Hyötyä tutkijoille – uusia tietokantoja tiedonhakuun, tieteentutkimukseen ja tutkimuksen arviointiin

Helsingin yliopiston kirjasto hankki vuodenvaihteessa Web of Science (WoS) –tietokantojen kokonaisuuteen neljä uutta tietokantaa – Book Citation Index – Science (BCI-S) ja Book Citation Index  -Social Sciences & Humanities (BCI-SSH) sekä Conference Proceedings Citation Index – Science (CPCI-S)  ja Conference Proceedings Citation Index – Social Science & Humanities COCI-SSH).

Näistä CPCI –tietokannat olivat ensin käytössä tutkimuksen arviointivuoden ja BCI –tietokannat koekäytössä viime vuonna

Kyseisten tietokantojen hankintapäätösten takana oli tutkimuksiinkin perustuva tieto siitä, että tietyillä tieteenaloilla on muitakin, varsin keskeisiä julkaisukanavia kuin tieteelliset artikkelit vertaisarvioiduissa lehdissä. Humanistis-yhteiskuntatieteellisillä julkaistaan paljon artikkeleita tieteellisissä kokoomateoksissa ja erillisiä monografioitakin. Konferenssien proceedingsit ovat keskeisimpiä tietojenkäsittelytieteessä, ja ne ovat yleinen julkaisukanava myös monissa luonnontieteissä ja biotieteissä.

Mitä tietokantoihin on indeksoitu?

BCI-tietokannat sisältävät viite- ja viittaustietoa vuodesta 2005 ilmestyneistä tieteellisistä monografioista ja niiden artikkeleista, CPCI- tietokannat viite- ja viittaustietoa konferenssijulkaisuista vuodesta 1990 eteenpäin.

BCI –tietokantoihin indeksoiduista monografioista useat ovat englanninkielisiä, mutta joukossa on myös suomenkielisiä. Artikkelia koskevien tietojen yhteydessä on mainittu, kuinka monta kertaa kyseiseen artikkeliin on viitattu WoS-tietokannoissa, joissa olevista viittauksista viittausten määrä kertyy. Uusimpien, vuonna 2012 ilmestyneiden artikkelien kohdalla viittauksia ei välttämättä ole lainkaan.

Konferenssien proceedingseja julkaistaan sekä lehdissä että monografioina. Lehtijulkaiseminen on tyypillistä biotieteissä, kun taas esimerkiksi fysikaalisissa tieteissä tyypillinen julkaisumuoto on monografiasarja. CPCI-tietokantoihin on indeksoitu keskeisissä lehdissä ilmestyneet konferenssiartikkelit. Mukaan valittujen monografiasarjojen on yleensä oltava tunnettujen kustantajien vakiintuneita sarjoja. Yleensä biotieteissä ja luonnontieteissä edellytetään, että konferenssi on pidetty viimeisten neljän vuoden sisällä. Sen sijaan humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla viitteet kertyvät pidemmältä aikaväliltä, eikä erillistä aikarajaa mukaan pääsyyn siksi ole.

Mitä hyötyä tieteelle ja tutkimukselle?

Tutkija voi nyt löytää WoS–tietokannoista hakemalla aiheen, tekijän, organisaation, tieteenalan tai muun tärkeäksi katsomansa perusteella aikakauslehtiartikkelien lisäksi myös kirjoja,  kirja-artikkeleja ja konferenssijulkaisuja, vaikkakaan ei kovin kattavasti. Erityisesti BCI:n mutta myös CPCI:n ajallinen kattavuus on melko paljon suppeampi kuin muiden WoS-tietokantojen, onhan Science Citation Indexissä viite- ja viittaustietoa aina vuodesta 1945:stä, Social Sciences Citation Indexissä  (SSCI)  vuodesta 1956 ja Arts & Humanities Citation (AHCI) Indexissä vuodesta 1975 lähtien.

WoS-tietokantojen viittaustietoja hyödynnetään myös tutkimuksen arvioinnissa ja tieteentutkimuksesssa. Humanististen ja yhteiskuntatieteiden osalta on jo vuosia harmiteltu sitä, että kirjoissa ja kirja-artikkeleissa olevia viittauksia ei näy missään. BCI–tietokannat tilannetta vain jossain määrin, koska niiden ajallinen ja kielialueittainen kattavuus siksikin suppea.

Maaliskuun alussa 2013 tehdyn tiedonhaun mukaan Book Citation Index (Science ja Social Sciences & Humanities) sisältää yhteensä 888 kirja-artikkeli- tai kirjaviitettä, joiden kirjoittajien taustaorganisaationa on Helsingin yliopisto. Science sisälsi 398 ja Social Sciences & Humanities  540 viitettä, joten 50 viitettä sisältyi molempiin tietokantoihin.

Book Citation Indexistä löytyy Helsingin yliopiston tutkijoiden julkaisuja niin yhteiskunta- ja humanististen tieteiden (SSH -keltainen) kuin luonnontieteiden (S – sininen) puolelta.

Helsingin yliopiston tutkijoiden saamat viitemäärät vuosittain Book Citation Indexin mukaan. Yhteiskunta- ja humanististen tieteiden (SSH – keltainen) viittauskäytäntö näkyy pienempinä lukuina luonnontieteisiin (S – sininen) verrattuna.

Eniten viittauksia oli kerännyt oikeustiede (100) ja kakkosena oli politiikan tutkimus (92). Kymmeniä osumia saivat myös mm. filosofia, kansainvälisten suhteiden tutkimus, biokemia ja molekyylibiologia, taloustiede, historia, sosiologia, kasvatustieteet, kielitiede ja naistutkimus.

Yksittäisistä julkaisuista eniten viittauksia oli saanut  katsausartikkeli ” Unifying and testing models of sexual selection” (2006) [http://dx.doi.org/10.1146/annurev.ecolsys.37.091305.110259], joka kuului kategorioihin  ”ecology” ja ”evolutionary biology”. Yhteiskunta- ja humanististen tieteiden julkaisuista eniten viitteitä oli kertynyt Yrjö Engeströmin kirja-artikkelille ” Putting Vygotsky to Work The Change Laboratory as an Application of Double Stimulation” (2007), jonka WoS-kategoria on “psychology, developmental”.

Tuoteperhe kasvaa

Myös konferenssijulkaisujen viittausten näkymättömyys on koettu ongelmaksi niillä tieteenaloilla, joilla konferenssijulkaiseminen on keskeistä. CPCI-tietokannat merkitsevät jonkinasteista parannusta tilanteeseen, mutta eivät ratkaise ongelmaa kuin osittain. Maailmassa järjestetään vuosittain kymmeniä tuhansia tieteellisiä konferensseja, mutta vain osa niistä indeksoidaan tietokantaan. Konferenssiartikkeleiden viitemäärät ovat yleensä pienemmät kuin vertaisarvioiduissa lehdissä julkaistuilla artikkeleilla.  Tiukkojen valintakriteerien vuoksi Helsingin yliopiston tutkijoiden konferenssiartikkelien kattavuus CPCI:ssä on vertaisarvioituja lehtiartikkeleita pienempi.

BCI- ja CPCI-tietokannat tuovat kuitenkin oman tärkeän lisänsä WoS-kokonaisuuteen sikäli, että kirjojen, kirja-artikkelien ja konferenssijulkaisujen viittaukset kerryttävät myös vertaisarvioitujen artikkelien viittausmääriä. Muitakin hyötyjä niistä voi olla. Helsingin yliopiston tutkijoiden artikkeleita voitaisiin ehkä ”kalastaa” TUHAT-tietojärjestelmään näistä tietokannoista, vaikka suora importointi ei onnistukaan. Näin joidenkin alojen tutkijoiden julkaisutietoja voitaisiin täydentää.

Thomson Reuters on tuomassa markkinoille uutta Data Citation Indexiä, johon indeksoidaan tutkimusdataa mm. Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta ja Biomedicumin Cancer Genome Mine. Jäämme odottamaan mielenkiinnolla dataviittausindeksiin tutustumista.

Teksti

Maria Forsman
johtava tietoasiantuntija
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Eva Isaksson
kirjastonhoitaja
Kumpulan kampuskirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvat

Eva Isaksson

Bibliometriikan kaikkein lyhin oppimäärä kirjastolaisille

Julkaisuja ja niihin viittaamisia analysoimalla tulee esiin mielenkiintoisia asioita. Web of science -tietokannasta saamme muutamalla klikkauksella esiin tunnusluvun, joka paljastaa tutkijan merkityksen tiedemaailmalle. Esim. muuan viime aikoina paljon tapetilla ollut tutkija, kutsutaan häntä vaikkapa 7satatonniksi, saa luvukseen ykkösen…

Kun käytössä on ”koko maailman kaikki tieteelliset artikkelit” jalostettuina viitetietokantoina, pienen Suomen suurimmankin yliopiston tutkijat jäävät jalkoihin.  Tuloksena on itkua ja porua kun oman kampuksen arvostetuimmat tutkijat saavat näissä analyyseissä lukuja, jotka nippanappa yltävät aloittelevan lääketieteilijän tasolle. Mistä on kyse, ja kuinka näihin viitetietokantojen analyyseihin pitäisi suhtautua?

Tilastollisesta bibliografiasta kaiken mittaamiseen

Iloisella 1920-luvulla keksi muuan Hulme ruveta laskemaan julkaisumääriä maittain ja aiheittain, ja näin bibliometriikan esiaste ”tilastollinen bibliografia” oli syntynyt. Alan pioneeri A. Pritchard lanseerasi bibliometriikka-sanan artikkelissaan 1960-luvun lopulla, ja termi on säilynyt alan yläkäsitteenä, vaikka muitakin nimityksiä on harrastettu: scientometria, naukometria, infometria, webometria ja cybermetria. Uusin ja laajin bibliometriikan evoluutioista on ”altmetrics”, joka tutkii mitä julkaisu (tms.) saa aikaan sosiaalisessa mediassa. Joku muu taho saa laskea nettimaailman tykkäykset ja tökkäykset, me kirjastolaiset keskitymme viittaustietokantojen antamiin mahdollisuuksiin.

Entä nyt?

Vaikka bibliometriikkaa voidaan hyvällä syyllä pitää informaatiotutkimuksen ”ominpana” metodina, sitä ei juurikaan harrastettu kirjastoissa ennen kuin vasta tällä vuosituhannella. Nyt kun bibliometriikka on valjastettu tiedepolitiikan ja tutkimuksen arvioinnin välineeksi, meidän jokaisen kirjastossa työskentelevän olisi hyvä tietää siitä ainakin seuraavat asiat:

  • Bibliometriikka antaa välineitä, joilla voidaan vertailla kirjoittajia, tieteellisiä lehtiä, organisaatioita ja maita. Sen avulla voi tutkia myös tieteenalojen kehitystä. Bibliometriset analyysit ovat aina alakohtaisia. Eri alojen tuloksia ei pidä vertailla toisiinsa, vaan konteksti tulee aina ottaa huomioon.
  • Joillain tieteenaloilla bibliometriset välineet ovat kehittyneitä, toisilla niitä vasta kehitellään. Lue lisää tieteidenvälisistä eroista.
  • On tärkeää ottaa huomioon, että eri aloilla julkaistaan eri tavoilla: artikkeleita lehtiin tai kokoomateoksiin, esityksiä konferensseihin jne. Kirjavaltaista alaa ei voi arvioida samoin kriteerein kuin artikkelivaltaista. Joillain aloilla julkaistaan kansainvälisissä, toisissa enimmäkseen kotimaisissa julkaisuissa. Lue lisää arvioinnista kirjavaltaisilla aloilla.
  • Suuret kansainväliset viittaustietokannat Web of Science ja Scopus ovat luonnontiede- ja lääketiedepainotteisia eivätkä usein lainkaan toimi analyysivälineinä humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä. Lue lisää humanististen ja yhteiskuntatieteiden arvioinnista.
  • Journal Citation Reports –tietokannan Impact factor kertoo lehden tasosta. Suomessa Tieteellisten seurain valtuuskunnan toteuttamassa Julkaisufoorumi-hankkeessa tieteelliset paneelit ovat luoneet ulkomaalaisia esikuvia seuraten laatuluokituksen tieteellisille lehdille, konferenssi- ja kirjasarjoille sekä tieteellisille kirjakustantajille.
  • Hirsch-indeksi = luku, joka kuvaa tutkijan julkaisujen määrää ja merkitystä (Nobel-taso on 30:sta ylöspäin). Kun tutkijan artikkelit asetetaan järjestykseen siteerausten lukumäärän mukaan, H-indeksi on sama kuin sen artikkelin järjestysnumero, jonka kohdalla siteerausten määrä ja järjestysnumero ovat mahdollisimman samat. Myös Hirsch-indeksin käyttö toimii vain joillain aloilla.
  • HY:n tutkijoiden julkaisut näkyvät parhaiten TUHAT-tietokannassa ja sen pohjalta voidaan tehdä viiteanalyyseja, jotka kertovat tutkijoidemme tuotteliaisuudesta ja koko yliopiston tutkimuksen tasosta.
  • Tutkijat ovat itse vastuussa siitä, että kaikki heidän julkaisunsa tulevat TUHAT:iin.

Lisää Verkkarin juttuja bibliometriikasta

Teksti

Leena Huovinen
Tietopalvelusihteeri
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuva

Helena Hiltunen

Tutkimuksen arvioinnin raportti julkaistu – kiitoksia kirjastolle

Helsingin yliopiston tutkimus ja tohtorikoulutus arvioitiin kansainvälisesti vuosina 2010–2012. Arviointiin osallistui 136 tutkijayhteisöä ja noin 6000 tutkijaa (joista vastuullisia tutkijoita noin 1000), jotka olivat olleet vuosina 2005–2010 Helsingin yliopistossa. Raportin julkistamistilaisuus pidettiin 7.5.2012.

Tutkimuksen arviointi on toteutettu kaksi kertaa aiemmin (1999 ja 2005) ja se tehdään kuuden vuoden välein. Vuoden 2012 arviointi poikkesi aiemmista: osallistuminen oli vapaaehtoista ja siihen otettiin osaa tutkimusryhminä yli laitos- ja tiedekuntarajojen.

Paneelit käyttivät arvioinnissa hyväksi Leidenin yliopiston (CWTS) ja Helsingin yliopiston kirjaston tekemiä bibliometrisia analyyseja. Leidenin yliopisto toimitti niiden alojen analyysit, jotka voitiin tehdä Web of Science (WoS) –tietokannan avulla.

66 humanistis-yhteiskuntatieteellistä ryhmää oli kirjaston vastuulla. Kirjasto teki myös kokonaisanalyysit koko yliopiston tasolla. Analyyseissä käytettiin TUHAT-tietokantaa.

Keskustakampuksen kirjaston johtava tietoasiantuntija Maria Forsman oli mukana tutkimuksen arvioinnin ohjausryhmässä ja hän johti 13 hengen kirjastolaisen ryhmää, joka suoritti analyysit.

Tutkimuksen arvioinnin bibliometriset analyysit tässä mittakaavassa olivat kirjastolle uusi aluevaltaus. Kirjasto sai paljon kiitoksia hankkeesta erityisesti vararehtori Johanna Björkrothilta ja hankkeen projektipäällikkö Seppo Saarelta.

Entä miten kirjaston tulisi ottaa raportin tulokset huomioon jatkossa? Lue Maria Forsmanin artikkeli aiheesta.

Raportti

Rehtorin ja vararehtorin esitykset julkistamistilaisuudessa ja aiemmat arviointiraportit

Videotallenne julkistamistilaisuudesta

Kohtaavatko kirjaston kokoelmat, palvelut ja tutkijoiden julkaisukulttuuri?

 

 

Research Evaluation and Bibliometrics -seminaari 7.9.2011

Helsingin yliopistossa on parhaillaan meneillään kansainvälinen tutkimuksen ja jatkokoulutuksen arviointi. Tämän tiimoilta Helsingin yliopiston kirjasto järjestää 7.9.2011 klo 9-16 seminaarin “Research Evaluation and Bibliometrics”, jossa on mahdollisuus mm. kuulla tutkimuksen arvioinnin yhteydessä tehdyistä bibliometrisista analyyseista ja pohtia arvioinnin ja bibliometriikan tulevaisuutta. Seminaarin kieli on englanti ja paikkana yliopiston päärakennuksen 2. krs, sali 1 (2044).

Seminaari on maksuton, mutta kahvitarjoilun vuoksi toivomme ilmoittautumista e-lomakkeella viimeistään 2.9.2011.

Seminaari videoidaan, ja sitä on mahdollista seurata verkossa reaaliaikaisena tai  katsoa jälkikäteen.

Seminaarin ohjelma

Session 1: Bibliometric analyses 2011

9.00-9.15 Welcome to our seminar – Kaisa Sinikara, Chief Librarian, Helsinki University Library
9.15-10.00 International evaluation of research and doctoral training at the University of Helsinki – Johanna Björkroth, Vice Rector of University of Helsinki
– Discussion
10.00-10.30 Coffee break
10.30-12.30 Bibliometric analyses of HU research at CWTS Leiden – Ed Noyons, Research Fellow, University of Leiden (CWTS)
Alternative bibliometric analyses of HU research at the Helsinki University Library – Maria Forsman, Chief Information Specialist, Helsinki University Library
– Discussion
12.30-13.30 Lunch break

Session 2: Bibliometric analyses in the future

13.30-15.00 Research evaluation at the Linköping University Library – David Laurence, Assoc . Prof., Linköping University Library
– Discussion
15.00-16.00 Future of bibliometrics and research evaluations – conclusions and discussion

Lämpimästi tervetuloa!

Helsingin yliopiston kirjaston bibliometriikkaverkoston toiminta jatkuu kokoontumisella
29.8. Syksyn aikana mietitään eri näkökulmista bibliometriikan tulevaisuutta HULibissa.
Osa toiminnastamme liittyy varmasti edelleen tutkimuksen arvioinnissa tehtäviin
analyyseihin, mutta myös yksittäisille tutkijoille ja tutkimusryhmille voidaan tarjota
bibliometrisia palveluja ja koulutuksia.

Bibliometriikkaa Leidenissä

Helsingin yliopistossa on meneillään  vuosiin 2005-2010 kohdistuva
tutkimuksen arviointi. Se lennätti ryhmän kampusten bibliometriikkavastuullisia
keväiseen Leideniin syventymään bibliometrisiin analyyseihin tutkimuksen
arvioinnin näkökulmasta.

Leidenin yliopiston Centre for Science and Technology Studies (CWTS)
tekee nyt ja jatkossakin huippuluokan analyysejä Helsingin yliopistolle.
Se on ollut tutkimuksen ja julkaisujen arvioinnin alalla arvostetuimpia
toimijoita jo parinkymmenen vuoden ajan. Yliopistojen vuotuinen “Leiden ranking” on yksi seuratuimmista yliopistojen rankkauslistoista.

CWTS järjestää kahdesti vuodessa viikon mittaisen “Graduate Coursen” joka on
suunnattu tutkimuksen arvioinnin parissa työskenteleville ammattilaisille:
yliopistotutkijoille, arviointitoimistojen asiantuntijoille ja kirjaston
bibliometrikoille. Helsingin yliopiston kirjastosta kevään kurssille
osallistuivat Maria Forsman (Keskusta), Maarit Hopeakoski-Nurminen (Viikki),
Eva Isaksson (Kumpula) ja Terhi Sandgren (Terkko) sekä Helsingin yliopiston
tutkimuksen arviontitoimistosta Eeva Sievi.


Thed van Leeuwen kertomassa epätyypillisistä viittauspiikeistä


Maria Forsman ja Eeva Sievi lounassopan ääressä

Ohjelma koostui alan huippuosaajien luennoista, joten me kirjastolaiset ehkä
hiukan jännitimme kurssia etukäteen. Huoleen ei ollut aihetta, sillä olimme
kurssin aktiivisimpien ja kyselevimpien opiskelijoiden kärkikaartia. Käytännön
työstä kertyneet kysymykset saivat asiantuntijoilta varsin tyhjentävät
vastaukset. Tutkimustyössä tuotettujen julkaisujen arvioinnin käytännöt,
haasteet ja tulevaisuuden trendit tulivat kurssin mittaan tutuiksi.

Kurssin päätteeksi keskustelimme Helsingin yliopiston TUHAT-prosessista
karttuneiden, jatkojalostettujen tietojen käsittelystä Leidenissä vastaavan tutkija Ed Noyonsin kanssa. Työnjako Leidenin ja Helsingin kesken konkretisoitui varsin pitkälle. Leiden huolehtii ammattitaitoisesti kvantitatiivisista analyyseistä, kun taas me Helsingissä työstämme humanististen ja yhteiskuntatieteellisten ym. alojen kvalitatiivisempia analyyseja.

Kurssipäivät olivat pitkiä, mutta CWTS osasi pitää opiskelijansa hereillä.
Kahvikärry työnnettiin sisään lyhyilläkin tauoilla, lounaalla saimme vaihtaa
näkemyksiä opiskelijoiden ja opettajien kesken ruokalan pitkässä pöydässä.
Iltaisin söimme ravintola Luxorissa, jonka valtavassa noutopöydässä oli
edustettuina useita etnisiä keittiöitä.


Vasemmalta: Terhi Sandgren (Terkko), Ed Noyons (CWTS), Maria Forsman (keskusta),
Eva Isaksson (Kumpula), Eeva Sievi (tutkimuksen arviointi), Maarit Hopeakoski-Nurminen (Viikki)

Erityisen paljon arvostimme sitä, että CWTS:n huippututkijat olivat mukana myös
näissä vapaa-ajan tapahtumissa ja olivat kiinnostuneita keskustelemaan meidän
kurssilaisten kanssa. Lisäksi ohjelmaan kuului se, että joka päivä sen päivän
luennoitsijat kokoontuivat viimeisen tunnin ajaksi vastaamaan kysymyksiin
ja pohtimaan kanssamme bibliometriikkaan liittyviä kysymyksiä.

Kirjastolaiset palasivat Helsinkiin reppu täynnä uusia oppeja, joiden varaan
voimme rakentaa hyvin alkanutta bibliometriikkatyötämme.

Kirjoittajat

Eva Isaksson
Kirjastonhoitaja
Kumpulan kampuskirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Maria Forsman
Johtava tietoasiantuntija
Keskustakampuksen kirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvat

Eva Isaksson