Taiteiden yö Kansalliskirjastossa

Tieteelliset kirjastot ovat perinteisesti toimineet ensi kädessä kirjallisuutta ja lehtiä lainaavina ja yleiset kirjastot myös äänilevyjä, sittemmin myös taidetta lainaavina instituutioina. Kirjastojen näyttelytoiminta on ollut pienimuotoista puuttuvien tilojen vuoksi, mutta tähänkin on saatu parannusta. 2000 luvulla on alettu myös yhä enemmän houkuttelemaan asiakkaita kirjastoon kuuntelemaan esitelmiä, paneelikeskusteluja, runoiltoja ja konsertteja. Kun paikka on tullut tutuksi, on kirjastoon helpompi tulla myös perinteisiä kirjastopalveluita käyttämään.

Kirjastopalveluista yhä suurempi osa on tarjolla tietoverkossa, on luetteloita, on digitoituja aineistoja, on verkkonäyttelyitä. Valtaosa aineistosta on kuitenkin vielä pitkään vain painetussa muodossa. Kansalliskirjasto onkin esitellyt painettuja kokoelmiaan ja käsikirjoituksia varsin suuritöisissä teemanäyttelyissä, joista osa on jatkanut elämäänsä kiertonäyttelyinä kotimaassa tai Euroopassa. Tieteiden ja Taiteiden yöhön Kansalliskirjasto on myös osallistunut jo monet vuodet ja väkeä on ollut usein niin paljon kuin paloturvallisuus sallii sisään yhdellä kertaa päästää.

Taiteiden yö on eräs Helsingin juhlaviikkojen kohokohdista ja illan kuluessa kaupungilla vaeltaa kymmeniä tuhansia ihmisiä eri taidetapahtumiin osallistuen. Taiteiden yö oli tänä vuonna perjantaina 21. elokuuta. Kansalliskirjaston pääovesta kulki uteliaita ihmisiä sisään jatkuvana virtana. Osa viipyi vain hetken, osa suuntasi kulkunsa pohjakerroksen “Kotimaana musiikki. Fredrik Pacius 200 vuotta” -näyttelyyn tai kirjaston kahvilaan “Satakuntalaisia kirjailijoita ja merkkihenkilöitä” -näyttelyyn. Itse kahvila oli auki 21:een ja kahvi, voileivät ja leivonnaiset houkuttivat sinne ihmisiä.

Alkuilta oli pyhitetty säveltäjä Fredrik Paciuksen elämäntyölle. Kupolisalin kauniissa interiöörissä kuultiin Länsi-Helsingin Musiikkiopiston laulajia ja soittajia sekä esitelmiä Paciuksesta. Professori Eero Tarasti, tutkijat Seija Lappalainen, Petri Tuominen, Jani Kyllönen ja Mikko Nisula valottivat kukin osaltaan Paciuksen elämää, sävellystuotantoa ja merkitystä.

Professori Eero Tarasti elävöitti Pacius-esitelmäänsä pianon ääressä., Kuva: Kari Timonen
Professori Eero Tarasti elävöitti Pacius-esitelmäänsä pianon ääressä, Kuva: Kari Timonen (kuva täysikokoisena).

Kansalliskaraoke

Hieman ilta kahdeksan jälkeen kupolisalin mikrofonien taakse asettui Ajopuut-yhtye, joka jo vuodesta 2004 on Taiteiden yössä säestänyt Kansalliskirjastossa yhteislauluja, jotka kaikki löytyvät kirjaston musiikkikokoelmista. Parina ensimmäisenä kesänä oltiin kirjaston pihalla, jossa oli oma tunnelmansa ja laulu kaikui lähitienoille houkutellen kulkijoita pihaan.

20-vuotiaan Ajopuut-yhtyeen ikähaitari on 16 ja 66 välillä! Musiikki ja laulaminen ei ikää kysy, vaan innostusta. Sali oli täynnä viimeistä paikkaa myöten. Kuva Kari Timonen.
20-vuotiaan Ajopuut-yhtyeen ikähaitari on 16 ja 66 välillä! Musiikki ja laulaminen ei ikää kysy, vaan innostusta. Sali oli täynnä viimeistä paikkaa myöten. Kuva Kari Timonen
(kuva täysikokoisena).

Kirjaston kupolisali on kooltaan ja koreudeltaan elämys itsessään ja Taiteiden yön yhteislauluillat ovatkin siirtyneet sinne. Onhan paikka myös sateelta suojassa. Ainoana rajoituksena on paloturvallisuus, joka sallii vain 100 laulajan olevan kerrallaan salissa. Laulujen sanat heijastetaan powerpointtina seinälle ja eteisestäkin näkee laulaa. Powerpoint mahdollistaa myös laulun aiheeseen liittyviä kuvaesimerkkejä kirjaston kokoelmista. Laulujen lomassa on “tietoiskuja” Kansalliskirjaston Musiikkikirjastosta, Raita-musiikkitietokannasta ja musiikkikäsikirjoituksista.

Illan mittaan laulettiin noin 30 kansanlaulua, laulelmaa ja ikivihreätä iskelmää aloituslauluna Alfred Tannerin “Laulu se on ollut minun iltojeni ilo”. Ääneneavauslauluna oli “Isontalon Antti ja Rannanjärvi”, Juha Vainion “Kotkan poikii” on tuttu suomalaisen tunteen tulkki ja “Venezuela” taas on Reino Helismaan hienon suomalaisen tekstin ja kauniin sävelmän ansiosta ollut useana vuonna ohjelmistossa. Rauli Somerjoen “Laivat” laulettiin myös ja aivan uusista lauluista ruotsiksi alun perin islantilaiseen legendaan perustuva “Ridom, ridom”. Hilpeä skottilaissävelmä “Huopahattu” (Big Kilmarnock Bonnet) laulettiin uusin sanoin, jotka toivat mieleen Eugen Malmstenin bravuurinumeron “Kohtalokas Samba”. Vanha tuttu “Aaveratsastajat” oli laululistalla nyt uutena alkuperäisen laulun mukaisena suomennoksena. Powerpointilla heijastettiin cowboymaalauksia Amerikka-kirjaston taidekirjoista.

On kasvot riutuneet, ja paidat karjapaimenten
on läpimärät hiestä, ja ajo vimmainen
vain jatkuu taivaan laitumilla, kiitää hevoset …
ja tulta pärskyy sieraimet ja huutaa aavehet!
Jippiaieeei … jippiaiooou! huutaa aavehet.

Ja taivaan ratsastajat cowboyn ohi nelistää,
hän kuulee oman nimensä ja huudon: Tänne jää
vain mieletön, tää karjalauma paholaisen on!
Pois käänny! Työ on ikuinen ja taivas loputon …
Jippiaieeei … jippiaiooou! taivas loputon.

Yhdeksän aikaan astui saliin nuorisoa ihmetellen “mikä juttu?”, mutta kun meneillään oli Malmstenin tarttuva “Stadin kundi”, niin ei kun porukkaan vain laulamaan. Tahdin takasi Pekka Ristola pianossa, Antti Riikonen rummuissa, Tuomas Tyyri bassossa, Elina Leskelä soitti harmonikkaa, Rosa Parada alttoviulua, Liisa Eskola, Aino ja Antero Launis ja Esko Rahikainen, joka myös juonsi lauluillan, kaikki lauloivat kaksi tuntia “putkeen”. Pekka, Liisa ja Antero soittivat myös kitaraa.

Eturivissä istunut Kalevi Toosi Helsingin laulelman ystävät HELYstä oli ajatellut mennä katsomaan myös Senaatintorin ilmapalloshowta, mutta ei malttanut lähteä vaan lauloi viimeiseen nuottiin asti! Tunnelma oli kerta kaikkiaan mukava ja ihmiset todella tuntuivat laulavan ilokseen. Jonoa oli parhaimmillaan kadulle asti. Tämä eräänlainen “kansalliskaraoke” Kansalliskirjastossa on osoittautunut suosituksi vuodesta toiseen ja samalla tuonut kirjastolle uusia ystäviä ja asiakkaita.

Kirjoittaja:
Esko Rahikainen
Kansalliskirjasto
Kuva:
Kari Timonen
Kansalliskirjasto
Kansalliskirjaston kokoelmat

Leave a Reply

Your email address will not be published.