jotka eivät vie paljon muistikapasiteettia. Audiovisuaalisia aineistoja on toistaiseksi vain yksi, ja tämä jo kaksinkertaistaa muistikapasiteetin tarpeen.

Toiveena on, että viittaukset aineistoon toisivat jatkossa meriittiä tutkijalle kuten julkaisuviitteetkin. Tästä aiheesta käydään parhaillaan kansainvälistä keskustelua. Yhteiskunnallinen tietoarkisto opastaa datan käyttäjää aineistoihin viittaamisessa. Ohje on mukana asiakkaalle lähetettävän aineiston saatekirjeessä ja kuvailutiedoissa sekä arkiston verkkosivuilla. Asiakkaille muistutetaan myöhemmin sähköpostitse, että he ilmoittaisivat tiedot julkaisuistaan, joissa tietoarkiston aineistoja on käytetty.

Yhteiskunnallisen tietoarkiston toiminta kokonaisuudessaan ja sen monipuoliset palvelut tutkimusaineistojen hallinnoimiseksi saivat osakseen ihailevan arvostuksemme. Olimme vakuuttuneita siitä, että voimme myös Helsingin yliopiston kirjastossa suositella tutkijoillemme tämän kansallisen toimijan palveluja yhteiskuntatieteille ja soveltuvin osin humanistisille aloille, kasvatustieteille ja terveystieteille.

Yhteiskunnallisessa tietoarkistossa käydyn tiiviin keskustelupalaverin jälkeen hyppäsimme junaan runsaasti tietoa ja pohdittavaa mielessä. On avartavaa lähteä liikkeelle omasta työnurkastaan. Kiitokset tamperelaisille!

Linkkejä

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto http://www.fsd.uta.fi/

Aineistot ja luettelot http://www.fsd.uta.fi/aineistot/index.html

Arkistointiohjeet http://www.fsd.uta.fi/aineistot/arkistointi/index.html#kaytanto

Menetelmäopetuksen tietovaranto http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/index.html

Tietoarkisto 2015 –hanke http://www.fsd.uta.fi/ajankohtaista/hankkeet/Tietoarkisto2015.html

Helsingin yliopiston kirjaston datatyöryhmä (avautuu vain HY:n tunnuksilla)  https://wiki.helsinki.fi/x/VqHtAw

Artikkeleita:

Kaisa Sinikara: Rakennetaan yhdessä toimiva informaatioympäristö (Huipulle ja yhteiskuntaan – Helsingin yliopiston strategiablogi 12.4.2011.)

https://blogs.helsinki.fi/huipullejayhteiskuntaan/2011/04/12/rakennetaan-yhdessa-toimiva-informaatioymparisto/

Maria Forsman, Pekka Karhula: Tutkimusaineistot haasteena yliopiston kirjastolle. Teoksessa: Rajapinnassa. s. 129-137. Toim. Kaisa Sinikara & al. 2010.

http://hdl.handle.net/10138/17102

Maria Forsman, Veera Ristikartano: Mikä voisi olla tiedekirjaston rooli tutkimusdatan arkistoinnin edistämisessä? (Verkkari 5/2009)

https://blogs.helsinki.fi/verkkari-lehti/verkkari-52009/mika-voisi-olla-tiedekirjaston-rooli-tutkimusdatan-arkistoinnin-edistamisessa

Eeva Peltonen: Tutkimusaineistojen tiedonhallinta- ja jatkokäyttökysymykset kiinnostavat tutkijoita – ja kirjastoammattilaisia (Verkkari 7/2009)

https://blogs.helsinki.fi/verkkari-lehti/verkkari-72009/tutkimusaineistojen-tiedonhallinta-ja-jatkokayttokysymykset-kiinnostavat-tutkijoita-%E2%80%93-ja-kirjastoammattilaisia

Liisa Siipilehto: Luonnonvara-alan yhteistyökuulumisia: tavoitteena tutkimusaineistojen avoin saatavuus (Verkkari 8/2009)

https://blogs.helsinki.fi/verkkari-lehti/verkkari-82009/luonnonvara-alan-yhteistyokuulumisia-tavoitteena-tutkimusaineistojen-avoin-saatavuus

Veera Ristikartano: Tutkimusjulkaisujen saatavuus ja tutkimusaineistojen jatkokäyttö keskiössä Tieteellisten aineistojen verkkopalveluhankkeessa 2007-2009 (Verkkari 1/2010)

https://blogs.helsinki.fi/verkkari-lehti/verkkari-12010/tutkimusjulkaisujen-saatavuus-ja-tutkimusaineistojen-jatkokaytto-keskiossa-tieteellisten-aineistojen-verkkopalveluhankkeessa-2007-2009

Teksti:
Tiina Onttonen
tietoasiantuntija
Viikin kampuskirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

 

Liisa Siipilehto
tietoasiantuntija
Viikin kampuskirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

 

Ajankohtaista tieteellisestä julkaisemisesta – BMF ry:n syysseminaari Tertiossa Tampereella

Terveystieteiden osastokirjasto Tertio, Kuva: Jussi Männistö

Lääke- ja terveystieteiden kirjasto- ja tietopalveluammattilaiset kokoontuivat 11.11. Tampereella, Tampereen yliopiston uudessa Arvo-rakennuksessa, jossa toimii myös terveystieteiden osastokirjasto Tertio. Kokoontumisen aiheena oli Bibliothecarii Medicinae Fenniae BMF ry:n syysseminaari ”Ajankohtaista tieteellisestä julkaisemisesta”.

Saimme tutustua Tertion toimintaan ja uusiin tiloihin osastonjohtaja Leena Toivosen, tietoasiantuntija Mervi Aholan sekä informaatikko Maritta Tuhkion opastuksella. Valoisat tilat ja värejä hienosti hyödyntävä sisustus tekivät erittäin positiivisen vaikutuksen. Sisustuksessa oli myös huomioitu erilaiset oppijat: niin hiljaista lukutilaa kaipaavat, kuin pienessä hälinässä paremmin keskittyvät. Ideoita suunnitteluun oli saatu mm. australialaisen Heather Toddin esityksestä EAHIL 2008 –konferenssissa (kts. esim. Spaces for the extroverts / Spaces for the voyeur / Spaces for the introverts).

Sermi Terveystieteiden osastokirjasto Tertiossa, Kuva: Jussi Männistö

Seminaarin puheenjohtajana toimi BMF:n varapuheenjohtaja Tuulevi Ovaska Kuopion yliopiston kirjastosta ja KYS:n tieteellisestä kirjastosta. Tieteellistä julkaisemista koskevat esitykset aloitti informaatikko Ulla Neuvonen Terkosta. Mielenkiintoisessa ja ajankohtaisessa esityksessään Ulla kertoi Opetusministeriön käynnissä olevista hankkeista mm. RAKETIsta ja siihen kuuluvista alaprojekteista sekä esitteli uuden julkaisutyyppiluokituksen. Esityksensä lopuksi Ulla kuvaili OPM:ssä työn alla olevia korkeakoulujen tulosindikaattoreita ja totesi, että arviointien myötä tilaus bibliometrisille analyyseille tulee todennäköisesti kasvamaan, mikä on iso haaste myös kirjastoille.

Informaatikko Helena Tähtinen Turun yliopiston lääketieteellisestä tiedekuntakirjastosta esitteli STM:n tilauksesta tehtyä selvitystä terveydenhuollon yksiköiden tutkimustyöstä vuosina 2003-2005 (STM:n selvityksiä 2/2009). Mittavan selvityksen lähdemateriaalina oli viiden yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen materiaali, kaikkiaan 11 380 tieteellistä julkaisua: 9 100 kansainvälistä ja 1 630 kotimaista artikkelia sekä 650 väitöskirjaa. Helena päätti monipuolisen esityksensä toteamukseen, että tutkimustyön tuloksellisuuden arvioinnissa tulisi aina muistaa huomioida myös se, minkälaisilla henkilöstöresursseilla ja taloudellisilla panostuksilla julkaisut on saatu aikaan.

Luentoesitys, Kuva: Jussi Männistö

Iltapäivän päätteeksi kuulimme tutkijan näkökulmaa: LT, dosentti Riitta Luoto UKK-instituutista ja THL:stä kertoi Open Accessista ja rinnakkaisjulkaisemisesta omasta perspektiivistään, mm. tutkijana ja väitöskirjatyöntekijöiden ohjaajana. Riitta on myös toiminut vuodesta 2008 lähtien OA-lehti BMC Women’s Health –lehden editorial boardissa sekä associate editorina. Riitan näkemykset OA-julkaisemisen positiivisista puolista sekä haasteista olivat erittäin kiinnostavaa kuultavaa. Positiivisesta puolista Riitta nosti tiedon avoimen saannin lisäksi mm. avoimen vertaisarviointiprosessin edut (mm. BMC Women’s Healthissa ja monissa muissa BMC- open access-lehdissä on avoin vertaisarviointiprosessi). Haasteeksi hän nimesi mm. sen, miten lehtien perustamiskynnyksen laskiessa, pystytään takaamaan työhönsä perehtyvien editorien ja vertaisarvioijien saanti.

Onnistuneen seminaarin päätteeksi eri puolilta Suomea tulleista seminaarivieraista moni jäi vielä illaksi tutustumaan Tampereen kulttuuritarjontaan.

Linkit

Teksti
Katri Larmo
Informaatikko
Terveystieteiden keskuskirjasto Terkko
Kuvat
Jussi Männistö
Kirjastosihteeri
Terveystieteiden keskuskirjasto Terkko