Tietoarkiston uutena palveluna Aila-portaali

Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston uusi palvelu, Aila-portaali, julkistettiin toukokuussa.  Rekisteröitymällä asiakkaaksi voi Ailasta ladata tietoarkiston tutkimusaineistoja maksutta  käyttöön kunkin aineiston käyttöehtojen puitteissa.

Aila-portaali on korvannut Tietoarkistossa aiemmin käytössä olleen paperisen tilauslomakejärjestelmän. Nyt aineistot saa käyttöön välittömästi, ilman postitukseen liittyvää viivettä. Joissain tapauksissa aineiston lataamiseen tarvitaan erillinen lupa tekijöiltä, jolloin lataaminen onnistuu vasta luvan myöntämisen jälkeen.

Tietoarkiston aineistot sisältävät vajaat tuhat kvantitatiivista ja noin 150 kvalitatiivista aineistoa. Kvantitatiiviset aineistot toimitetaan käyttäjälle SPSS Portable -formaatissa, kvalitatiiviset puolestaan ovat pääosin tekstitiedostoja eri formaateissa (rtf, txt, pdf).

Useimmissa tapauksissa aineistojen lataaminen edellyttää rekisteröitymistä asiakkaaksi ja kirjautumista Ailaan. Kirjautuminen voi tapahtua joko Haka-kirjautumisena tai Tietoarkiston erikseen antamilla tunnuksilla. Osa aineistoista on avoimia, jolloin käyttö ei edellytä rekisteröitymistä. Ilman rekisteröitymistä voi myös selata ja etsiä aineistoja ja lukea niihin liittyviä kuvailutietoja.

Ennen aineiston latausta asiakas täyttää sähköisen aineistolupahakemuksen, jossa ilmoitetaan käyttötarkoitus, tutkimuksen nimi ja lyhyt kuvaus tutkimuksesta sekä mahdollinen rahoittaja. Lisäksi asiakas hyväksyy käyttölupaehdot, jotka vaihtelevat aineistoittain. Käyttö voi olla sallittua opetukseen, opiskeluun ja tutkimukseen – tai pelkästään tutkimukseen.  Opiskelijalle käyttö voi olla esimerkiksi seminaari- tai opinnäytetyöhön liittyvää aineistojen analysointia.

Aineistojen käytön aikana käyttäjän on huolehdittava riittävästä tietoturvallisuudesta ja tietosuojasta; aineisto ei esimerkiksi saa olla muiden kuin lupahakemuksessa ilmoitettujen henkilöiden saatavilla.  Käytön päätyttyä aineisto ja siitä otetut kopiot on hävitettävä.

Aineistojen lataamisen lisäksi Aila-portaali nopeuttaa aineistojen etsimistä. Ailassa on kolme tapaa tehdä hakuja: aineisto-, muuttuja- ja eksperttihaku. Lisäksi aineistoa voi selailla aineiston numeron, nimen, tyypin tai julkaisupäivän mukaan.

Ailan käyttöliittymä on suomeksi ja englanniksi.

Teksti:

Mika Holopainen
tietoasiantuntija

Lähteet:

Keckman-Koivuniemi, Hannele (2014): Etsivä löytää aineistot nyt Ailasta. Tietoarkisto, 39 (1/2014)
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto: Aineistojen käyttö ja lataaminen.

Tietoarkiston datapalvelut laajenemassa

Arja Kuula oli esittelemässä Helsingin yliopiston kirjaston henkilökunnalle Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston palveluja 9.3.2012.

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto on nimensä vuoksi mielletty vain yhteiskuntatieteitä koskevana palveluna, mutta sinne otetaan digitaalisia tutkimusaineistoja muiltakin aloilta. Arkistointikelpoisuuteen vaikuttavat monet eri tekijät, mm. voidaanko aineisto dokumentoida tietoarkiston käyttämässä formaatissa (DDI), onko luovuttajalla kaikki tarvittavat oikeudet aineistoon ja onko aineistolle annettu jatkokäyttölupa. Keskeisenä edellytyksenä arkistoinnille on se, että aineistolla  voidaan olettaa olevan jatkokäyttöä tutkimuksessa ja opetuksessa. Etukäteen ei tosin voida tietää, mistä tutkimusaiheista tulevaisuudessa ollaan kiinnostuneita, mutta näkemys aineiston merkityksestä pitää pystyä esittämään.

Aineiston laadullista seulontaa merkittävämpiä ovat tekniset kriteerit, kuten kopioitavuus ja konvertoitavuus jatkokäyttöä varten kohtuullisin kustannuksin. Lisäksi datan pitää olla selkeässä järjestyksessä ja sitä kontekstualisoivan aineiston pitää olla mukana (mm. tutkimuskysymykset). Kaikki tämä vaikuttaa datan käytettävyyteen ja viitattavuuteen. Viittausten määrä on huomattavasti suurempi tieteellisissä artikkeleissa, joihin liittyy avointa tutkimusdataa kuin artikkeleissa, joissa ei ole taustalla olevaa aineistoa käytettävissä.

Tietoarkisto 2015 -hankkeessa toteutetaan aineistoportaali, jonka kautta voi ladata aineistoja käytettäväkseen kirjautumalla oman yliopiston tunnuksilla tietoarkiston asiakkaaksi. Tämä onkin varmasti monen tutkijan odottama uudistus. AV-materiaalien tallennusta ollaan myös lisäämässä. Palveluja ryhdytään suuntaamaan enemmän myös historiaan, kulttuurintutkimukseen, psykologiaan ja terveystieteisiin.

Arja Kuula toi esityksensä lopussa esiin myös Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämän Tutkimuksen tietoaineistot -hankkeen, jossa haetaan kansallisen tason ratkaisuja moniin mittaviin kysymyksiin: esimerkiksi tutkimusaineistojen jatkokäytön turvaavan tahtotilan vahvistamiseen, tietopolitiikan luomiseen ja tallennusratkaisujen ja pitkäaikaissäilytyksen ongelmiin.

Jos aineistot tallennetaan Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon tai muihin data-arkistoihin niin jääkö Helsingin yliopistolle ja sen kirjastolle mitään roolia tutkimusdata-asioissa? Helsingin yliopiston kirjaston tutkimusdataprojektin loppuraportissa löydetään kyllä kirjastolle useitakin rooleja liittyen yhteistyöhön, järjestelmien kehittämiseen, viestintään, ja osin myös datanhallinnan koulutuksen järjestämiseen. Jotta raportissa kiitettävän yksityiskohtaisesti pohditut tavoitteet voisivat toteutua, vaaditaan kirjastolta vielä merkittävää lisäpanostusta tutkimusdata-asioihin. Tehtävän laajuudesta saa jonkinlaisen kuvan tutustumalla Tutkimusaineistojen tiedonhallinnan käsikirjan osaan 8. Jo pari ensimmäistä lausetta kiteyttävät hyvin, mistä on kyse: “Tutkimusaineiston sisällön, keruun ja muuttujien huolellinen kuvailu on edellytys aineiston käyttökelpoisuuden säilymiselle. Ilman kuvailevaa tietoa aineisto on merkityksetön kokoelma tiedostoja, numeroita, merkkejä tai bittejä”.

Verkkarissa aiheesta aiemmin:

Teksti

Esa Hakala
Mika Holopainen
Pekka Karhula
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuva

Helena Hiltunen