Kymmenen vuotta humanismia Meilahdessa

Meilahden kampuskirjasto Terkon Lux Humana – kokoelma juhli lokakuussa kymmenvuotista taivaltaan. Juhlaseminaarin aiheena oli medical humanities. Termillä viitataan humanististen tieteiden ja taiteiden hyödyntämistä lääketieteen opetuksessa, tutkimuksessa ja lääkärin työssä. Omalta osaltaan 4000 niteen Lux Humana – kokoelma edistää tätä tieteidenvälistä ajatusten vaihtoa.

Medical humanities –liikkeen perimmäiseksi tavoitteeksi Ahlzén asettaakin muutoksen aikaan saamisen lääketieteen ontologiassa.

Seminaarin pääpuhuja oli PhD Rolf Ahlzén Karlstadin yliopistosta Ruotsista. Hänen mukaansa humanistista näkökulmaa lääketieteeseen ovat avanneet toisaalta 1960-luvulta alkaen kasvanut kiinnostus lääketieteen etiikkaan kohtaan, toisaalta taas lisääntynyt tyytymättömyys 1800-luvun puolivälistä alkaen voittokulkuaan jatkanutta lääketiedettä kohtaan, jossa potilas nähdään vain punnittavana ja mitattavana objektina, joka on tyhjentävästi kuvattavissa luonnontieteen menetelmin.

Ahlzén mukaan humanismi auttaa näkemään lääketieteen sosio-historiallisena projektina. Lisäksi se tuo yksilön näkökulman potilaan kohtaamiseen (esimerkiksi sairauden kokeminen, kärsimys). Medical humanities -liikkeen perimmäiseksi tavoitteeksi Ahlzén asettaakin muutoksen aikaansaamisen lääketieteen ontologiassa: ”from an exclusively biomedical disease concept to one that also takes subjectivity and social dimensions into consideration.”

” Smärtan vill inte vara ensam” Eija Kalso lausuu Gunnar Ekelöfin runon kärsimyksestä. Ekelöf kuoli kurkunpään syöpään 60-vuotiaana.

Professori Eija Kalso korosti hyvin henkilökohtaisessa puheenvuorossaan omakohtaisen kokemuksen merkitystä kivun ja kärsimyksen hoidossa.  Jos omaa kokemusta ei ole, silloin voi kirjallisuus auttaa, Kalso sanoo ja kertoo kirjoista, jotka ovat avanneet hänelle erilaisia näkökulmia kipuun – niin potilaan, omaisen kuin kollegankin näkökulmasta. Tällaisia kirjoja ovat esimerkiksi Simone de Beauvoirin Lempeä kuolema (Une mort très douce), Mereta Mazzarellan Juhlista kotiin (Hem från festen) ja Henry Marshin Do No Harm: Stories of Life, Death and Brain Surgery. Näitä kirjoja hän suosittelee myös lääketieteen opiskelijoille.

Tiedekunnan tervehdyksen toi varadekaani Caj Haglund. Hän tarkensi katseensa Lux Humana – kokoelman fyysiseen ympäristöön ja esitti näkemyksiään Terkon tulevasta tilauudistuksesta.

Opiskelijapuheenvuorossa Line Kurki pahoitteli lääketieteen ja antropologian välisen keskinäisen vuorovaikutuksen vähyyttä. Hän sanoo kummankin alan elävän omassa kuplassaan. Opiskeltuaan molempia aloja hänelle on käynyt selväksi, kuinka vähän tietoa ja kuinka paljon väärinkäsityksiä näillä tutkimusaloilla on toistensa töistä.

Tiedekunnan tervehdyksen toi varadekaani Caj Haglund.

Hänen mukaansa sekä antropologinen projekti (joka ymmärtää sairautta, terveyttä ja terveydenhuoltoa) että lääketieteen projekti (joka puolestaan edistää ihmisten terveyttä) hyötyisivät vuorovaikutuksesta. Kurjelle Lux Humana on kuin lääketieteen kuplaan puhkaistu aukko, josta tarjoutuu kosketuspinta myös antropologiaan.

Juhlaseminaarissa julkistettiin myös lääketieteilijöille suunnatun lyhytproosakilpailun tulokset. Sen voitti neurologi Hannu Laaksovirta novellillaan 42 North Michigan. Kilpailun tuomarit, kirjailijat ja lääkärit Claes Andersson ja Joel Haahtela kiittivät voittajan omaäänistä, väkevää ja oivaltavaa kieltä, joka ”luo yksityisen maailman, kielellisen universumin”. Kilpailussa palkittiin myös kaksi muuta kirjoittajaa, Pertti Saloheimo ja Janne Virtanen.

Lyhytproosakilpailun voitti Hannu Laaksovirta (toinen oikealta).

Juhlaseminaarin musiikista vastasi Terkon siviilipalvelusmies Teemu Kekkonen.

Teksti ja kuvat

Jussi Männistö
tietoasiantuntija

E-kirjat automaattisesti Helkasta BookNavigatoriin ja Terkko Navigatoriin -välähdyksiä sisällönkuvailun kulissien takaisesta arjesta

Sisällönkuvailijan työvälineitä silloin joskus …

Nyt kirjat tulevat Helkasta automaattisesti BookNavigatoriin ja Terkko Navigatoriin Terkon innovaation ansiosta. Helkan luokitustietoja hyödyntäen e-kirjat saadaan siirtymään suoraan BookNavigatorin ja Terkko Navigatorin kategorioihin, mappaustaulukon ohjaamalla tavalla.

Terkossa lääketieteen ja hoitotieteen kirjojen sisällönkuvailussa käytetään ensisijaisesti MeSH– ja FinMeSH-asiasanastoja ja NLM-luokitusta sekä tarvittaessa LC-luokitusta.



www.nlm.nih.gov/class/ (vapaasti verkossa)



classificationweb.net/ (maksullinen, HULib neljän samanaik. käyttäjän lisenssi)

www.loc.gov/catdir/cpso/lcco/ (vapaasti verkossa)

 


BookNavigatorin aivot on Category Management. Mappaustaulukossa määritellään kategoriat ja niitä vastaavat luokat, tieteenalasta riippuen LC-, NLM- ja Dewey-luokituksista.

Taulukkoa voi päivittää jatkuvasti.

Terkko Navigatorissa kategoriat ovat lääketieteen erikoisaloja sekä hoitotieteellistä aineistoa. BookNavigatorissa on monialaisesti meidän yliopiston eri tieteenaloja.

terkko.helsinki.fi/booknavigator

 

Helkan tietue Miller’s anesthesia 2015

BookNavigaattoriin tehdään automaattinen päivitys Helkasta. Päivitysohjelma

ajetaan joka sunnuntai-ilta. Kirjoja voi toki lisätä ja niiden tietoja muuttaa muulloinkin.

Kiireisille kliinikoille ja tutkijoille oman erikoisalan aineistot ja palvelut yhdestä osoitteesta terkko.helsinki.fi/anesthesiology-and-intensivecare .


www.terkko.helsinki.fi/millers-anesthesia

Tietotekniikkapäällikkö Pasi Keski-Nisula on kehittänyt BookNavigatorin ja Terkko Navigatorin teknisen ympäristön. Nykyisin hän toimii Helsingin yliopiston kirjaston Sovelluskehitysryhmän esimiehenä.

Katso myös Eeva Peltosen kirjoitus Verkkarista 4/2014
”E edellä” kirjahankinnassa – menossa ollaan!

Teksti:

Eeva-Liisa Aatola
informaatikko

Heidi Wikberg
kirjastosihteeri

Uusille lääkiksen opiskelijoille iPadit ja uudistuneita verkkopalveluita

Syksyllä 2013 aloittaneet n. 170 uutta lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijaa saivat omat iPadit opiskelujensa aluksi. Laitteiden mukana opiskelijat saivat kolme keskeistä ensimmäisen vuoden kurssikirjaa IPad-versioina “ikuisella” lisenssillä. Myös ensimmäisen vuoden opettajat ovat saaneet vastaavat laitteet. Laite- ja kurssikirjahankinnat toteutettiin Erkon säätiön lahjoittaman apurahan turvin. Projektiin liittyen tiedekunnassa aiotaan toteuttaa opiskelijoiden iPadien käytön seurantatutkimus.

Otto – Opiskelijan Terkko on Terkon kehittämä opiskelijoille suunnattu verkkopalvelu. Syksyllä uudistunut Otto tarjoaa helpon väylän opiskelijan tärkeimpiin tietolähteisiin, kuten elektronisiin kurssikirjoihin. Ottoon on nyt lisätty uusia sosiaalisia toimintoja. Kirjautuneena käytttäjänä on mahdollista lähettää viestejä muille palvelun käyttäjille tai kommentoida aineistoja. Palveluun on myös upotettu twiittausmahdollisuus (Twitter).

Syksyn uusille lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoille iPadit täynnä tietoa

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan syksyllä 2013 aloittavat opiskelijat saavat opiskelujensa aluksi itselleen iPad-taulutietokoneet. Lisäksi ensimmäisen vuoden opettajat saavat vastaavanlaiset laitteet, joten iPadit tulevat olemaan suuressa roolissa tulevaisuuden lääketieteellisissä opinnoissa. Laitteiden ja kirjojen hankinnan mahdollisti Jane ja Aatos Erkon säätiön tuki.
iPadit sisältävät kolme keskeistä kurssikirjaa anatomian, histologian ja solubiologian aloilta. Käyttäjillä on näihin kirjoihin ikuinen lisenssi ja päivitykset eivät tule uusina painoksina vaan uusi aineisto lataantuu automaattisesti verkon kautta.

Kurssikirjat toimittaa iPad-kirjojen innovatiivinen markkinajohtaja Inkling-niminen yritys. Meilahden kampuskirjasto Terkko on tehnyt yrityksen kanssa yhteistyötä parisen vuotta, sillä jo 2011 tarjosimme asiakkaillemme lainattavan TerkkoPadin, josta löytyy kymmenen kurssikirjaa ja keskeistä lääketieteellistä teosta.

Inklingin edustaja Jennifer Steben vieraili Terkossa 20.5.2013 esittelemässä interaktiivisia kirjoja, joita voi käyttää paitsi iPadeilla niin myös iPhone-älypuhelimilla ja verkon kautta selaimella. Steben esitteli informatiivisesti kuinka kirjat soveltuvat eri alustoille ja minkälaisia ominaisuuksia niihin on kehitetty. Kirjat sisältävät mm. kuvatestejä omaehtoiseen opiskeluun, monivalintatehtäviä, videoita, 3D-kuvia ja äänitiedostoja. Eräs tärkeimmistä komponenteista on sosiaalisen lukemisen mahdollistava sovellus, jossa opettajat ja opiskelijat voivat kommunikoida kirjan sisällä: opettajat voivat rikastaa kirjan sisältöä, opiskelijat voivat tarkentaa epäselviä kohtia sekä opiskelumotivaatiota voidaan kohottaa, josta seurauksena ovat parantuneet oppimistulokset. Steben kertoi myös kokemuksista yhdysvaltalaisista huippuyliopistoista, joiden rinnalle nyt myös Meilahden kampuksella pyritään.

Inkling-tilaisuudessa oli Terkon auditorio täynnä kiinnostuneita kuulijoita, joista puolet oli lääketieteellisen tiedekunnan opettajia ja toinen puoli kirjastolaisia Helsingin yliopiston kirjaston kaikilta kampuksilta.

Lisätietoa:
Inkling
TerkkoPad

“Puhtautta ja pakkopaitoja – potilasturvallisuuden historiaa” -näyttely Terkossa 30.9.2013 saakka

Miten Hangon Keksi -rasialla desinfioitiin instrumentteja?

Entä millainen on pakkorukkanen, ja miten virvoitusjuomapullon avulla suoritettiin verensiirto?

Helsingin yliopistomuseon suuren suosion saavuttanut näyttely ”Puhtautta ja pakkopaitoja – potilasturvallisuuden historiaa” avautui maaliskuussa Meilahden kampuskirjasto Terkossa (Haartmaninkatu 4). Vuoden alussa Lääkäripäivillä Helsingin Messukeskuksessa esillä olleeseen näyttelyyn on mahdollista tutustua 1.3.–30.9.2013 kirjaston aukioloaikoina.

Historialliset hoitokeinot voivat nykyajan näkökulmasta katsottuna olla uhkarohkeita, jopa vaarallisia. Omana aikanaan ne ovat kuitenkin usein olleet edistyksellisiä. Näyttelyssä paneudutaan potilasturvallisuuden historian mielenkiintoisiin vaiheisiin.

”Näyttely käsittelee potilasturvallisuuden historiaa neljän eri teeman kautta”, kertoo projektisuunnittelija Susanna Hakkarainen Helsingin yliopistomuseosta. ”Teemat ovat hygienia, lääketurvallisuus, verensiirrot ja mielisairaanhoidossa käytetyt pakkokeinot. Niiden kautta valottuu, kuinka lääketieteessä ja potilastyössä on kautta aikojen pyritty löytämään parempia ja turvallisempia parannuskeinoja – vaikkakin usein yrityksen ja erehdyksen kautta.”

Lisätietoja:

Projektisuunnittelija Susanna Hakkarainen
puh. 050 4156708
susanna.hakkarainen@helsinki.fi

Anatomiaa iPadilla

Meilahden kampuksen opiskelijat ovat voineet syksystä lähtien lainata kirjastosta iPadin opiskelujen avuksi. Kokeilu on otettu vastaan innostuneesti, ja opiskelijoiden lisäksi tablettien mahdollisuuksista opiskelussa ovat kiinnostuneet tiedekunnan opettajat.

Jukka Englund esittelee anatomian opiskelua iPadilla Tiedekulmassa. Kuva: Linda Tammisto

Meillahden kampuskirjasto Terkon tieteenalapalvelujen vetäjä Jukka Englund esittelee anatomian opiskelua iPadilla Tiedekulmassa.

Meilahden kampuskirjasto Terkossa aloitettiin syksyllä iPadin lainauskokeilu. Kirjasto hankki iPadin, räätälöi sen lääketieteen opiskelijan tarpeisiin sopivaksi ja alkoi lainata laitetta lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoille ja henkilökunnalle. TerkkoPadiksi nimettyyn laitteeseen on ladattu suosittujen kurssikirjojen iPad-versioita, tietokantoja ja erilaisia interaktiivisia sovelluksia. Verkon välityksellä käyttäjälle avautuvat myös kirjaston muut e-aineistot. Kokeilu on otettu vastaan innostuneesti, ja opiskelijoiden lisäksi tablettien mahdollisuuksista opiskelussa ovat kiinnostuneet myös tiedekunnan opettajat.

– Tabletteihin on saatavissa vaikka minkälaisia sovelluksia, jotka auttavat opiskelussa. Interaktiivisissa kurssikirjoissa on lisäksi sosiaalinen ulottuvuus – opiskelijat ja opettaja voivat esimerkiksi keskustella kirjan sisällöstä kirjan sisällä, kertoo Jukka Englund Terkosta. – Kuvat ovat tietenkin tärkeitä lääketieteessä ja esimerkiksi anatomiasta on tehty hienoja interaktiivisia kirjoja ja sovelluksia.

– Asiat kehittyvät tablet-maailmassa huimaa vauhtia. Voisi kuvitella, että olisi ollut järkevämpää odotella pari vuotta ja katsoa sitten missä mennään. Tällainen toimintatapa ei kuitenkaan ole Terkon tapa toimia, vaan etsimme koko ajan asiakkaillemme parhaita sisältöjä ja innovatiivisimpia tapoja käyttää niitä, toteaa Jukka.

– E-lehdet toimme asiakkaillemme jo 20 vuotta ja e-kirjat 10 vuotta sitten.  Nyt mennään lujaa tablettien kanssa!

E-kirjat nousuun

Lainauskokeilun taustalla on ollut myös kirjaston toive e-kirjojen käytön edistämisestä. Kirjastolla on mahtava valikoima e-kirjoja, mutta osalle käyttäjistä ne ovat vielä jääneet vieraiksi. Muuttaako tablettien yleistyminen tilannetta?

– Kirjojen käyttäminen tulee muuttumaan e-kirjojen myötä, Jukka uskoo. Useampi e-kirja muodostaa yhdessä tietokannan, johon voi kohdistaa tiedonhakuja ja tarkistaa esimerkiksi vain tietyn kohdan tai asian. iPad-kirjoissa voi myös katsoa videoita tai testata omia tietoja kuvien tai kysymysten avulla. Saamissamme palautteissa tablettia pidettiin aivan ylivoimaisena liikkeellä oltaessa, kirjastossa luettaessa taas suosittiin perinteistä painettua kirjaa.

Kurssikirjoja opiskelijoiden omiin tabletteihin

Terkon asiakkaille on luvassa lähiaikoina lisää lainattavia laitteita.  Opiskelijoille räätälöidyn iPadin lisäksi käyttäjien kokeiltavaksi ja lainattavaksi on tulossa kliinisiä työkaluja sisältävä iPad, joka on suunnattu potilastyötä tekeville lääkäreille, sekä lääketieteen humanistiseen puoleen painottunut tabletti. Myös omalle laitteelle ladattaville kirjoille ja sovelluksille olisi kysyntää. Onko näitä tulossa?

– Tämä onkin kiinnostavin kysymys, joka on TerkkoPadin käyttöönoton jälkeen tullut esille, miettii Jukka.  – Monet haluaisivat ladata omiin tabletteihin tai älypuhelimiin kirjoja, joko lainaksi tai kokonaan omaksi. Kirjasto onkin aloittanut neuvottelut institutionaalisista lisensseistä iPad-kurssikirjoja tuottavan yrityksen kanssa. Onkohan jo ensi lukuvuoden alussa mahdollista jakaa osa kurssikirjoista suoraan opiskelijoiden omille laitteille. Jännityksellä odotamme tilanteen kehittymistä.

Lääketieteilijät innostuivat iPadeista

Miksi Terkossa lainauskokeiluun valittiin juuri iPad, eikä jotain muuta markkinoilla olevaa tablettia?

– iPad oli palvelua kehittäessämme ehdoton markkinajohtaja. Nyt koventuneesta kilpailusta huolimatta markkinaosuus lienee silti pysynyt n. 60%:ssa. Lääketieteilijät ovat perinteisesti Apple-uskovaisia, joten heille iPadin myyminen on helpompaa. Ennen kaikkea syynä on iPadin sisältötarjonta eli ns. ekosysteemi. Uusia iPad-kurssikirjoja valmistuu kirjaimellisesti reaaliajassa, joten tarjoamme asiakkaillemme todellakin uusinta uutta.

–  Suuri ongelma on Flash-tuen puuttuminen iPadeista. Kirjasto tarjoaa useita verkkopohjaisia kurssikirjoja, jotka on toteutettu Flashilla ja näitä ei ole siis mahdollista nyt käyttää.

iPad ja lääketiede -yhdistelmä on nosteessa muuallakin.  Jotkut yliopistot – esimerkiksi Stanford ja Yale – jopa varustavat jokaisen uuden lääketieteen opiskelijan ikiomalla iPadilla. Olisiko tämä toteuttamiskelpoista tai toivottavaa myös meillä Helsingin yliopistossa?

– Hyvä idea myös meillä. Lääketieteellinen tiedekunta onkin innostunut Terkon
alkuperäisestä ajatuksesta, että opiskelijat saisivat laitteet tiedekunnalta ja sisällöt kirjastolta. Tulevaisuus näyttää toteutuvatko nämä villeimmätkin ideat.

Onko muita tulevaisuudenvisioita? Mitä mahtaa olla Terkossa hyllyntäytteenä muutaman vuoden kuluttua?

– Kirjastotila tulee varmasti muuttumaan, kun kaikki keskeisimmät aineistot (lehdet, kirjat ja tietokannat) ovat elektronisessa muodossa. Terkon asiakkaille suunnitellaan ainutlaatuinen käyttäjäkokemus myös jatkossa, Jukka lupaa.

Teksti

Anna-Mari Koivula
tiedottaja
Meilahden kampuskirjasto Terkko

Valokuva

Linda Tammisto

Informaatikko Mari Elisa Kuusniemi lukee mielellään manuaaleja muun kirjallisuuden ohessa

Aloitit informaatikkona Meilahden kampuskirjasto Terkossa syksyllä. Mikä houkutteli hakemaan töihin Terkkoon? Onko työ vastannut odotuksia vai onko tullut yllätyksiä?

Terkko on terveysalan kirjastoista se suurin ja kaunein. Olen aina työskennellyt terveysalan kirjastossa, siksi valinta oli minun puoleltani helppo. Työ on vastannut  odotuksia, ylittänytkin ne. Tietenkin suuri kirjasto on omanlaisensa verrattuna pienehköön yksikköön, josta tulin. Mitä se sitten tarkoittaa, niin eipä voi tietää ennen kuin kokeilee. Yllätyksiä siltä saralta saattaa olla vielä edessäpäin.

Kerro vähän taustastasi. Minkälainen koulutus- ja  työhistoria sinulla on?

Olen opiskellut Oulun yliopistossa ensin luonnontiedettä, tarkemmin orgaanista kemiaa, ja sen jälkeen informaatiotutkimusta erikoistuen tietoverkkoihin. Valmistuin informaatiotutkimukselta vuonna 1999, jolloin myös esikoispoikani syntyi. Olen työskennellyt informaatikkona Kansanterveyslaitoksen tietopalvelussa vuodesta 2002. Kansaterveyslaitos fuusioitui Stakesin kanssa vuonna 2009 ja jatkoi sen jälkeen nimellä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Sieltä siirryin Terkkoon

Miten eroaa työskentely tutkimuslaitoksessa (THL) ja yliopistossa?

Asiakkaat ovat tutkimuslaitoksessa pääosin tutkijoita. Varsinaisia opiskelijoita ei ollut, mutta väitöskirjan tekijöitä oli sen sijaan runsaasti. Kirjasto- ja tietopalveluita ei tarjottu ulkopuolisille, joten palvelu keskittyi erilaisten tutkijapalveluiden tuottamiseen. Informaatikot olivat myös asiantuntijatehtävissä monissa tietojärjestelmähankkeissa, THL:n sisäisissä tai kansallisissa hankkeissa. Perinteisiä kirjasto- ja tietopalveluita tuotettiin huomattavasti vähemmän kuin yliopiston kirjastossa, niille ei ollut kysyntää.

Mitä työhösi informaatikkona kuuluu? Kuvaile tavallista työpäivääsi.

Työpäivät ovat hyvin vaihtelevia, eikä aamulla useinkaan tiedä mitä milloinkin on tulossa. Se on todella virkistävää. Informaatiopalvelussa vastaan asiakkailta tulleisiin palvelupyyntöihin, jotka liittyvät tiedonhakuun, viitteidenhallintaan, bibliometriikkaan jne. Pidän koulutuksia tiedonhakuun, bibliometriikkaan ja bioinformatiikkaan liittyen. Osallistun kehittämistehtäviin tutkimusdatan ja kirjaston laatu -työryhmissä. Indeksoin lääke- ja hammaslääketieteen lehtiä Medic-tietokantaan, aina kun sopiva väli muissa töissä löytyy.

Joskus päivä täyttyy koulutuksista, joskus puhelin ja sähköposti työllistävät, joinain päivinä kehittäminen vie suuren osan ajasta ja silloin tällöin voin syventyä indeksointiin. Yleensä kuitenkin teen samana päivänä kaikkea tätä.

Kiinnostavinta kirjastoalalla tänä päivänä?

Vaikea kysymys. Kiinnostavaa on paljon ja ainakin viimeiset 10 vuotta on jatkuvasti ollut jotain suurta tapahtumassa. Itse pidän avoimen datan yleistymistä ja siihen liittyvien palveluiden kehittämistä kenties mielenkiintointoisimpana tällä hetkellä. Yhtenä datana voisi olla kirjaston tuottama data.

Mitä luit viimeksi?

Ai kirjan vai? Lasketaanko manuaalit? Niitä luen silloin tällöin. Ehkä viimeisin oikea kirja on Meren katedraali, ei kun Dieettitytön huimat seikkailut, se oli hauska.

Kirjaston ulkopuolinen elämä ja vapaa-ajan harrastukset?

Perheen kanssa harrastamme helsinkiläisten etnisten ravintoloiden bongaamista, yksi uusi ravintola / viikko. Muita harrastuksia ovat suunnistus ja nukkekodin rakentaminen.

 

 

Kysymykset

Anna-Mari Koivula
tiedottaja
Meilahden kampuskirjasto Terkko

Vastaukset

Mari Elisa Kuusniemi
informaatikko
Meilahden kampuskirjasto Terkko

Valokuva

Katri Larmo

Musiikki aivoissa ja terapiassa

Meilahden kampuskirjasto Terkon Lux Humana -työryhmä järjesti 12.10.2011 luento- ja keskustelutilaisuuden otsikolla ’Musiikki aivoissa ja terapiassa’. Haartman Instituutin suureen luentosaliin oli kerääntynyt noin 100 aiheesta kiinnostunutta kuuntelijaa.

Aiheesta alustivat professori Mari Tervaniemi ja professori Jaakko Erkkilä. Professori Tervaniemi kertoi, miten musiikkihavainto, musiikin herättämät tunteet ja muusikkous ilmenevät aivotoiminnassa. Professori Erkkilä valotti musiikkiterapian käytännön työtä ja esitteli tuoreita tutkimustuloksia musiikkiterapian vaikuttavuudesta psykiatrian ja neurologian alalla.

Tilaisuudessa sai myös ensiesityksensä lääketieteen opiskelija Sonja Sulkavan säveltämä laulusarja ’Psykiatrialauluja’. Tilaisuus alkoi Sonja Sulkavan esittämällä  kappaleella ’Anorexia nervosa’.

Musiikki arjessa

Professori Mari Tervaniemi aloitti luentonsa pohtimalla, mitä musiikki on. Musiikki voidaan määritellä strukturoiduksi äänimateriaaliksi. Antropologisen lähestymistavan mukaan musiikkia on ollut aina ja kaikkialla. Musiikkia kuunnellaan ja harrastetaan erittäin paljon. Suomalaisessa kodissa on keskimäärin kuusi laitetta, joista voi kuunnella musiikkia, ja musiikkia kuunnellaan keskimäärin kolme tuntia päivässä. Musiikki vaikuttaa mielialoihimme ja vireystilaamme. Tapahtumamuistista puhumme, kun tietty musiikki tuo mieleen tietyn tapahtuman. Ihmisillä on yleensä selkeitä mielipiteitä musiikista, on omat suosikki- ja inhokkimusiikkinsa. Voiko neutraalia musiikkia edes olla olemassa, kysyi professori Tervaniemi. Hissimusiikki ja kauppojen taustamusiikkikin palvelee jotain tarkoitusta. Musiikki vaikuttaa ja sitä käytetään hyväksi markkinoinnissa ja ostospäätösten ohjaamisessa. Klassista musiikkia on kokeiltu nuorison karkottimena mm. ostoskeskuksissa.

Professori Mari Tervaniemen aiheena oli "Musiikki aivoissa".

Musiikki aivoissa

Musiikki muodostuu korvien kautta aivojen kuuloaivokuorelle kulkevien äänten aikaansaamien hermoimpulssien seurauksena. Musiikki aktivoi suurimman osan aivoista kaikilla musiikin kuuntelijoilla. Musiikki aiheuttaa aivoissa tunnevaikutuksia, yksinkertaisimmillaan perustunteet suru ja ilo korreloivat molli- ja duuri-sävellajeihin. Mieltymykset syntyvät yleensä jo nuoruudessa ja toistuvat positiiviset tuntemukset vahvistavat niitä. Aivotutkimus todistaa tämän tunnevaikutuksen fysiologisen puolen: myös laboratorio-olosuhteissa musiikki vaikuttaa aivojen limbiseen järjestelmään ja dopamiinijärjestelmään. Lisäksi musiikki vaikuttaa sydämen lyöntitiheyteen ja hengitystiheyteen.

Musiikki on huumetta maailmalle, totesi professori Tervaniemi. Musiikin vaikutuksessa ihmiseen on myös ulkomusiikillisia ominaisuuksia, kuten nyt jo vanha ilmaisu ’sex and drugs and rock’n’roll’ kuvastaa. Musiikki onkin monimuotoinen ilmiö: siitä voidaan erottaa ainakin hermostollinen, psykologinen ja sosiologinen ulottuvuus.

Musiikillinen koulutus

Etenkin ammattimuusikoilla musiikki aiheuttaa nopeita ja voimakkaita reaktioita kuuloaivokuorella. Musiikki vaikuttaa myös muusikkojen aivojen rakenteeseen, muusikoilla on useilla aivoalueilla enemmän hermosoluja kuin ei-muusikoilla. Toki tässä on vaarana sortua ontuviin päätelmiin. Onko kyseessä oppimisen vaikutus vai jo alkujaan parempi lähtötaso? Tutkimuksissa on kuitenkin todettu musiikkiharrastuksen edistävän mm. motorisia taitoja, lukutaitoa, vieraan kielen ääntämistä ja yleistä tarkkaavaisuutta. Auttaako musiikki sitten kaikkeen? Voidaanko väittää, että ’Mozart makes you smart’, kysyi professori Tervaniemi. Rotille on soitettu Mozartia tutkimuksissa ja sen on todettu edistävän niiden selviytymistä esim. labyrintistä ulos. Oikea päätelmä tästä kuitenkin lienee, että musiikki aktivoi rottien vireystilaa ja muutos on vain lyhytkestoinen.

Musiikin vaikutusten tutkimisessa on omat rajoituksensa. Tieteellinen tutkimus onnistuu (luotettavimmin) vain laboratorio-olosuhteissa. Soittaessa tapahtuva tutkimus ei vielä onnistu, koska tutkimuskohteen on oltava paikallaan. Lisäksi analyysi tapahtuu ryhmä- ei yksilötasolla, mikä johtaa keskiarvoistamiseen. Tutkimus on voimakkaasti keskittynyt Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan, muista kulttuureista ei musiikin aivotutkimusta ole juurikaan tehty.

Professori Jaakko Erkkilä luennoimassa musiikista terapiassa.

Musiikki terapiassa

Tilaisuuden toisen luennon aiheena oli musiikkiterapia – niin psykiatrian kuin neurologiankin alalla. Luentonsa aluksi professori Jaakko Erkkilä esitteli yleisölle animaatiohahmon, ’herra Nopan’, joka reagoi tietokoneen näytöllä eri tavoin erilaisiin musiikkinäytteisiin arvioiden näytteiden emotionaalista laatua. Nämä reaktiot korreloivat useimpien ihmisten tuntemuksiin ja siten niitä voidaan käyttää perustana musiikkiterapiassa. Masentunut potilas ei reagoi samalla tavalla kuin ’herra Noppa’, masentuneen ihmisen reaktioissa negatiiviset tuntemukset korostuvat, hellyys ja suru menevät sekaisin. Professori Erkkilä esitteli uusimpia tutkimustuloksia, joissa musiikkiterapiaa oli menestyksellisesti käytetty depression hoidossa. (British Journal of Psychiatry, 2011).

Psykoanalyyttinen musiikkiterapia perustuu vapaaseen assosiointiin. Alitajunnasta ja esitietoisesta pyritään herättelemään asioita tietoisuuden tasolle, jolloin niitä voidaan terapeutin kanssa käsitellä. Yleensä on kyseessä ei-kielelliset ja emotionaaliset kokemukset, joita on musiikin avulla helpompi käsitellä. Professori Erkkilä esitti kaksi katkelmaa esimerkkinä terapiasessioista, joissa terapeutti ja potilas soittavat samaa soitinta esim. pianoa tai rumpuja. Jälkimmäisessä esimerkissä kävi suorastaan järisyttävällä tavalla selväksi, miten potilas purki vihan ja aggression tunteitaan rummutukseen, joka kokonaisuudessaan olisi kestänyt 14 minuutin ajan. Tämän non-verbaalisen, vapauttavan purkautumisen jälkeen voi alkaa tunteiden käsittely ja potilaan toipuminen.

Musiikki neurologisessa kuntoutuksessa

Toisena osana luentoaan professori Erkkilä esitteli musiikkiterapian käyttöä neurologisessa kuntoutuksessa. Esimerkiksi aivohalvauspotilaiden motorisessa kuntoutuksessa on musiikkiterapiaa käytetty menestyksellisesti. Pelkästään musiikin kuuntelu sinänsä aktivoi aivotoimintaa, oman mielimusiikin kuuntelu parantaa mielialaa ja siten edistää toipumista. Aktiivisessa kliinisessä musiikkiterapiassa potilas itse osallistuu musiikin tuottamiseen esim. rummuttamalla ja näin edistää motoristen taitojensa palautumista.

Professori Erkkilän esityksessä yhdistyivät hienosti musiikin tieteellinen ja emotionaalinen puoli. Luovista terapiamuodoista musiikkiterapia on näytön perusteella ylivoimainen vaikuttavuudessaan. Tämä johtuu tosin ainakin osin siitä, että musiikkiterapiaa on eniten tutkittu ja muiden luovien terapiamuotojen (esim. kuvataideterapia, draamaterapia) vaikuttavuutta on vaikeampi tutkia.

“Psykiatrialauluja”

Luentojen jälkeen lääketieteen opiskelija Sonja Sulkava esitti loppuosan laulusarjastaan ’Psykiatrialauluja’. Sonja Sulkava tekee opiskelun ohella THL:ssa väitöskirjatutkimusta psykiatristen sairauksien genetiikasta. Laulusarjassaan hän halusi tutkia aihetta toisesta näkökulmasta: mitä on diagnoosin takana, miltä sairaus tuntuisi. Hän kuvasikin laulusarjansa tekoa omaksi, henkilökohtaiseksi psykiatrian kurssikseen, yritykseksi ymmärtää eikä vain opetella ulkoa. Samalla hän haluaisi vähentää psykiatrisiin sairauksiin liittyvää ’stigmaa’ ja helpottaa niiden oireista puhumista. Vaikutteita lauluihinsa Sonja Sulkava on saanut paitsi psykiatrian kurssikirjoista myös kaunokirjallisuudesta ja henkilökohtaisista muistelmateoksista.

Alkoholismi-lauluun vaikutteita on antanut mm. Henrik Tikkasen tuotanto ja Paniikkihäiriöön Sofi Oksasen teos ’Baby Jane’. Kappaleesta Esitiedot (13 vuoden yksinäisyys) Sonja Sulkava totesi, että käytännön psykiatrin työssä termi ’esitiedot’ tarkoittaa potilaan koko siihenastista elämää. Skitsofrenia-lauluun vaikutteita antanutta kirjallisuutta oli mm. Patricia Dunckerin teos Houreissa Foucault ja Burnout-kappaleeseen Eva F. Dahlgrenin teos Mihin kadotin itseni?.

Häpeää, ahdistusta, eläytymistä ja aplodeja

Lauluja ei aihepiirinsä vuoksi voi kutsua lainkaan hauskoiksi, ei edes viihdyttäviksi. Laulut olivat erittäin vaikuttavia. Niistä välittyi alkoholistin häpeän tunteet, paniikkihäiriöisen ahdistus hengityksen loppumisesta, skitsofreenikon rikkinäinen maailma ja burnoutia lähestyvän ihmisen vakuuttelu omasta loputtomasta jaksamisestaan. Sonja Sulkavan esiintyminen oli vahvaa ja luontevaa, siitä välittyi aito eläytyminen laulujen henkilöhahmoihin ja tunnetiloihin. Sonja Sulkavaa säesti pianolla musiikin opiskelija Elsa Polvinen ja viimeiseen kappaleeseen lavalle nousi vielä biologian ainejärjestön Symbioosin kuoro.

Kaiken kaikkiaan tilaisuus kesti kolme tuntia. Encoreen ei ollut enää aikaa.  Kiitos mielenkiintoisten ja vaikuttavien esitysten, aika ei käynyt kertaakaan pitkäksi. Kaikkien esiintyjien saamat aplodit olivat enemmän kuin ansaittuja.

Teksti

Lauri Pohjanpää
Kirjastosihteeri
Meilahden kampuskirjasto Terkko
lauri.pohjanpaa[at]helsinki.fi

Grafiikka

Aino-Leena Juutinen
Verkkotoimittaja
aino-leena.juutinen[at]helsinki.fi

Valokuvat

Anna-Mari Koivula
Tiedottaja
Meilahden kampuskirjasto Terkko
anna-mari.koivula[at]helsinki.fi

Meilahden kampuskirjasto Terkon kirjastonjohtaja Pirjo Rajakiili jäi eläkkeelle elokuussa 2011

Kirjastouralle ja Terkkoon

Pirjo oli kesätöissä Varkauden kaupunginkirjastossa kolmena kesänä.  Toisen kirjastossa vietetyn kesän jälkeen heräsi ajatus opiskella alaa.  Opiskelupaikka löytyikin Tampereelta, missä Pirjo teki alan töitä yliopisto-opintojensa ohella. – Halusin kerätä työkokemusta sekä yleisestä että tieteellisestä kirjastosta; nähdä alan molemmat puolet. Olen aina viihtynyt kirjastotyössä, sanoo Pirjo.

Valmistumisen jälkeen ensimmäinen pitempiaikainen työpaikka löytyi Terkon (silloisen LKK:n) asiakaspalvelusta vuonna 73. Neljän työvuoden jälkeen tie vei Urheilukirjastoon, jossa Pirjo aluksi vastasi yksin kirjaston toiminnasta. Vuonna 1991 oli  vuorossa Kansanterveyslaitos (nykyinen THL), jossa tutkimusmaailma tuli tutuksi. Terkkoon Pirjo palasi vuonna 99, tällä kertaa kirjastonjohtajaksi.

Kohokohtia, kansainvälisyyttä  ja verkostoja

Kun kysyn, mikä on työssä  ollut parasta, ensimmäisenä Pirjon mieleen tulevat työtoverit.  – Minulla on ollut hyvä tuuri työkavereiden kanssa;  töihin on ollut aina kiva tulla. Myös osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön ja konferensseihin on ollut tässä työssä palkitsevaa. Lisäksi voisi mainita palvelujen jatkuvan kehittymisen, mikä on pitänyt myös johtajan valppaana.

Yhtenä uran kohokohdista Pirjo mainitsee yliopiston henkilökuntayhdistyksen antaman Vuoden esimies  -palkinnon (v. 2004.) Valintaperusteina oli mm.  yhteistyökyky, avoin päätöksenteko, tasapuolisuus ja taito antaa rakentavaa palautetta. Paria vuotta aiemmin Terkko sai laadukkaasta toiminnasta kannustuspalkinnon, josta saaduilla palkintorahoilla Pirjo vei koko Terkon henkilökunnan tutustumaan Oslon yliopiston lääketieteelliseen kirjastoon. – Helsingissä järjestetty EAHIL-konferenssi (v. 2008) oli myös hieno kokemus, joskin sen toteuttaminen vaati meiltä järjestäjiltä paljon, muistelee Pirjo.

Pirjo on kuulunut useihin kirjastoalan järjestöihin sekä toiminut erilaisissa luottamustehtävissä jo opiskeluajoista lähtien. – Kun hoidin aikoinaan yksin Urheilukirjastoa, verkostot olivat erityisen tärkeitä, että sai käsityksen, missä alalla mennään. Kansainvälisissä konferensseissa käyminen todella kannattaa. Siinä saa mahdollisuuden benchmarkata omaa kirjastoaan kaikkein parhaisiin. Vuosien varrella olen saanut näistä verkostoista myös useita ystäviä ympäri maailmaa.

Johtajuudesta  ja muutoksesta

Pirjo kertoo, ettei alunperin hakeutunut esimiestöihin, mutta eivät ne tuntuneet epämieluisiltakaan, kun omalle kohdalle lankesivat.
– Johtajan pitää olla perillä asioista ja osata hahmottaa kokonaisuus; nähdä miten asiat liittyvät toisiinsa, pohtii Pirjo. Suhteiden on  oltava kunnossa sekä työyhteisön sisällä että ulospäin.  Hankalatkin asiat pitää ottaa käsittelyyn heti tuoreeltaan.  Jotkut sanovat, että johtajan työ on yksinäistä, mutta en ole koskaan kokenut niin. Ehkä sillä on jotain tekemistä luonteen kanssa.

Kehityskeskusteluja, jatkuvaa kouluttautumista ja itsensä kehittämistä  Pirjo pitää tärkeinä.  – Ihmisten on saatava tuntea kehittyvänsä työssään. Tällä alalla ei juuri ole etenemismahdollisuuksia, paitsi sivusuuntaan. Tämä on ollut mielestäni puute.

Pirjon johtajakauden aika Terkossa käytiin läpi kaksi isoa organisaatiomuutosta. Pirjo aloitti johtajana Terveystieteiden keskuskirjasto Terkossa, joka oli juuri yhdistetty lääketieteelliseen tiedekuntaan ja jäi eläkkeelle Meilahden kampuskirjasto Terkosta, josta tuli organisaatiomuutoksen seurauksena v. 2010 osa Helsingin yliopiston kirjastoa.
– Mitä muutos minulle merkitsee, on jokaisen mielessä oleva kysymys organisaation muutostilanteessa. Työntekijöiden kuuleminen on aina johtamisessa tärkeää, mutta muutostilanteissa  tämä korostuu erityisesti. Johtajalla on aina oltava aikaa kuunnella, sanoo Pirjo.

Tulevaisuudennäkymiä

Minkälaisena näet terveysalan kirjastojen tulevaisuuden?

– Uskoisin, että kirjaston rooli luotettavana tiedon tarjoajana säilyy; kirjasto auttaa loppukäyttäjää saamaan tarvitsemansa tiedon  mahdollisimman nopeasti. Kirjastolla on  myös annettavaa tutkimuksen ja arvioinnin apuna. Terveysalan kirjastoilla on lisäksi aina ollut  yhteiskunnallinen tehtävänsä osana terveyden edistämistä.

Omia tulevaisuudensuunnitelmiasi?

– En ole odotellut eläkkeelle pääsyä voidakseni tehdä, mitä oikeasti haluan. Olen aina tehnyt asioita, joista olen pitänyt.  Nyt on tietysti mukavaa, kun voi mennä päivälläkin leffaan tai taidenäyttelyyn. Suunnitelmissani on myös matkustella ja tavata vanhoja ystäviä.

Marjatta Karapuu pitämässä puhetta Pirjo Rajakiilille Kuva: Anna-Mari Koivula
Pirjo Rajakiili kuuntelemassa Marjatta Karapuun  puhetta läksiäistilaisuudessansa toukokuussa 2011. Taustalla dekaani Risto Renkonen ja Kirsi Rauhala lääketieteellisestä tiedekunnasta.

Teksti

Anna-Mari Koivula
tiedottaja
Meilahden kampuskirjasto Terkko

MyTerkko uudistui

Terveysalan personoitava verkkopalvelu MyTerkko uudistui ulkoisesti. MyTerkossa voit nyt valita haluamasi taustakuvateeman tai -värin useista vaihtoehdoista. Palvelun yläpalkkiin on lisätty myös hakutoiminto.

MyTerkko on terveysalan ammattilaisen henkilökohtainen etusivu, joka sisältää kaikki Terkon tärkeimmät verkkopalvelut ja tietokannat. Palvelussa voi järjestellä sisältöjä oman mielensä mukaan, valita syötteitä FeedNavigatorista sekä lisätä omia linkkejä . MyTerkko-palveluun ei tarvitse kirjautua; omat valinnat ovat tallessa palatessasi sivulle uudestaan.

Meilahden kampuskirjasto Terkossa lainataan iPadia lääketieteen opiskelijoille

TerkkoPad on lääketieteen opiskelijalle räätälöity iPad, joka sisältää elektronisia kurssikirjoja ja lääketieteellisiä sovelluksia. Laite sisältää tällä hetkellä esimerkiksi suositut Essential Clinical Anatomy ja Ganong’s Review of Medical Physiology -kurssikirjat iPad-sovelluksina. Lähiviikkoina tullaan lisäämään useita uusia e-kirjoja.

Työpöydältä löytyy elektronisten kurssikirjojen lisäksi useita muita lääketieteellisiä palveluita, esimerkiksi PubMed- ja MicroMedex-sovellukset. Terkon Digitaalisen kurssikirjaston (DiKK) materiaali on myös käytettävissä TerkkoPadin avulla.

TerkkoPadia lainataan toistaiseksi ainoastaan Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoille ja henkilökunnalle. Laitteen laina-aika on 2 vuorokautta.

TerkkoPad Helkassa

Lääke- ja hoitotieteen sisällönkuvailua Meilahdessa

Meilahden kampuskirjasto Terkko ja Suomen yliopistokirjastojen neuvoston sisällönkuvailun asiantuntijaverkosto järjestivät yhteistyössä lääke- ja hoitotieteen sisällönkuvailukoulutuksen. Biomedicumissa ja Terkossa 18.5. pidetty koulutus houkutteli paikanpäälle noin 50 osallistujaa ja ACP-yhteyden kautta suunnilleen saman verran etäosallistujia.

Koulutuspäivän puheenjohtajana toimi Tarja Turunen (Itä-Suomen yliopiston kirjasto) ja paikallisia järjestelyjä koordinoi Eeva-Liisa Aatola (Terkko).

Jukka Englundin (Terkko) avaussanojen jälkeen Terhi Sandgren (Terkko) esitteli kuulijoille USA:n National Library of Medicinen (NLM) ylläpitämää Medical Subject Headings (MeSH) -asiasanastoa ja NLM:n luokitusta. Mm. MeSH Browserin avulla havainnollistettuna saimme selkeän johdatuksen näiden lääke- ja hoitotieteellisen sisällönkuvailun keskeisten työvälineiden rakenteeseen ja käyttöön. Esitys poiki runsaasti kysymyksiä ja keskustelua.

Terhi Sangrenin esitys aloitti koulutuspäivän,  Kuva: jussi Männistö

Terhi Sangrenin esitys "MeSH-asiasanoitus ja NLM-luokitus" aloitti koulutuspäivän.

MeSHistä siirryttiin sen suomenkieliseen käännökseen FinMeSHiin, jonka historiaa, nykyvaiheita ja tämän hetkisiä käytäntöjä esitteli Peter Nyberg (Kustannus Oy Duodecim). Peter otti esityksessään esille myös yhteistyön Terkon kanssa. Yhteistyötä tehdään mm. uusien FinMeSH-käännösten kommentoinnissa sekä siten, että Medicissä ja Termixissä on käytössä sekä FinMeSH että MeSH.

Kristiina Junttila (HUS Hoitotyön johto ja Sairaanhoitajien koulutussäätiö) esitteli hoitotieteen kotimaista asiasanastoa Hoidokkia. Myös Hoidokki rakentuu pitkälti MeSHin/FinMeSHin  pohjalle, täydennettynä kliinistä hoitotyötä kuvaavilla termeillä.

THL:n sanastotyöstä kertoi Outi Meriläinen THL:n Tietorakenteet ja luokitukset –yksiköstä. Outi totesi, että sekä ammattilaisille että kansalaisille suunnatut sähköiset tietojärjestelmät ovat entisestään lisänneet sanastotyön tarvetta, koska sähköiset tietojärjestelmät tarvitsevat konelukuisia, yksiselitteisiä käsitteitä. Ajankohtaisia hankkeita, joihin liittyy sanastotyötä on tällä hetkellä työn alla monta, mm. Rakenteinen potilaskertomus RPK10-hanke, Sähköinen asiointi ja demokratia eli SADe-hanke sekä Sosiaalialan tietoteknologiahanke TIKESOS-hanke.

Eeva Kärki (Kansalliskirjasto) kertoi  YSA:n lääke- ja hoitotieteellisestä termistöstä. Eeva totesi, että nämä termit ovat mielenkiintoinen ja merkittävä osuus YSAa, joskin YSA:n ylläpidon kannalta myös melko haastava kokonaisuus. Haasteita tuovat mm. se, että virallisen lääketieteen ja yleiskielen termistöt poikkeavat toisistaan, mutta YSAn pitäisi olla ymmärrettävä hyvin erilaisille käyttäjäryhmille.

Koulutuspäivän iltapäivä vietettiin työpajoissa, joissa tehtiin sisällönkuvailuharjoituksia ryhmätyöskentelynä ja keskusteltiin päivän aikana esiin tulleista kysymyksistä. Työpajaan osallistujat saivat valita kiinnostuksensa mukaan lääke- tai hoitotieteeseen tai molempiin keskittyvän työpajan.  Työpajojen muistiinpano- ja keskustelualustana käytettiin Groupsia. Työpajoihin orientaatioksi Tuulevi Ovaska (Itä-Suomen yliopiston kirjasto, Kuopion yliopistollisen sairaalan tieteellinen kirjasto) kertoi väitöskirjojen sisällönkuvailun erityispiirteistä, Tarja Turunen esitteli Itä-Suomen yliopiston kirjaston sisällönkuvailun työkalupakin ja Katri Larmo esitteli Pasi Keski-Nisulan Terkossa kehittämän Medicin indeksointityökalun, joka on integroitu FinMeSHin ja MeSHin sisältävään Termix-palveluun. Erityistä mielenkiintoa herätti indeksointityökalun uusi ominaisuus, väitöskirjojen osajulkaisuiden MeSH-termien automaattinen importointi PubMedista Mediciin.

Työpajojen jälkeen halukkaan pääsivät vielä Rosa Venäläisen johdolla kierrokselle Terkkoon ja kuulemaan Lassi Pohjanpään esittelyä Lux Humana -kokoelmasta.

Linkki:
Sisällönkuvailukoulutuksen esitykset

Teksti

Katri Larmo
Informaatikko
Meilahden kampuskirjasto Terkko

Kuva

Jussi Männistö
Kirjastosihteeri
Meilahden kampuskirjasto Terkko

Otto – Opiskelijan Terkko

Otto on Terkon uusi, opiskelijoille suunnattu verkkopalvelu. Sen ideana on tuoda lääketieteen opiskelijan tärkeimmät verkkopalvelut- ja aineistot esille selkeästi ja yksinkertaisesti.

Otosta näkee Digitaalisen kurssikirjaston uutuudet, HELDA:n uusimmat lääketieteelliset tutkielmat, muita ajankohtaisia uutisia ja opiskelijablogeissa viime aikoina kirjoitettua. Elektroniset (kurssi)kirjat ovat näyttävästi esillä ja palvelusta löytyvät linkit lääketieteen opiskelijan kannalta keskeisimpiin ja kiinnostavimpiin palveluihin, kuten DiKK, Helka, MOT, Terkon Facebook-sivu, Groups, mobiilipalvelut jne. Otossa voi lisäksi katsoa kampuksen lukupaikkoja kartalta ja chattailla vaikkapa muiden opiskelijoiden kanssa.

Otto – Opiskelijan Terkko

null

Lux Humana: Viimeiset sanat – matka ihmiskunnan sydämeen 19.4.2010 klo 17

Luento- ja keskustelutilaisuus

Viimeisten sanojen sisältö ja olosuhteet, joissa sanat on lausuttu, koskettavat meitä tämänkin ajan ihmisiä. Kuolemanläheisyys yhdistää. Viimeisiä sanoja on säilynyt kolmen vuosituhannen ajalta. Monien tunnettujen henkilöiden viimeiset sanat ovat osa
kulttuurihistoriaa. Varsinkin 1600-1800-luvuilla oli yleistä, että kuolevan sanoja merkittiin ylös. Viimeisiin sanoihin ajateltiin kätkeytyvän jotakin erityisen syvällistä,valaisevaa ja opettavaa.

Luennoitsija: Teologian tohtori Simo Ylikarjula

Paikka: Biomedicum, luentosali 2, P-kerros (Haartmaninkatu 8, Helsinki)

Aika: 19.4. klo 17.00

Tervetuloa!

Lux Humana -työryhmä

Miehen vihan aiheet ja naisen koston kohtalot

Terkon Lux Humana –työryhmä järjesti 19.11.2009 Haartman-instituutin luentosalissa luento- ja keskustelutilaisuuden, jossa pohdittiin vihaa, aggressioita, väkivaltaa ja kostoa miehen ja naisen näkökulmasta.

Psykiatri ja psykoanalyytikko Gustav Schulmanin esityksen otsikkona oli ”Miehen vihan aiheet”. Psykologi ja psykoanalyytikko Elina Reenkola puolestaan oli antanut esitykselleen otsakkeeksi ”Naisen koston kohtalot”. Tilaisuus keräsi ennätysyleisön, pelkästään ennakkoon ilmoittautuneita oli noin 120 kuulijaa eli enemmän kuin yhdessäkään Lux Humana –työryhmän järjestämissä aiemmista tilaisuuksista.

Gustav Schulman : Miehen vihan aiheet

Viha ja aggressio eivät ole ongelmia itsessäänYleisessä mielessä viha ja aggressio ovat voimavara, ne antavat energiaa ja kykyä voittaa elämän eri vastuksia. Aggressiivisuus sinänsä ei siis ole ongelma. Ongelmaksi se kehittyy silloin kun aggressiivisen tai tuhoavan käyttäytymisen tilannekohtainen säätely epäonnistuu. Nämä aggression säätelytaidot opitaan tai jäävät oppimatta vuorovaikutussuhteissa.

Normaalikehityksessä aggressiivisuus on osallisena (paradoksaalisesti) myös omien yllykkeiden, mielihalujen, vihan ja väkivallan hillitsemisessä. Tätä säätelykykyä ei synny, jos ei kestä kokea ja tuntea omaa vihaansa.

Gustav Schulman rajasi esityksensä aiheen koskemaan itselle tai muille vahingollista vihaa. Tämä viha on useimmin impulsiivista, säätelemätöntä ja kohtuutonta; mies menettää tilanteessa arvostelukykynsä ja käyttäytyy epärationaalisesti.

Väkivallan määritelmä

Nykysuomen sanakirja määrittelee väkivallan ”jollekulle tai joillekin vahinkoa tuottavaksi, jonkun oikeuksia loukkaavaksi tms. toisen vastustuksesta välittämättömäksi pakko- tai voimakeinojen käytöksi.”
Subjektiivisesti väkivalta on aina sisäisen tai ulkoisen ongelman ratkaisuyritys.

Tekijä, kohde ja tilanne

Väkivaltaa ei voi määritellä yksinomaan yksilön kannalta; väkivalta on aina vuorovaikutussuhde; väkivallalla on aina kohde ja konteksti.
Vihan säätely edellyttää tilannetajua, suhteellisuudentajua, arvostelukykyä sekä taitoa lukea ja hallita omia tunteitaan.
Itsetuhoisuus on sisäistä väkivaltaista vuorovaikutusta.
Narsismi on yhteinen nimittäjä tuhoavuudelle ja väkivallalle.

Väkivaltaisen vihan tunnuslukuja

Miehet tekevät laskutavasta riippuen 70-90% kaikesta väkivallasta.
Tyypillinen väkivaltainen mies on syrjäytynyt ja alkoholin tai amfetamiinin vaikutuksen alainen.
Useimmiten väkivaltaisella miehellä on ollut traumaattinen lapsuus, häntä on kohdeltu kaltoin ja hänen syrjäytymiskehityksensä on nähtävissä jo lapsuudessa, (mm. ylivilkkaus ja tarkkaavaisuusongelmat).

Väkivallan uhreista neljä viidestä on naisia. Suomessa esiintyy perheväkivaltaa noin 20 % perheistä.
Parisuhdeväkivallasta 90 % kohdistuu naisiin, noin kaksikymmentä naista kuolee vuosittain parisuhdeväkivallan uhrina.
Väkivalta on myös siinä suhteessa periytyvää, että väkivallan uhriksi joutuu useimmin ne, jotka itse ovat lapsena kokeneet väkivaltaa (suhteessa niihin jotka eivät lapsena ole kokeneet väkivaltaa).

Miehen väkivalta ja viha

Kuten muillakin nisäkkäillä miehen vihassa ja väkivallassa oleellista on mm. herruuden, vallan ja ylivallan tavoittelu. Nainen pyritään omistamaan kuin käyttöesine.
Samalla mies pyrkii välttämään häpeän, riippuvuuden, kiitollisuuden ja avuttomuuden tunteiden kohtaamista. Tyypillisesti mies vihaa sitä, mikä rajoittaa häntä ja estää toteuttamasta narsistisia mielihalujaan.
Valtaosalla väkivaltaa käyttävistä miehistä on vähintäänkin voimakkaita
persoonallisuushäiriöiden piirteitä. Miesten väkivallalla on myös hormonaalinen perusta: Testosteronin poistuminen (esim.
kastraation yhteydessä)vähentää väkivaltaisia yhteenottoja.

Traumaattiset kokemukset

Traumaattinen kokemus eli sietämätön stressin kokemus on aina väkivaltainen tapahtuma. Tahdosta riippumaton, egoa suojeleva dissosiaatio-mekanismi aktivoituu.
Trauman kokeva tai kokenut pääsee eroon omasta sietämättömästä kokemuksestaan samastumalla siihen, jonka hän kokee traumansa aiheuttajaksi. Samalla hän dissosioi kauhunsa ulkopuolisiin, (ns. Tukholmasyndrooma.)

Vihan aiheet lapsuuden olosuhteissa

Poika- ja tyttövauvoilla ei ole eroa, kumpikin on yhtä haavoittuva ylivoimaiselle stressille. Ensimmäinen suuri stressi vauvalle on havaita oma erillisyytensä ja samalla tajuta että hän voi joutua eroon äidistä.
Seuraava ahdistava kokemus on havaita, että ei olekaan ainoa ”äidin kulta”, vaan äidillä on myös muita (isä, muut lapset), mikä johtaa samalla ensimmäisiin mustasukkaisuuden kokemuksiin.

Ero-, erillisyys- ja ulkopuolisuustraumat aikuisuudessa

Aikuisuudessa lapsuuden erilaiset erotraumat ilmentyvät vaikeutena sietää yksinäisyyttä tai ulkopuolisuutta, mustasukkaisuutta ja kateutta, tai yleisemmin elämään kuuluvia pettymyksiä ja vastoinkäymisiä.
Tyypillisimpiä miehen vihan aiheista ovatkin sellaiset tilanteet, kun mies ei saa mitä haluaa: Kaveri vie viinapullon, partneri ei annakaan seksiä.
Moni mies on niin omaa tarvitsevuuttaan ja omistamisen haluaan täynnä, ettei hänellä ole tilaa ajatella muiden tarpeita tai omaa tulevaisuuttaan vaan on pikaistuksissaan väkivaltainen ja joutuu kärsimään seurauksista lopun elämäänsä.

Aggression ja vihan säätely

Ihminen on myötäsyntyisesti itsekeskeinen ja pyrkii tyydyttämään ensisijaisesti omat tarpeensa muista piittaamatta. Oman etunsa turvaavaa, piittaamatonta, väkivaltaista käyttäytymistä ei siis tarvitse erikseen oppia. Sen sijaan muiden huomioon ottaminen sekä myötäelämisen ja itsehillinnän taidot on opittava ja omaksuttava ympäristöltä.

Onnistunut säätely edellyttää todellisuudentajua

Kyetäkseen säätelemään aggressioitaan ihmisellä tulee olla terve todellisuudentaju sisältäen sen eri puolet: fyysisen todellisuuden lisäksi on ymmärrettävä tunnetodellisuus (omat ja toisten tunteet, halut, tarpeet) ja sosiaalinen todellisuus eli vuorovaikutussuhteet (joka makrotasolla on sama kuin poliittisen todellisuuden ymmärtäminen).

ELINA REENKOLA : NAISEN KOSTO

Rakkaus ja aggressiot ilmenevät aina yhteen kietoutuneina, mutta kuitenkin rakkautta ja tuhoavuutta on vaikea yhdistää. Naista idealisoidaan kulttuurissamme, etenkin äitinä, elämänantajana ja ensimmäisenä rakkauden kohteena. Siksi naisen on erityisen vaikeata hyväksyä omia aggressioitaan ja ympäristön hyväksyä aggressiivista naista. Elina Reenkola korosti, että tukahdutetut aggressiot ovat kuitenkin varsinaisia ”voimasieppareita”, ne tuottavat kärsimystä ja oireita.
Elina Reenkola ilmoitti heti alkuun, että hän tarkastelee esityksessään naista kokonaisena ja ihannoimatta; subjektina, ei passiivisena objektina. ”Jos haluatte pitää ihannoidun kuvan naisesta, ei kannata kuunnella tätä luentoa!”

Mistä kosto kumpuaa?

Sanakirjan mukaan kosto tarkoittaa sitä, että ”aiheuttaa vahinkoa jollekin itse kärsimänsä tai jonkin toisen osaksi tulleen vääryyden johdosta saadakseen tyydytystä loukatulle oikeudentunnolleen”. Kostossa ihminen pyrkii palauttamaan loukatulle ja häväistylle itsetunnolleen narsistisen tasapainon. Kosto voi tarkoittaa tekoa tai fantasiaa, tietoista tai piilotajuista. Koston polttoaineena ovat syvät häpeän ja nöyryytyksen kokemukset, ”häpeä-raivo” lietsoo kostoon.

Naisen ja miehen ero

Nainen ja mies luovat ja tuhoavat osaksi samoin, osaksi eri tavoin. ”Ruumiin maantieto” heijastuu psyykeen. Elina Reenkola käytti termiä ”naisen hedelmällinen sisätila”, jolla hän kuvasi sitä, että nainen voi kantaa ja synnyttää vauvan. Kuitenkaan ruumiin anatomia ei suoraan määrää naisen psyykeä.

Epäsuora aggressio ja kosto

Kosto voi olla suoraa tai epäsuoraa; kosto voi olla tuhoavaa tai rakentavaa. Aggressiot tarkoittavat pyrkimystä toisen tai itsen vahingoittamiseen, mikä voi ilmetä fyysisenä tai psyykkisenä väkivaltana. Naisen on vaikea ilmaista vihaansa suoraan sen kohteelle. Syyt naisen epäsuoraan aggressioon ovat usein piilotajuisia: äidin roolia on vaikea yhdistää aggressioon, suhde omaan äitiin, syyllisyys ja häpeä. Epäsuora aggressio ilmenee mm. masennuksena, itsesyytöksinä ja itsetuhoisuutena. Ruumiin näyttämöllä epäsuora aggressio esiintyy mm. syömishäiriöinä tai itsensä viiltelynä. Psyykkisinä oireina esim. pakkoajatukset ja –toiminnat eivät ole enää yhteydessä niiden lähteeseen. Äitiydessä aggressiot rakasta vauvaa kohtaan kääntyvät sisäänpäin ja ilmenevät äidin masennuksena.

Epäsuora aggressio voi ilmetä myös kiertoteitse, usein sosiaalisen manipulaation kautta: juorujen levittäminen, pilkkaaminen, nolaaminen, ulkopuolelle jättäminen. Koston voi tarjoilla myös houkuttelevassa paketissa, myrkyllisenä lahjana kuten tarun Medeia.

Nainen voi turvautua myös taianomaiseen eli maagiseen ajatteluun toivoen voivansa langettaa kirouksen, käyttää taikoja tai loitsuja koston toteuttamiseksi. Usein nainen käyttää omaa kärsimystään koston ilmaisuna, yrittäen ilmaista miten huonosti häntä on kohdeltu. Kauhein kosto on itsemurha.

Rakentava kosto

Kosto (kuten aggressiot yleensä) voi olla rakentavaa tai tuhoavaa. Rakentavassa kostossa nainen pyrkii näyttämään, että hän voi nöyryytyksestä huolimatta menestyä elämässä.

Nainen voi käsitellä kostonhimoaan myös luovuuden keinoin. Esimerkiksi Elina Reenkola otti italialaisen taiteilijan Artemisia Gentileschin (1593-1652), joka nuorena naisena joutui raiskatuksi ja julkisesti häpäistyksi. Myöhemmin hän työsti kokemuksiaan kuuluisissa
maalauksissaan, joissa hän kuvasi mm. Raamatun kostavaa Juditia sekä katuvaista ja melankolista Maria Magdalenaa.

Kosto äidille

Äidiltä odotetaan enemmän kuin keneltäkään muulta. Siksi myös pettymykset ja niistä kumpuava viha sekä kostonhimo äitiä kohtaan on vahva. Nainen voi kostaa äidilleen pyrkien mitätöimään äitiyden, halveksien äidin (tai naisen) roolia. Elina Reenkola käytti termiä ”sisätila-aggressiot” kuvaamaan sitä kostoa, joka kohdistuu toisen naisen tai omaa sisätilaa ja sen symbolisia ilmenemismuotoja kohtaan. Omalla ruumiillaan kostaminen voi ilmetä myös tyttöjen irrallisina seksisuhteina ja suojaamattomina yhdyntöinä, viiltelynä, anoreksiana tai bulimiana (naiseuden tuhoaminen).

Voiko lapselleen kostaa?

Uutta äitiä voivat rakkaan vauvan herättämät aggressiot pelästyttää. Vauvan hoitamiseen liittyvä vastuu ja sitovuus saattaa tuntua ylivoimaiselta rasitukselta, joka herättää kostonhimoa vauvaa kohtaan. Viha ja kostonhalu eivät kuitenkaan kuulu äitiyden ihanteisiin. Seurauksena on usein synnytyksenjälkeinen masennus, äidin tunteet kääntyvät sisäänpäin.

Myöhemmässä vaiheessa äidin kosto lapselleen saattaa kummuta esim. siitä, että lapsi ei täytäkään äidin narsistisia toiveita menestyksestä ja hienosta urasta. Myös avioerotilanteissa lapset saattavat joutua äidin koston kohteeksi, jos nämä eivät esim. hyväksykään äidin uutta kumppania tai jos lapset ystävystyvät äidin entisen miehen uuden kumppanin kanssa.

Kosto miehelle

Nainen ja mies esiintyvät ajattelussamme usein hyvä-paha –akselilla, nainen hyvänä elämänsuojelijana ja mies pahana hyökkääjänä. Tästä yksipuolisesta näkemyksestä saattaa kummuta naisen viha vallankäyttäjiä (miehiä) kohtaan, jos hän on naisena kokenut sortoa, väkivaltaa ja ruumiinsa häpäisyä. Pahimpia naisen häpäisyn muotoja ovat raiskaus ja insesti.

Nainen voi kostaa yleisesti miehille, jos hän on kokenut lapsuudessaan
epäoikeudenmukaista kohtelua isältään. Kosto voi ilmetä esim. verbaalisena kastraationa mitätöiden miehen suoritukset ja saavutukset. Kosto voi suuntautua omiin poikiin tai poikiin yleisesti. Kosto voi ilmetä julkisuudessa kuvaten mies irstailevaksi siaksi.
Seksi voi olla vallan ja koston väline vailla rakkaudellisuutta: valloitukset ja jättämiset, viettelyt, seksistä kieltäytyminen.

Vanhemmuuden alueella nainen voi ottaa uhrautuvan marttyyriäidin roolin epäsuorana kostona. Nainen voi kostaa miehelle myös hallitsemalla tietoa lapsen alkuperästä, pyrkien mitätöimään isyyden. Avioerotilanteissa nainen voi käyttää lapsiaan koston välineenä esim. pyrkien epäämään isältä tapaamisoikeuden.

Lapsettomuus saattaa herättää naisessa syvää kostonhalua miestään kohtaan, jota hän voi syyttää kohtalostaan.

Kosto, suru, anteeksianto

Tilastojen mukaan naisten väkivalta on lisääntynyt viime vuosina. Naisten tekemä väkivalta on myös raaistunut ja väkivaltaiset teot ovat samantyyppisiä kuin miehillä: puukot, pullot ja kivet ovat osa väkivallan ”tasa-arvoa”. Motiivina on usein kosto. Usein naiset tekevät väkivaltarikoksia yhdessä.

Tyttöjen väkivaltaisen käyttäytymisen lisääntyminen näkyy katukuvassakin: tyttöporukat tappelevat keskenään ja käyttävät samanlaista väkivaltaa kuin pojatkin.

Elina Reenkola päätti esityksensä pohdintaan, miten omia koston tunteitaan voisi käsitellä. Täytyy tiedostaa koston pyrkimyksensä, tunnistettava häpeän ja raivon tunteensa. Vasta tämä voi tehdä mahdolliseksi kokemansa loukkauksen suremisen. ”Luopuminen kostosta vaatii koettujen nöyryytyksien suremista.”

Kirjoittaja
Lauri Pohjanpää
Meilahden kampuskirjasto Terkko

MyTerkko – personoitava aloitussivu terveysalan ammattilaisille

Vuodenvaihteessa avautui uusi, personoitava terveysalan verkkopalvelu MyTerkko. Se on terveysalan ammattilaisen henkilökohtainen aloitussivu, jonka kautta voi käyttää Terkon verkkopalveluja ja tietokantoja. Palvelun ideana on, että käyttäjä voi itse muokata aloitussivusta omia tarpeitaan vastaavan kokonaisuuden.

MyTerkko-palvelun käyttöliittymä

MyTerkko-palveluun on koottu keskeisimpiä lääke- ja terveystieteen tietokantoja, verkkopalveluita ja -aineistoja. Sisältövalikoimaan kuuluu palvelukohtaisia (esim. Terveysportti) ja aiheenmukaisia (esim. hoitotiede, näyttöön perustuva lääketiede, psykiatria) sisältökokonaisuuksia,  uutisikkunoita, tietokantojen hakusovelluksia (esim. Medic, PubMed, Ovid Medline & Vertex) sekä verkkolehtiä. Palveluun on integroitu myös uutuusseurantapalvelu FeedNavigator, jonka avulla käyttäjä voi tehdä uutuusseurannan valitsemiinsa tieteellisiin lehtiin, uutisiin ja blogeihin. MyTerkon useimpien sisältöikkunoiden (widget) alareunasta löytyy lisäksi hakuominaisuus.

Käyttäjä voi muokata oman sivunsa näkymää järjestämällä sisältöikkunat haluamallaan tavalla ja poistamalla tai piilottamalla tarpeettomat sisällöt. Käyttäjä voi lisätä sivulleen myös omia linkkejä ja uutissyötteitä. Valitut sisällöt päivittyvät jatkuvasti ja valinnat säilyvät tallessa käyttäjän palatessa sivulle uudestaan. Palvelu ei vaadi kirjautumista, sillä omat valinnat tallentuvat selaimen evästeisiin.

MyTerkko on avoin kaikille, mutta osa sen sisällöistä on käytettävissä ainoastaan Helsingin yliopiston ja HYKS:n verkossa. Palvelun on kehittänyt Terkon it-asiantuntija Pasi Keski-Nisula yhteistyössä Terkon tieteenalapalveluiden kanssa. MyTerkko-palveluun voi tutustua osoitteessa: http://www.terkko.helsinki.fi/, josta löytyvät myös yksinkertaiset ohjeet oman sivun personointiin.

Linkit

Teksti
Anna-Mari Koivula
Meilahden kampuskirjasto Terkko

Groups – uusi ryhmätyökalu lääketieteen opiskelijoille ja tutkijoille

Groups on Terkossa kehitetty, verkkopohjainen ryhmätyökalu lääketieteen opiskelijoille ja tutkijoille. Se soveltuu ryhmien sisäiseen viestintään sekä dokumenttien säilyttämiseen ja muokkaamiseen. Lisäksi Groupsissa on kalenteri, jonka avulla ryhmän jäsenet pysyvät ajan tasalla oman ryhmänsä tulevista tapahtumista.

Lääketieteen opiskelijoille on luotu valmiiksi vuosikursseittain omat ryhmätyöalueet, joita voidaan käyttää Digitaalisen kurssikirjaston rinnalla luentomuistiinpanojen ja ryhmätöiden tekemiseen. Ryhmätyökalun ominaisuuksia tullaan jatkossa kehittämään ja laajentamaan opiskelijoiden käyttötarpeita ajatellen.

Tutkijoille Groups soveltuu esimerkiksi yhteisartikkelin tai projektisuunnitelman työstämiseen. Se sopii hyvin kansainvälisten tutkijaryhmien käyttöön; jokaisella ryhmän jäsenellä on pääsy ryhmätyöalueelle mistä tahansa verkkoyhteyden avulla. Ryhmän kaikki tekstit ja dokumentit ovat koottuna yhteen paikkaan, eikä niitä ole tarvetta lähetellä sähköpostilla ryhmän jäseneltä toiselle.

Uusia ryhmätyöalueita voi luoda kirjautumalla Groupsiin yliopiston pääkäyttötunnuksella (eli ns. lyhyttunnuksella). Helsingin yliopiston ulkopuoliset jäsenet saavat rekisteröitymällä käyttöönsä tunnukset.

Näkymä Terkon henkilökunnan lukupiirin ryhmätyöalueesta.
Kuvassa Terkon henkilökunnan lukupiirin ryhmätyöalue.

Keskustelufoorumi, kalenteri ja muita ominaisuuksia

Groups soveltuu ryhmien keskustelufoorumiksi, kalenteriksi ja yhteisöllisen työskentelyn välineeksi. Verkkopohjaisen ryhmätyövälineen käyttöliittymä on selkeä ja helppokäyttöinen, eikä käyttäjältä tai ryhmän perustajalta vaadita mitään erityistaitoja. Jokaisella ryhmän jäsenellä on oikeus lähettää viestejä, muokata dokumentteja ja lisätä tapahtumia kalenteriin ryhmätyöalueella.

Groupsissa on tavallista tekstinkäsittelyohjelmaa muistuttava editori. Ryhmätyöalueelle lisättyjen viestien ja dokumenttien vanhatkin versiot tallentuvat, joten muutoksia on helppo jäljittää. Aiemmat versiot voi tarvittaessa palauttaa, samaan tapaan kuin Wikissä. Viestien yhteyteen voi liittää liitetiedostoja ja niitä on mahdollista kommentoida.

Viestiin voi halutessaan lisätä ajankohdan, jolloin merkintä päivittyy myös kalenteriin.  Jokaisella ryhmällä on käytössään oma kalenteri, josta saa halutessaan näkyviin päivä-, viikko-, kuukausi- tai vuosinäkymän.

Groups sisältää lisäksi kysely- ja hakutoiminnot. Kyselytoiminnon avulla ryhmän jäsenet voivat esimerkiksi äänestää seuraavasta kokousajasta. Ryhmätyöalueen sisällöistä voi hakea yksinkertaisella sanahaulla. Hakuikkunan alasvetovalikosta haku on mahdollista kohdistaa myös Terkon muihin verkkopalveluihin (Medic, FeedNavigator, Digitaalinen kurssikirjasto jne.) tai yliopiston sivuihin.

Rss-kuvakeUusimpia ryhmän viestejä ja kalenteritapahtumia voi seurata verkkosyötteen avulla. Oranssinvärisestä rss-kuvakkeesta saa verkkosyötteen esiin ja tilattua omaan selaimeen.

Groups on tehty avoimen lähdekoodin Drupal-sisällönhallintajärjestelmällä ja siihen voi lisätä uusia ominaisuuksia ns. moduuleilla. Ryhmätyökalua  kehitetään edelleen käyttäjien toivomusten pohjalta.  Kehitystoiveita  ja -ideoita  otetaan mielellään vastaan.

Groups
http://www.terkko.helsinki.fi/groups

Groups Development
https://otto.terkko.helsinki.fi/groups/development

Kirjoittaja:
Anna-Mari Koivula
Terveystieteiden keskuskirjasto

Terkon web 2.0-palveluja, -sovelluksia ja yhteistyötä

Terkossa on menneen kesän ja kevään kuluessa otettu käyttöön useita sosiaalisen median palveluja, kehitetty omia web 2.0 -sovelluksia ja viritelty yhteistyötä aiheen tiimoilta mm. EAHIL:n piirissä.

Tutkimusjulkaisuille näkyvyyttä jaettujen kirjanmerkkien avulla ja muita yhteisöpalvelujen käyttötapoja

Social bookmarking -palveluilla tarkoitetaan ns. yhteisöllisiä kirjanmerkkejä. Näihin palveluihin voi lisätä kiinnostavia linkkejä ja jakaa niitä muiden käyttäjien kanssa. Terkko lisää käyttämiinsä tieteellisiin social bookmarking -palveluihin (CiteULike, Connotea, 2collab) Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ja HUSissa tuotettujen julkaisujen viitetietoja ja linkit. Näin julkaisut saavat lisää kansainvälistä näkyvyyttä ja ovat osa tutkijoiden verkkoyhteisöä.

Verkkosyötteet tarjoavat helpon ja aikaa säästävän tavan jakaa sisältöjä useammallekin foorumille. Terkon uutisia voi seurata nyt  esimerkiksi myös Twitterin tai Facebookin kautta. Näihin yhteisöpalveluihin uutiset päivittyvät verkkosyötteen avulla.
Terkon Slideshare-sivuilta löytyy kirjaston palveluihin liittyviä konferenssiesitelmiä ja muita esityksia.  Flickrissä voi puolestaan selailla kirjaston julkista kuva-albumia. Nämä ja muita Terkon käyttämiä web 2.0-palveluja on koottu sivulle: http://www.terkko.helsinki.fi/web2.0.htm

Hakusovelluksia ja personoitavuutta

Terkossa on kehitetty NetVibesin, iGooglen ja Facebookin käyttäjiä varten hakusovellukset,  jotka tarjoavat hakumahdollisuuden Terkon tärkeimpiin verkkopalveluihin. NetVibes ja iGoogle ovat personoitavia aloitussivuja, joille voi lisätä ja järjestää sisältöä, mm. verkkosyötteitä ja erilaisia sovelluksia oman valintansa mukaan. Lisäämällä Terkon hakusovelluksen (Netvibes widget,  iGoogle gadget) omille NetVibes tai iGoogle-sivuilleen käyttäjä saa suoran hakumahdollisuuden Terkon www-sivuihin, Medic-tietokantaan, FeedNavigator-uutuusseurantapalveluun, Digitaaliseen kurssikirjastoon, PubMediin ja Terkon avoimeen julkaisuarkistoon (TDS) sekä yliopiston sivuihin ja Helka-tietokantaan. Facebookia varten on kehitetty vastaava sovellus, jonka käyttäjä voi lisätä omille Facebook-sivulleen.

Terkon etusivua on nyt mahdollista personoida lisäämällä sivulle omia linkkejä kirjanmerkkien tapaan. Omat linkit tulevat näkyviin ylimpänä oikeassa yläreunassa kohdassa Pikalinkit. Lisätyt linkit tallentuvat myös FeedNavigatoriin “Pikalinkit” -syötteeksi. Terkon sivulta kohdasta ”Kaikkien linkit” voi katsoa mitä linkkejä muut ovat lisänneet. Ominaisuus on toistaiseksi käytössä ainoastaan Helsingin yliopiston ja HYKS:n verkossa.

Uutuusseurantaa verkkosyötteiden avulla

Uutuusseuranta verkkosyötteiden avulla ei ole enää aivan uusi asia. Nykyään useimmat lääketieteelliset lehdet tarjoavat mahdollisuuden seurata uutuusartikkeleita verkkosyötteen avulla.  FeedNavigator – Terkon rss-syötteitä hyödyntävä, terveysalan uutuusseurantapalvelu avattiin noin neljä vuotta sitten. Vuosien kuluessa siihen on valikoitunut yhä kattavampi valikoima terveysalan tiedonlähteitä ja palvelu on kerännyt kansainvälistäkin tunnustusta. Péter Jacsó arvioi FeedNavigatorin Online-lehden (July/August 2009) kolumnissaan ja piti palvelun valtteina nopeutta ja lähteiden laatua. Uutuusseurantapalvelun avulla voi seurata terveysalan uusimpia artikkeleita, blogeja, uutisia ja Helsingin yliopiston lääketieteellisiä julkaisuja.

Kirjastoammattilaisia kiinnostanee, että terveysalan lisäksi FeedNavigatoriin on kerätty myös kirjastoalan tiedonlähteitä. Lehtien aihevalikoimasta löytyy ”Library and Information Sciences” -kategoria ja blogivalikoimasta myös kirjastoalan blogeja.

Uutuusseurantapalvelun käyttäjä voi räätälöidä itselleen oman sivun valitsemalla itseään kiinnostavat tiedonlähteet tai tehdä jatkuvasti päivittyvän haun haluamillaan hakusanoilla. Palvelun bookmark-toiminnon avulla kiinnostavimpia linkkejä voi siirtää useisiin social bookmarking -palveluihin ja jakaa muiden kanssa. Uutuusseurantapalvelu on kaikille avoin ja maksuton, eikä siihen tarvitse rekisteröityä.

Yhteistyötä EAHIL:n ja lääketieteellisen tiedekunnan kanssa

Terveystieteellisten kirjastojen v. 2008 Helsingissä järjestetyn EAHIL-konferenssin järjestelyissä web 2.0-välineet olivat aktiivisessa käytössä ja aihe vahvasti esillä myös konferenssin tieteellisessä ohjelmassa. Sama suuntaus jatkui tänä vuonna, kun EAHIL perusti oman erityistyöryhmän pohtimaan Web 2.0 -työkalujen hyödyntämistä. EAHIL Web 2.0 Taskforce piti järjestäytymiskokouksensa kesäkuussa 2009 Dublinin EAHIL-Workshopin yhteydessä. Dublinin Workshopista voi lukea lisää Katri Larmon konferenssiraportista.

Muita yhteistyöhankkeita on lääketieteellisten tiedekuntien Second life -pilotti, jossa päämääränä on luoda virtuaalimaailma Second Lifeen suomalaisten lääketieteellisten tiedekuntien yhteinen alue. Suomalaisten oppilaitosten saaristo SecondLifessa on nimeltään EduFinland. Siellä sijaitsee myös Helsingin lääketieteellisen tiedekunnan virtuaalitontti, jossa Terkko on mukana. Lääketieteellisten tiedekuntien Second life -avajaisia vietettiin tänä syksynä samanaikaisesti yliopiston avajaisten kanssa.

Web 2.0 työkaluja, niiden merkitystä ja sosiaalisen verkon mahdollisuuksia tullaan käsittelemään myös syksyllä alkavassa Helsingin yliopiston kirjaston koulutuksessa ”Changing Spaces”.

Linkit:

Kirjoittaja
Anna-Mari Koivula
Terveystieteiden keskuskirjasto

Riga Stradins yliopiston kirjastonhoitajat opintoviikolla Terkossa

Viime toukokuussa Terkko sai vieraita Latviasta. Kuusi kirjastonhoitajaa Riga Stradins yliopiston kirjastosta tutustui opintoviikon aikana Terkon palveluihin ja työtapoihin sekä tietysti myös työntekijöihin. Opintoviikon rahoitus järjestyi Erasmus-apurahan avulla.

Vieraat saivat etukäteen opintoviikon ohjelman, jonka Terkon informaatikko Tiina Heino oli valmistellut vieraiden omien toivomusten pohjalta. Ohjelma sisälsi tutustumista Terkon verkkopalveluihin, kokoelmiin, luettelointiin, hankintaan, asiakaspalveluun ja informaatiopalveluun. Latvialaisia kiinnosti erityisesti mm. Terkon tuottama Medic-tietokanta. Latviassa ei vastaavaa kansallista terveysalan tietokantaa ole.

Viikon aikana vieraat tutustuivat myös Eduskunnan kirjastoon ja vapaa-aikanaan Helsingin nähtävyyksiin. Osalle latvialaisista vierailu oli ensimmäinen Suomessa.

Terkon informaatikot vaihtavat kokemuksia latvialaisten kollegojensa kanssa. Kuva: Jussi Männistö
Terkon informaatikot vaihtavat kokemuksia latvialaisten kollegojensa kanssa. Kuvassa vasemmalta Ilze Siliņa-Čukure, Linda Rudzīte, Katri Larmo ja Tiina Heino.

Latvialaiset esittelivät terkkolaisille myös omaa kirjastoaan. Riga Stradins yliopistossa koulutetaan lääketieteen ja terveydenhuollon ammattilaisia. Yliopiston kirjasto on avoin yliopiston opiskelijoille ja tutkijoille. Se on maansa WHO:n tietopalvelukeskus, kuten Terkko on Suomessa. Latvian WHO:n tietopalvelukeskuksella on runsaasti oheistoimintaa; WHO:n teemapäivien yhteydessä kirjastossa järjestetään aiheisiin liittyviä näyttelyitä ja luentosarjoja. WHO:n julkaisujen tiivistelmiä myös käännetään kirjastossa latviaksi ja tietopalvelukeskus pitää yllä omaa blogia.

Päivi Pekkarinen esittelee WHO.n tietopalvelukeskuksen toimintaa. Kuva: Jussi Männistö
Päivi Pekkarinen esittelee WHO.n tietopalvelukeskuksen toimintaa Terkossa Ilona Kaucelle ja Ingrida Holmalle.

Muutaman viime vuoden aikana Terkossa on ollut vastaavalla opintoviikkovierailulla kirjastonhoitajia Venäjältä, Tsekin tasavallasta ja Liettuasta. Vierailut ovat olleet onnistuneita sekä vieraiden että isäntien mielestä. Viikon aikana ehtii tutustua kollegoihin, vertailla työtapoja ja jakaa kokemuksia. Oppivana osapuolena ovat myös vastaanottavan kirjaston työntekijät, eivät ainoastaan vierailijat.

Terkon työntekijät ja latvialaiset kollegat yhteiskuvassa. Kuva: Jussi Männistö
Terkon työntekijöitä ja latvialaisia kollegoja yhteiskuvassa.

Jäähyväistunnelmia vierailun viimeisenä päivänä. Kuva: Jussi Männistö
Jäähyväistunnelmia vierailun viimeisenä päivänä.

Kirjoittaja
Anna-Mari Koivula
Terveystieteiden keskuskirjasto
Kuvat
Jussi Männistö
Terveystieteiden keskuskirjasto

Helsingin yliopiston kirjaston nimimuodot

Konsistori päätti kokouksessaan 3.6.2009 yliopiston uuden, 1.1.2010 toimintansa aloittavan, Helsingin yliopiston kirjaston nimimuodot.

Kirjaston nimi ruotsiksi on Helsingfors universitets bibliotek ja englanniksi Helsinki University Library.
Kirjaston kampusyksiköiden nimet ovat:

Keskustakampuksen kirjasto
Campusbiblioteket i centrum
City Centre Campus Library

Kumpulan kampuskirjasto
Campusbiblioteket i Gumtäkt
Kumpula Campus Library

Meilahden kampuskirjasto Terkko
Campusbiblioteket Terkko i Mejlans
Meilahti Campus Library Terkko

Viikin kampuskirjasto
Campusbiblioteket i Vik
Viikki Campus Library

Lisätietoja: