Yliopistokirjastot ja tieteen näkyvyys – The 7th UNICA Scholarly Communication Seminar

The 7th UNICA Scholarly Communication Seminar: Visibility, Visibility, Visibility, Rooma 27.-28.11.2014

Lähes 70 informaatiotutkimuksen, oppimisen palveluiden ja tutkimuksen tuen palveluiden asiantuntijaa eri puolilta Eurooppaa kokoontui Roomaan pohtimaan tieteen, tutkimuksen ja tutkijoiden näkyvyyttä sekä yliopistokirjastojen roolia näkyvyyden lisäämisessä. Seminaaria isännöivät Università degli Studi di Roma La Sapienza sekä Università degli Studi di Roma Tor Vergata ja L’Università degli studi Roma Tre

Seminaarin teemoja olivat verkko-opetus ja oppiminen, kirjastonhoitajien uudet roolit ja osaamistarpeet, yhteiskunta- ja humanististen tieteiden digitaaliset haasteet, tutkijoiden näkyvyyden lisääminen sekä erilaiset strategiat, joiden avulla näkyvyyttä voisi lisätä.


Keskusteluissa nousi esiin tarve verkostoitua ja tehdä yhteistyötä muiden tutkimuksen parissa toimivien kanssa: tutkijoiden, tutkimushallinnon, IT-asiantuntijoiden.

Oli kiinnostavaa kuulla muissa yliopistokirjastoissa saaduista kokemuksista niissä asioissa, joissa meidänkin kirjastossamme on avattu uusia uria: Patron Driven Acquisition (PDA), tutkijoiden julkaisemisen tukeminen, avoimessa verkossa olevat kirjat ja e-kirjat kaiken kaikkiaan.


Kirjaston rooli tutkimusdataan liittyvissä kysymyksissä ja meidän kirjastomme tietoasiantuntijoille pidetty tutkimusdatakoulutus herättivät kiinnostusta ja keskustelua myös kahvi- ja lounastauoilla. Kysymykseen mitä tekee datalibrarian oli periaatteessa helppo vastata: Data librarian auttaa tutkijoita tutkimuksessa tarvittavan datan hallinnassa koko datan elinkaaren ajan. Mutta mitä se sitten käytännössä tarkoittaa? Sitä onkin jo vaikeampi selittää. Muutamissa kirjastoissa datapalveluista oli jo saatu kokemusta ja näiden kokemusten kuuleminen oli kiinnostavaa, muttei kovin rauhoittavaa. Paljon on meilläkin vielä opeteltavaa ja pulmia ratkottavana.


Tutkimuksen näkyvyyden ja vaikuttavuuden arvioinnissa humanistit ja yhteiskuntatieteilijät jäävät usein lapsipuolen asemaan, jos mittarina käytetään vain viittausanalyysejä, joita tehdään Web of Science- tai Scopus -tietokannoista. Avoin verkkojulkaiseminen ja e-kirjat antavat uusia mahdollisuuksia tulla huomatuksi ja arvostetuksi.

Tutkijoiden verkostot sosiaalisessa mediassa laajenevat sitä mukaa, kun niiden hyödyllisyys oivalletaan. Mendeley ja vastaavat järjestelmät voivat tukea tutkijoiden näkyvyyden lisäämistä ja yhteistyön luomista toisten tutkijoiden kanssa. Myös altmetriikka nousi esiin useissakin esityksissä yhtenä tapana seurata ja arvioida tutkimuksen näkyvyyttä.

Seminaarin lopuksi esiteltiin erilaisia hankkeita tutkimuksen näkyvyyden lisäämiseksi. Näitä ovat mm. Horizon 2020, ja OPENAIRE. Lisäksi Helsingin yliopiston ja Sapienza-yliopiston tutkimustietojärjestelmät herättivät kiinnostusta.

Esityksissä tuli esille palvelujen ja tietojärjestelmien kehittämisen kaksi linjaa. Toisaalta yksittäiset toimijat toteuttavat innovaatioita pienillä resursseilla ja toisaalta kehitystyötä tehdään laajoissa projekteissa, yhteistyöverkostoissa ja konsortioissa. Molempia tarvitaan jatkossakin ja molemmissa keskeinen kysymys palvelun jatkuvuuden varmistaminen.

Kirjaston roolin muutokseen liittyvistä yksittäisistä ajatuksista mieleen jäi professori Francesco Avallonen ”from good services to good dissemination and communication strategy”.

Meidän esityksemme olivat:

Pauli Assinen: Institutional Repository and CRIS
Maria Forsman:Assessment in SSH – Making Social Sciences and Humanities Visible
Mari Elisa Kuusniemi: Data Librarian: Helping Researchers with Data

Seminaarin ohjelma on verkkosivulla, jonne tulevat myös esitykset

UNICA on Euroopan pääkaupunkien yliopistojen verkosto, johon kuuluu 46 yliopistoa 35 Euroopan pääkaupungista.

Teksti ja kuvat:

Pauli Assinen
kehittämispäällikkö

Maria Forsman
johtava tietoasiantuntija

Mari Elisa Kuusniemi
informaatikko

Tieteellisen julkaisemisen UNICA-seminaari Lissabonissa 8-9.11.2010

Lissabon oli tuulinen ja pilveilevä, kun sinne kokoontui eri puolilta Eurooppaa tieteellisen julkaisemisen ja palvelujen asiantuntijoita 8.-9.11.2010. UNICA on Euroopan pääkaupungeissa toimivien suurten yliopistojen verkosto, joka on kehittänyt mm. tutkintojen harmonisointia.

Verkosto on osa yliopistojen opetus- ja tutkimushallinnon kansainvälistä toimintaa. Vuosina 2002 – 2010 seminaarisarjan aiheena ovat olleet myös tieteellisen julkaisemisen muutokset. Seminaarien suunnittelusta on vastannut UNICAn nimeämä ydinryhmä yhdessä kulloisenkin yliopiston edustajien kanssa. Helsingissä seminaari järjestettiin 2006. Tällä kertaa isäntänä oli Universidade Nova de Lisboa, jonka kahdella kampuksella ohjelma toteutettiin.  Seminaarin alustukset ja posterit on linkitetty oheiselle sivustolle ohjelman yhteyteen. Vanhemmat aineistot löytyvät arkistosta.

Lissabonin seminaarin teemana oli Find it, Get it, Use it, Store it, jolla havainnollistettiin koko tieteellisen tiedon elinkaarta. UNICAn seminaarien erityispiirre verrattuna muihin kirjastoseminaareihin ja –konferensseihin on mm. se, että niiden suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat tutkijat ja kirjastoasiantuntijat yhdessä.  Lissabonin seminaarin puheenjohtajana toimi NOVA –yliopiston professori Jose Moura. Suunnitteluryhmässä oli kirjaston johdon lisäksi myös yliopiston rehtori Antonio Rendas.

Sessioiden aiheina olivat:  Digitized content, extended role of libraries, digital publishing ja finding, getting and using information. Alustusten lisäksi seminaarissa esiteltiin seitsemän posteria, jotka ovat myös nähtävissä PDF-tiedostoina ohjelma-sivustolla. Mika Hirvonen esitteli Viikin SOLMU-posteria. Ks. tarkemmin Mikan kirjoitus.

Open Access –teemaa pohdittiin myös useissa alustuksissa. Helsingin yliopiston mallia esitteli Veera Ristikartano. Open Access-kysymykset ovat kuuluneet UNICA-seminaarien agendalle vuodesta 2002 lähtien.

Portaaleja vertailtiin paneelikeskustelussa, jossa olivat mukana Kööpenhaminasta Michael Cotta-Schönberg (Primo/Ex Libris), Madridin Complutense –yliopistosta Eugenio Tardós Gonzales (Encore/Millenium ) ja Britanniasta Huddersfieldin yliopistosta Graham Stone (Summon). Kööpenhaminan yliopistokirjastossa/Kansalliskirjastossa on ollut useita vuosia käytössä Primon edellinen versio, joka on sovellettu vain oman kirjaston käyttöön. Parhaillaan harkitaan seuraavia vaihtoehtoja, joista mahdollisia ovat laajennus Primo Centraliin, World Cat tai vastaavat ratkaisut. Graham Stone vaikutti tyytyväiseltä heidän Huddersfieldin valitsemaan Summoniin.

Kööpenhaminassa on myös otettu datasettien käsittelyyn Harvardissa kehitetty DataVerse.  Kirjasto on siirtymässä jo seuraavaan vaiheeseen aineistojen analyysissa. Kirjasto pohtii eri vaihtoehtoja vanhempien lehtivuosikertojen palvelujen kehittämiseksi takautuvien vuosikertojen hankinnan sijasta.

Illallinen järjestettiin vanhaan kirjapainoon rakennetussa ravintolassa. Illallisen aikana Euroopan historiaan liittyviä yhtymäkohtiamme pohtivat kanssani kollegat Kööpenhaminasta, Vilnasta, Riikasta, Prahasta, Varsovasta ja Lissabonista. Tanskan ja Suomen yhteinen historia ulottuu 1400-luvulta 1500-luvun alkupuolelle. Ewa Kobierska-Maciuszko Varsovan yliopiston kirjastosta muisteli puolalaisen  Jagellonica –suvun liittoutumista avioliiton kautta Ruotsi-Suomen Vaasa –sukuun. Katarina Jagellonica asui aikanaan Turun linnassa. Juhanan ja Katarinan poika Sigismund oli 1500-luvulla Puolan ja Ruotsin kuningas. Liettuan ja Puolan historiat kytkeytyvät yhteen.

Sotaisat ruotsalaiset ryöstivät Prahasta sotasaaliina 30-vuotisessa sodassa vuonna 1648 Ruotsin tunnetuimpiin kuuluvan käsikirjoituksen Paholaisraamatun (Djävulsbibeln = Codex Gigas), jota nyt säilytetään nähtävillä Ruotsin Kansalliskirjastossa.

Lähdettäessä Marie Parakova Prahasta huomautti: ”Onneksi emme enää tapaa sodissa vaan seminaareissa”.

Kirjoittaja:

Kaisa Sinikara
Ylikirjastonhoitaja
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvat:

Kaisa Sinikara