E-kirjat automaattisesti Helkasta BookNavigatoriin ja Terkko Navigatoriin -välähdyksiä sisällönkuvailun kulissien takaisesta arjesta

Sisällönkuvailijan työvälineitä silloin joskus …

Nyt kirjat tulevat Helkasta automaattisesti BookNavigatoriin ja Terkko Navigatoriin Terkon innovaation ansiosta. Helkan luokitustietoja hyödyntäen e-kirjat saadaan siirtymään suoraan BookNavigatorin ja Terkko Navigatorin kategorioihin, mappaustaulukon ohjaamalla tavalla.

Terkossa lääketieteen ja hoitotieteen kirjojen sisällönkuvailussa käytetään ensisijaisesti MeSH– ja FinMeSH-asiasanastoja ja NLM-luokitusta sekä tarvittaessa LC-luokitusta.



www.nlm.nih.gov/class/ (vapaasti verkossa)



classificationweb.net/ (maksullinen, HULib neljän samanaik. käyttäjän lisenssi)

www.loc.gov/catdir/cpso/lcco/ (vapaasti verkossa)

 


BookNavigatorin aivot on Category Management. Mappaustaulukossa määritellään kategoriat ja niitä vastaavat luokat, tieteenalasta riippuen LC-, NLM- ja Dewey-luokituksista.

Taulukkoa voi päivittää jatkuvasti.

Terkko Navigatorissa kategoriat ovat lääketieteen erikoisaloja sekä hoitotieteellistä aineistoa. BookNavigatorissa on monialaisesti meidän yliopiston eri tieteenaloja.

terkko.helsinki.fi/booknavigator

 

Helkan tietue Miller’s anesthesia 2015

BookNavigaattoriin tehdään automaattinen päivitys Helkasta. Päivitysohjelma

ajetaan joka sunnuntai-ilta. Kirjoja voi toki lisätä ja niiden tietoja muuttaa muulloinkin.

Kiireisille kliinikoille ja tutkijoille oman erikoisalan aineistot ja palvelut yhdestä osoitteesta terkko.helsinki.fi/anesthesiology-and-intensivecare .


www.terkko.helsinki.fi/millers-anesthesia

Tietotekniikkapäällikkö Pasi Keski-Nisula on kehittänyt BookNavigatorin ja Terkko Navigatorin teknisen ympäristön. Nykyisin hän toimii Helsingin yliopiston kirjaston Sovelluskehitysryhmän esimiehenä.

Katso myös Eeva Peltosen kirjoitus Verkkarista 4/2014
”E edellä” kirjahankinnassa – menossa ollaan!

Teksti:

Eeva-Liisa Aatola
informaatikko

Heidi Wikberg
kirjastosihteeri

Kokoelmat elävät – CASE Terkko

Meilahden kampuskirjasto Terkossa on kuluneina kuukausina tehty päivittäisten kokoelmatöiden lisäksi karsintaa kokoelmista tulevaa tilauudistusta varten. Tilojen muutoksia ennakoiden organisoitiin painettujen kausijulkaisujen kartoitukset ja poistot. Lehtien lainauksen ja käytön perusteellista analysointia toteutettiin bibliometrisin menetelmin ja tilastojen avulla. Tarkoitus on karsia kokoelmista ne lehdet, joiden käyttö on marginaalista. Ensisijaisesti päämääränä on ollut saada haltuun ydinkokoelma, joka palvelisi parhaalla mahdollisella tavalla Terkon asiakkaita; opiskelijoita, lääkäreitä ja tutkijoita.

Käytännön karsintatyössä on Helkasta poistettu lehtitietueita ja Varastokirjastoon on pakattu lehtiä, paperi- ja energiahyötylaatikoihin on päätyneet loput. Terkkoon jäävien lehtien hyllymetrit sekä vuosikartunnat on laskettu.

Kellarin kiinteät hyllyt on vaihdettu Viikistä saatuihin siirtohyllyihin. Kellarin muutosprosessi oli monivaiheinen; vanhojen hyllyjen purkamista, uusien hyllyjen pystytystä, kokoelmien hyllymetrien mittausta ja aineistojen siirtämistä.

Kokoelmatöiden osalta tilanne elää jatkuvasti. Lehtipoistojen rinnalla tehdään karsintaa muistakin aineistoista mm. kirjakokoelmasta. Kirjojen osalta aineisto on pääosin vähän käytettyä vanhaa aineistoa, kun prioriteetti lääketieteen kehittyvässä kontekstissa on nimenomaan uudessa aineistossa. Painettujen aineistojen edelleen vähentyessä Terkko Navigator toimii yhä vahvemmin kokoelmiemme lippulaivana.

Teksti ja kuvat:

Jussi Männistö
tietoasiantuntija

Eila Alestalo
kirjastosihteeri

Henna Sorvali
kirjastosihteeri

Terkon altmetriikkaprosessi takaa tutkimustyön näkyvyyden

Viime vuonna (2013) ’altmetrics’ oli ensimmäistä kertaa suositumpi hakutermi Googlessa kuin ’bibliometrics’. Altmetriikka (jonka osa-alueena voidaan pitää myös artikkelitason metriikkaa) kertoo tutkimusjulkaisun saamasta huomiosta ja muusta aktiviteetista verkkoympäristössä ja on siten tärkeä indikaattori yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaamiselle. Isossa-Britanniassa ja Australiassa näitä lukuja on jo alettu vaatia tutkimuksen evaluoinneissa, joten on todennäköistä, että myös muualla kiinnostutaan altmetriikasta. Helsingin yliopiston kirjaston Terkon altmetriikkaprosessi, joka sai Suomen yliopistokirjastojen neuvoston innovaatiopalkinnon, on kehitetty proaktiivisesti tätä kehitystä silmällä pitäen.

Nykyisin ei enää riitä, että tutkimus saadaan hyväksyttyä jossain arvostetussa tiedejulkaisussa. Helsingin yliopiston kirjaston Meilahden kampuskirjasto Terkko on kehittänyt palveluita, joiden avulla kampuksen julkaistut artikkelit saisivat mahdollisimman suuren näkyvyyden. Nämä näkyvyyspalvelut ovatkin tärkeässä roolissa Terkon altmetriikkaprosessissa (Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja HUSin, eli Helsinki Academic Medical Centerin, artikkeleille), jossa kirjasto on ottanut rohkeasti edelläkävijän roolin kehittämällä toimintamallin, jonka kautta tiedot julkaisuista leviävät verkon eri palveluihin ja sosiaaliseen mediaan.

Terkko seuraa n. 700 Suomessa tutkimusta tekevää lääketieteen tutkijaa ja kerää tiedot heidän julkaisutoiminnastaan Scholar Chart –palveluun. Palvelu näyttää läpinäkyvästi, mitä suomalaisessa lääketieteessä tutkitaan juuri tällä hetkellä. Tutkijoista on tallennettu tekijähaku kansainväliseen PubMed-tietokantaan, josta uudet viitteet kerätään Terkon FeedNavigator-palveluun RSS-syötteiden avulla ja näiden tietojen avulla päivitetään Scholar Chartia reaaliajassa. Osia Scholar Chart –palvelusta on myös upotettu esimerkiksi tiedekunnan ja laitoksien sivuille. Lähiaikoina tullaan Scholar Chart –palvelua laajentamaan myös muille tieteenaloille ensimmäisen kohteen ollessa Viikin kampus.

Altmetriikan seurantapalvelut hyödyntävät mm. ns. social bookmarking –palveluita, joista tärkeimmät ovat CiteULike ja Mendeley. Osana Terkon altmetriikkaprosessia uudet viitteet lisätään myös näihin palveluihin, jolloin artikkelit saavat niissä välittömästi näkyvyyttä.

Mendeleystä viitteet on määritelty menemään automaattisesti suoraan Terkon Twitter-tilille, josta ne löytyvät #HelsinkiAcadMedCent –merkinnällä. Myös Viikin kampuksen julkaisut siirtyvät kasvavassa määrin Twitteriin #ViikkiPubl –merkinnällä. Twitterissä tutkijat voivat vaikkapa käydä uudelleen twiittaamassa niitä edelleen.

Terkon ylläpitämään Helsinki Academic Medical Centerin Facebook-sivulle lisätään tiedot valikoiduista, Julkaisufoorumin kolmostason, artikkeleista. Nämä liitetään myös ImpactStory-altmetriikkapalveluun, jossa yksittäisen artikkelin näkyvyyden ja vaikuttavuuden kehittymistä voi seurata. Sitä kautta löytyy helposti myös toisen altmetrics-lukuja tekevän yrityksen – Altmetric.com’in – luvut.

Näiden lisäksi Pinterestiin kerätään valikoituja kuvia kampuksen open access –julkaisuista.

Terkko tarjoa myös erilaisia metriikkapalveluita Terkko Navigator –verkkopalvelun kautta. Terkko Impact –teemaprofiili kerää kaikki metriikoihin ja rankingpalveluihin liittyvät aineistot yhteen. Täältä löytyy mm. altmetriikkasivu, jonka kautta on mahdollista seurata ko. aiheen uusimpia artikkeleita ja twiittejä.

Terkko Navigator tarjoaa myös tutkijaprofiileja, jotka listaavat tutkijoiden uusimmat julkaisut. Näihin on liitetty ohjelmointirajapinnan (API) kautta myös altmetriikkatietoja mm. ImpactStory ja Altmetric –palveluista. Esimerkiksi Suomen molekyylilääketieteen laitoksen (FIMM) tutkijoita ja heidän julkaisujaan pystyy seuraamaan helposti ao. linkin avulla.

Terkko Kudos on Terkko Navigator –profiili, johon on kerätty kaikki Terkon kehittämät näkyvyyspalvelut, joiden avulla kirjasto pyrkii nostamaan oman kampuksensa julkaisutoiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja maailmanlaajuista näkyvyyttä.

Valikoituja linkkejä:

Terkko Navigator
Scholar Chart
Terkko Kudos
ImpactStory
FIMM-tutkijat Terkko Navigatorissa
SYN innovaatiopalkinto

Teksti:

Jukka Englund
johtava tietoasiantuntija
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuva:

Helsingin yliopisto

Lääkisopiskelijat <3 iPad

Syyslukukaudella 2013 opintonsa aloittaneet lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat saivat opiskeluvälineeksi iPadit.

Tuoreen videon mukaan opiskelijat rakastavat uusia padejaan:
– Jos itsellä on ruma käsiala, padillä saa helposti ja nopeasti siistajä muistiinpanoja, joihin voi liittää kuvia ja hyperlinkkejä, videolla kehutaan.
– Ne ovat suuresti rakastettuja ja erittäin pidettyjä ja erittäin paljon käytettyjä.

Opiskelijat ovat saaneet iPadin mukana tärkeitä elektronisia kurssikirjoja ja lääketieteellisiä sovelluksia käyttöönsä.

Terkosta kerrotaan iPadien muuttaneen kirjaston yleisilmettä.
-Kyllä kirjoja vielä näkyy, mutta padit ovat vallanneet lukutiloissa alaa aikalailla.

Helsingin yliopiston Lääketieteellisessä tiedekunnassa käynnistyi syksyllä 2013 kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä hanke, joka on saanut rahoituksen Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan iPad-hanke from Teemu on Vimeo.