Tavoittiko tieto koekäytöstä? – Hyviä käytäntöjä haussa uutuustiedotukseen

Sesonkiaikoina, syksyisin ja alkuvuodesta Hankinta- ja metadatyksikössä saatetaan tuottaa kolmekin e-kirjastouutista päivässä. Kirjaston verkkosivustolla yksittäinen uutinen voi joskus ehtiä olla näkyvissä vain muutaman tunnin, koska uutisfeediin tuottuu uutisia kaikilta kampuksilta. Kampuskirjastojen omilla uutissivuilla elektronisiin aineistoihin liittyvät uutiset saattavat viivähtää vähän pidempään. NELLIn etusivun uutisosiossa yksittäiset uutiset on onneksi saatu säädettyä näkymään (vähintään) kaksi viikkoa.

E-kirjastouutiset leviävät uutissyötteinä monissa kanavissa, ja potentiaalisia lukijoita on toki paljon, jopa ALMA-intranetissa. Silti välillä epäilyttää. Mahtavatko uutiset uusista hankinnoista tai koekäytöistä tavoittaa juuri ne asiakkaamme, jotka erityisesti juuri kyseisiä aineistoja tarvitsisivat.

Hankinta- ja metadata-asiantuntijat suoltavat uutisia asiantuntijoille tyypilliseen tapaan, pikaisesti, vähän vasemmalla kädellä monen muun homman ohella. Uutistekstien hiomiseen asiakkaita puhutteleviksi ei ole arjessa aina riittävästi aikaa. Siitä, että tekstiä on oltava sekä suomeksi että englanniksi, on kuitenkin pidetty tiukasti kiinni.

Kovin kiireisiä ovat myös kampuskirjastojen tieteenalavastaavat, joilta hankinta- ja metadata-asiantuntijat saavat joskus taustatekstiä heidän erityisalansa aineistoja koskeviin uutisiin. Tieteenala-asiantuntijoiden erityisalojensa aineistouutuuksista ja koekäytöistä erikseen sähköpostitse tai muuten kyseisen alan tutkijoille mahdollisesti tuottamasta tiedoteviestinnästä ei alkuunkaan aina tihku tietoa keskitetymmin aineistotiedotuksen hyviä käytäntöjä miettiville. Koordinoimalla työnjakoa voisi viestien tavoittavuutta tehostaa.

Keskeisimpiä uutisia hankinta- ja metadataväki toimittaa myös kirjaston henkilöstön uutiskirjeisiin. Toiveena on, että asiakkaiden parissa käyskelevä kirjastovirkailija tulisi niitä sieltä lukeneeksi ja viestineeksi oppimastaan myös asiakkaille, jotka kohtaa.

Mitä voisimme tehdä paremmin?

Uutisfeediin hukkuvien tiedotteiden toistaminen ei liene tarkoituksenmukaista, paitsi poikkeustapauksessa. Koekäytöistä voisi toki muistuttaa esimerkiksi tieteenaloittain vaikkapa oppiaineiden sähköpostilistojen kautta.

E-lehtiin liittyvistä palveluista voisi luoda myös kokoavan tiedotteen, joka olisi (ainakin sähköisenä) tarjolla pysyvästi, määrätyissä kanavissa. Myös tiedotteen dynaamisuuteen voi satsata nykyistä RSS-feediä tehokkaammin.

E-kirjojen koekäyttöjä voi muistuttaa muutenkin  kuin vain muistutusuutisella. Yksittäisen kaupallisen kustantajan koekäytöstä on ehkä eettisesti hankalaa tehdä komeaa journalistista artikkelia, mutta aineistouutistiedotteille voisi olla oma syötteensä, josta esimerkiksi päättyneet koekäytöt voidaan määrättynä päivänä poistaa.

Blogien uutissyötteillä toteutettuun tiedotukseen voi vaikuttaa esimerkiksi uutisten kategorisoinneilla, joilla jo vaikutetaan esimerkiksi siihen, etteivät vain joillekin keskustakampuksen rajatuille tutkijaryhmille kiinnostavia e-aineistoja koskevat uutiset ilmesty näkyviin Terkon sivuilla. Vastaavasti voisi harkita, tarvitseeko kampuskirjastojen joskus hyvin paikallisesti kiinnostavista uutisista jokaisen tulla kirjaston etusivun uutisvirtaan. Eihän tähän ylivuolaaseen virtaan tarvitsisi ohjata ihan kaikkia e-kirjastouutsiakaan, onhan esimerkiksi koekäyttöjä, jotka saattavat kiinnostaa vain hyvin rajattuja kohderyhmiä.

E-kirjastouutisointimme on parantunut blogipohjaisen uutisoinnin aloittamisen myötä monessa suhteessa. Nyt uutiset taitavat kuitenkin ohjautua entistä harvemmin tiedekuntien ja laitosten sivuille kuin aiemmin. Ellei uutisia jaella ALMAn julkaisuvälineen kautta, jolloin julkaisupyynnön saaneilla tiedekunta- ja laitostiedottajilla on periaatteessa mahdollisuus ottaa uutinen, niin halutessaan, myös webbisivujen uutisiin. Periaatteessa blogiuutisia voisi jaella tägitysten avulla vähän vastaavalla tavalla myös suoraan tiedekunta- ja laitosteidottajille, kunhan toimintatavasta sovitaan. Tarjoaisikohan Flamman julkaisuväline entistä toimivampia työkaluja uutisten jakeluun?

Toimivassa uutuustiedotuksessa toimii hyvän asiantuntijaorganisaation viestintäperiaatteet; jokainen viestii omista töistään, mutta organisaatio tarjoaa mahdollisimman tehokkaat viestintäkanavat ja viestinnän toteutuksen hyvän. Asiantuntijan ei ollenkaan aina ole tarkoituksenmukaista toimittaa tekstistään eri versioita eri kanaviin eri yleisölle. Hyvä viestintäkäytäntö skaalautuu tieteenalasta toiseen, vaikka aineisto ja itse viesti vaihtuisikin.

Tekijöiden ohella hankinta- ja metadaväki kaipaa myös uusia ideoita ja toimiviksi todettuja käytäntöjä e-kirjaston sisältöuutisten levittämiseen. Kommenttiosastossa on sana vapaa.

Miten asia on hoidettu muissa tieteellisissä kirjastoissa, olisi myös kiinnostavaa kuulla?

Teksti

Eeva Peltonen
kirjastonhoitaja
Hankinta- ja metadatapalvelut
Helsingin yliopiston kirjasto

Leave a Reply

Your email address will not be published.