Kirjasto osana opiskelijan tukiverkostoa

Helsingin yliopiston kirjasto palvelee useita asiakasryhmiä, joilla on erilaisia tarpeita. On opiskelijoita, opettajia, tutkijoita ja muuta henkilökuntaa, sekä alumneja joiden työtä haluamme tukea, unohtamatta yliopiston ulkopuolelta tulevia asiakkaita.

Pelkästään opiskelijan status kätkee sisälleen erilaisia vaiheita, joiden läpäisemistä kirjasto pyrkii aktiivisesti tukemaan.

Kirjastosta saa aina jonkun kiinni ja neuvoa voi kysyä, jos on pulassa. Tavoitteena on, että opintojen reitit olisi hyvin ennakoituja.

Kirjastokierroksilla alkuun

Uuden opiskelijan aloittaessa opintiensä, kirjasto pyrkii heti alkuun iskemään perustiedot toiminnastaan fuksin tajuntaan kirjastokierroksien avulla. Kierrokset toteutetaan yhteistyössä tiedekuntien ja kirjaston kouluttamien tuutoreiden kanssa. Tuutorit esittelevät kirjaston fyysiset palvelut ryhmätyötiloista kopiokoneisiin, mutta kertovat myös sähköisistä palveluista.

– Tänä keväänä painotimme tuutorikoulutuksessa e-aineistojen mahdollisuuksia, informaatikko Erva Kostiainen kertoo.

Syksyisin järjestettävillä orientaatioluennoilla kirjasto on myös näkyvästi läsnä. Orientaatioluennoilla käydään läpi ns. perusjutut, kuten kirjastokortin hankkiminen, verkkoaineistot, tietokannat ja kokoelmat, sekä kirjaston tarjoamat koulutukset.

– Jokaisella kampuksella orientaatioluennot ja fuksikierrokset järjestetään omat erityistarpeet huomioon ottaen, Kostiainen lisää.

Tiedonhankinnan toukasta perhoseksi

”Olen pulassa. Ohjaajani neuvoi minua ottamaan yhteyttä kirjastoon. Osaatko neuvoa, miten haen aiheestani?”
”Kiitos todella paljon näistä tiedoista. Olen erittäin huojentunut.”

Suoritettuaan kaikille pakollisen TVT-ajokortin, opiskelijalla on perusvalmiudet tiedonhankintaan. Mutta viimeistään kandiseminaariaiheen kutitellessa aivonystyröitä, voi opiskelija tuntea itsensä voimattomaksi yrittäessään napata aiheeseensa liittyvää aineistoa vellovasta tietomerestä. Tähän tarpeeseen vastaa suoraan oman alan tiedonhankinnan koulutus. Yleisien kurssien lisäksi on mahdollista varata henkilökohtaista tiedonhankinnan ohjausta tietoasiantuntijalta.

– Esimerkiksi hakusanat saattavat tuottaa päänvaivaa. Harvemmin ohjaukseen hakeutuu sellaisia, jotka eivät osaa yhtään mitään, lähinnä moni tulee varmistamaan, että on tehnyt oikein, Kostiainen hymyilee.

Tukena opinnäytetyön teossa

Opinnäytetyöntekijän polku on reititetty niin, että tieteellistä hakua opiskellaan ainakin ensimmäisen vuoden aikana, kandintyötä tehdessä sekä kerrataan ja syvennetään oppimista maisterivaiheessa. Tutkijakouluissa onkin omat kuvionsa ja silloin perehdytään mm. tutkimusdataan, julkaisemiseen, tutkijan verkkonäkyvyyteen ja bibliometriikkaan.

Opinnäytetyöntekijä saa kirjastosta tukea lähinnä kahden tyyppiseen tarpeeseen: 1) miten löydän olennaiset aineistot tutkimusaiheestani ja 2) miten pidän järjestyksessä löytyneet aineistot viitteidenhallintaohjelmalla. Kirjasto tukee sekä hankkimalla aineistot että opastamalla niiden käytössä.

Tukea on tarjolla monessa muodossa:
oppaat verkossa
avoimet lähiopetukset
kandi- ja graduseminaareihin tms. kursseihin integroidut lähiopetukset (tai monimuoto-opetukset, joissa aineistoa ja opetusta on myös verkossa)
-neuvonta tiskillä, verkossa, puhelimessa ja ajanvarauksella.

Tukiverkosto valmiudessa

Kirjasto on vain yksi monien opiskelijalle tukea ja ohjausta antavien tahojen joukossa. Siksi yhteistyö ja rajallisten resurssien yhdistäminen on tärkeää.

Syyskuun alussa ajattelun ja tieteen kaupunkifestivaalissa Thinkfestissä oli Iso-G tekemättä -keskustelutilaisuus, jossa kirjaston tietoasiantuntijat, opintopsykologi ja Kielikeskuksen opettaja ja opiskelijat kertoivat, mitä on tarjolla graduntekijän tueksi ja pohtivat graduntekijä tarvitsee.

Keskustelutilaisuus poiki uusia ideoita, miten voisimme tukea opinnäytetyöntekijää. Kirjaston kursseista ja palveluista voisi aina tiedottaa paremmin ja oikeampaan aikaan (sitä yritämme, mutta tsempattavaa on). Antaisiko potkua graduntekoon vaikkapa kerran lukukaudessa järjestettävä gradufestari, jossa olisi mukana eri tahoja, joiden apua graduntekijä tarvitsee: opintopsykologit, tietoteknikkapalvelut, kirjasto, Kielikeskus jne. Festarilla voisi olla non-stop työpajoja, miniluentoja, keskusteluja, alkusysäyksiä gradupiireille tai muille itseapuryhmille. Kirjasto tarjoaa jo nyt tukea opintopiireille esim. opintopiiriwikin avulla. Olisiko ohjeistuksen ja fyysisen ja virtuaalitilan lisäksi tarvetta myös match making -tilaisuuksille, joissa samoja kysymyksiä pohtivat opinnäytetyöntekijät tapaisivat ja perustaisivat tsemppiryhmiä.

On monia keinoja tukea opinnäytetyöntekijää. Mitä ideoita sinulla on?

Mietteitä ja palautetta

Pieni gallup-kierros pääkirjaston ja Kumpulan kampuskirjaston tiloissa paljasti, että ponnistelumme eivät ole menneet hukkaan. Tiedonhankinnan kursseja ja e-aineistojen mittavaa lisäämistä kiiteltiin. Lisäksi, varsinkin fuksit, pitivät tärkeänä asiakastietokoneiden ja työskentelytilojen saatavuutta kirjastoissamme. Asiakasneuvojamme saavat papukaijamerkin; useampi kiitti nopeasta ja ystävällisestä palvelusta.

Tässä muutama kommentti:

Teksti:

Päivi Helminen
Informaatiolukutaidon opetuksen koordinaattori

Helena Hiltunen
Verkkotoimittaja

Video:

Helena Hiltunen

Kuva:

Suvi Kataja

Tohtorikoulutuksen kehittäminen ja kirjasto

Suomen Akatemia on siirtämässä vastuuta tohtorikoulutuksesta kokonaan yliopistoille. Nykyiset Suomen Akatemian rahoittamat tutkijakoulut toimivat ainakin vielä kesken olevan rahoituskauden loppuun.  Tulevaisuudessa Akatemian suositus on, että jokainen väitöskirjan tekijä kuuluisi tutkijakouluun.

Helsingin yliopistossa ei ole tähän mennessä ollut yliopiston omaa tutkijakoulua.  Yliopistossa käynnistettiin vuoden alussa tohtorikoulutuksen kehittämisprojekti, jonka asettaman toimikunnan on tarkoitus jättää konkreettiset ehdotuksensa vuoden loppuun mennessä. Kirjaston on tärkeää seurata muuttuvaa yliopistoa ja kuunnella tarkalla korvalla esimerkiksi sitä, tulisiko tutkijakoulujen myötä tohtorintutkintoon sisältymään yhteisiä, tutkijan käytännön taitoihin liittyviä opintoja.

Tohtorikoulutuksen kehittämisprojekti

Tohtorikoulutustoimikunnan laatimat vaihtoehdot tohtorikoulutuksen järjestämisestä Helsingin yliopistossa ovat olleet kesän ajan kommenttikierroksella tiedekunnissa, tohtoriohjelmissa ja yliopiston muissa erillislaitoksissa. Kommenttikierroksen vastauksista järjestettiin kaikille avoin keskustelutilaisuus 16.10. 2012 Arppeanumissa, jossa puhuivat rehtori Thomas Wilhelmsson, vararehtori Johanna Björkroth ja tohtorikoulutustoimikunnan puheenjohtaja prof. Eila Helander. Kommenttien kokonaisuutta tarkasteli dosentti Kirsi Pyhältö. Töitä ohjaavat professorit, jatkokoulutuksen parissa työskentelevät koordinaattorit ja tiedekuntien edustajat esittivät tilaisuudessa runsaasti kysymyksiä.

Nykyisin vastuu tohtorintutkinnoista on tiedekunnilla, jotka yhdessä laitosten kanssa valitsevat jatko-opiskelijat, laativat tutkintovaatimukset ja myöntävät tutkinnot. Monet jatko-opiskelijat opiskelevat tohtoriohjelmissa, jotka voivat olla esim. yliopiston sisäisiä, verkostomaisia kansallisia ohjelmia tai kansainvälisiä ohjelmia. Väitöskirjoja tehdään myös tutkimusryhmissä, projekteissa ja muilla tavoin oppiaineiden yhteydessä.

Tohtorikoulutustoimikunta ehdottaa tutkijakoulujen perustamista Helsingin yliopiston sisälle koordinoimaan jatkokoulutuksen hyviä käytäntöjä ja keskittämään hallintoa. Uudessa mallissa toimijoita olisivat edelleen niin tiedekunta kuin tohtoriohjelmatkin, mutta tutkijakoulu voisi huolehtia vähintään jatko-opiskelijavalinnan hallinnollisesta puolesta, tutkintoon kuuluvista yleisistä opinnoista ja vastaisi ohjausjärjestelyn kokonaisuudesta. Tohtorikoulu voisi myös viestiä tohtorintutkinnoista ulospäin. Tavoitteena on parantaa koulutettavien tasa-arvoa ja esimerkiksi taata jokaiselle väitöskirjantekijälle ohjaaja koko prosessin ajaksi. Tutkinnot myöntäisi edelleen tiedekunta ja tutkinnon tieteenalaspesifisistä opinnoista voisi vastata mahdollinen tohtoriohjelma.

Toimikunnan ehdottama malli tulisi muuttamaan varsinkin tiedekuntien roolia tohtorikoulutuksessa. Uusi malli olisi käytössä aikaisintaan vuonna 2014.

Tohtorikoulutettavan taidot ja tutkijan tarpeet

Kirjaston tutkijapalveluille etsitään jatkuvasti uusia muotoja. Tutkijoiden tarpeita on tutkittu esimerkiksi vuosina 2009-11 järjestetyssä Solmu-hankkeessa, jossa valittujen tutkimusryhmien kanssa kartoitettiin tutkimusryhmien ongelmia ja kirjaston tarjoamia ratkaisumahdollisuuksia. Hankkeen jälkeen yhteistyötä on tehty esimerkiksi keväällä 2012 oikeustieteellisen tiedekunnan yhteydessä toimivan, valtakunnallisen Oikeus muuttuvassa maailmassa  -tutkijakoulun kanssa. Keväällä kirjasto esitteli tutkijakoululle palveluitaan ja järjesti ryhmälle tiedonhankinnan koulutusta.

Kirjasto voi nykyään aineistojen lisäksi tarjota esimerkiksi uutuusseurantaan, oman tutkimuksen näkyväksi tekemiseen, tutkimusdatan säilytykseen ja tutkimuksen arvioinnin menetelmiin liittyvää opastusta.  Kirjastossa seurataan myös tiedonhallinnan ja tutkijoiden verkostoitumisen työkaluja. Kirjasto pystyy siis tarjoamaan tukea Helsingin yliopiston tohtorikoulutettaville kansainvälisten ja ajanmukaisten tutkijan työkalujen käyttöönottoon jo väitöskirjaa tehdessä.  Kirjasto osallistuu jo tällä hetkellä perustutkintojen opetukseen integroidulla informaatiolukutaidon opetuksella ja kaikille avoimilla tiedonhankinnan koulutuksilla, joiden tarkoituksena on opiskelijan tiedonhankinta- ja hallintataitojen vahvistaminen perusopinnoista maisterivaiheen opintoihin.

Jos Helsingin yliopistossa järjestetään tulevaisuudessa tutkijakoulutusta niin, että tohtorin tutkintoon sisältyy kaikille yhteisiä, akateemisia taitoja kehittäviä opintoja, kirjasto voisi olla mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa opetuksen sisältöjä.  Kirjasto on halukas kehittämään palveluja uusien tutkijakoulujen tueksi. Aikaisemmat hyvät kokemukset yhteistyöstä antavat viitteitä siitä, miten paljon kirjaston asiantuntijoilla on annettavaa tutkijoiden kumppaneina.

 Lähteet:

Helsingin yliopiston tohtorikoulutuksen kehittämisprojektin keskustelutilaisuus 16.10.2012, Yliopistomuseo Arppeanum

Helsingin yliopiston Intranetissä tohtorinkoulutuksen kehittämisprojektista

Suositus IL-opintosuunnitelmaksi. Kansallisen IL-verkosto.

Tutkijakoulutukiryhmän raportti . 15.12.2012. Tavoitteeksi laadukas, läpinäkyvä ja ennakoitava tohtorikoulutus.

Tutkijapalveluita kehittäneen Solmu-hankkeen loppuraportti ilmestynyt. Verkkari 5/2012

Kirjoittajat:

Maija Paavolainen
Informaatikko
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kati Syvälahti
Informaatikko

Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuva:

Biblioodyssey