“Lisää muistia! – 50 vuotta tietotekniikkaa Helsingin yliopistossa” -kirja-arvio

Yliopiston tietotekniikan 50-vuotista taipaletta tarkasteleva historiateos “Lisää muistia!” nostaa pintaan muistoja kaikenikäisissä yliopistolaisissa.

Veijo Åbergin kirjoittama historiateos on herkullista luettavaa. Viidessäkymmenessä vuodessa tietotekniikkaympäristö on kokenut kokonaisia paradigman muutoksia. Kirja kertoo tarinan siitä kuinka 60-lukulaisesta keskuskoneiden metsästyksestä ja reikäkorttien polkupyöräilyttämisestä kaupungin halki on päädytty eurooppalaisten yliopistojen verkkojulkaisemisen listojen kärkisijoille. Omakohtaisia kokemuksia yliopiston tietotekniikasta omaava kahlaa kirjaa läpi kuin jännityskertomusta. Kuvituksena olevat valokuvat tuovat käsinkosketeltavaa ajankuvaa eri vuosikymmeniltä.

Yliopiston tietoteknisen historian käänteet herättävät henkilökohtaisiakin muistoja. Itse tulin yliopistolle opiskelijana 90-luvun puolivälissä. Olin rinkutellut modeemeilla bbs-järjestelmiin jo 90-luvun alusta alkaen, mutta yliopiston tietoverkko tuntui silti lähes tieteisfantasialta. Istuin muutaman vuoden sitkeästi tietokoneluokissa siitä huolimatta että verkon toiminta oli “jatkuvien laite- ja ohjelmisto-ongelmien loppumattomalta tuntuvaa painajaista.” (s.147) Muistan kuinka koneelta ei halunnut poistua verkon toimimattomuuden aikaankaan, jotta ei vain olisi menettänyt minuuttiakaan verkon ajoittaisista toimintajaksoista.

Entäpä kuinka moni muistaa Gopher-tekniikalla pyörineet Heli-kioskit? Heli lanseerattiin yliopistolla 1992 avajaiskarnevaalien yhteydessä. Sen oli tarkoitus olla “uusi sähköinen koko yliopiston tiedotustoiminnan mullistava järjestelmä”. Jotenkin mieleen nousee kesällä 2011 julkistettavan Flamman mainoslauseet.

Lisää muistia! -kirjassa on myös muistoja world wide webin alkutaipaleelta. Ensimmäinen verkko-lehti julkaistiin yliopistolla 1994, mutta koko www:n ei oikeastaan ilmiönä uskottu leviävän. Verkon luultiin romahtavan parissa vuodessa sinne laitettujen kuvien takia. Ensimmäisen verkko-artikkelin tekijäkin oli kuulemma kovin vaivautunut, koska ei uskonut tieteellisen artikkelin oikein sopivan internetiin. (s. 156)

Kehitys edistyy, mutta miltäköhän nykyiset asenteemme ja ennakkoluulomme näyttävät parinkymmenen vuoden päästä?

Kirjoittaja:

Jussi Omaheimo
Viestintäsuunnittelija

Hallinto- ja kehittämispalvelut
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvat

Jussi Omaheimo