Tilauudistus. Nyt. – tähtäimessä toimiva Kumpulan kampuskirjasto

Millaisena kirjaston käyttäjät haluavat kirjastonsa, entä mikä toimii kampuskirjastossa vielä kymmenen vuoden kuluttua? Nämä näkökulmat antoivat suuntaa ratkaisujen punnitsemiselle kampuskirjaston tilatyöpajassa. Kirjastolaisten osallistuminen tilasuunnitteluun on oman asiantuntemuksen tuomista arkkitehdin käyttöön.

Yliopiston teknisen toimialan arkkitehti Pirjo Ranta veti kolme parituntista workshopia huhti-, touko- ja elokuussa kirjaston väelle Kumpulan kampuksella, mutta ei kirjastossa: omaa kokoustilaa ei ole. Huhtikuun istunnossa vieraili yliopiston kirjaston projektipäällikkö Matti Hjerppe.

Workshop I, II, III – kutsuva sisäänkäynti ja tilan uusjako

Ensin meitä on yhdeksän, toiseen workshopiin osallistuu jo neljätoista kumpulalaista, kun sana leviää ja vahvistuu tunne, että hei! me vaikutetaan omaan työhömme ja kirjaston käyttäjien tyytyväisyyteen pitkälle tulevaisuuteen.

Arkkitehti Pirjo alustaa toimitilasuunnittelusta ja ”workplace thinking” –ajattelusta, jonka keskiössä on organisaation ja työn moniuloitteinen analysointi ja jossa tarkastellaan esimerkiksi, kuinka ”fyysisellä tilalla voidaan viestiä organisaation arvoja ja suhtautumista asiakkaaseen. Osviittaa tarvitaankin, jotta jostain suunnasta pääsee käsiksi suunnittelun problematiikkaan.

Keskustellaan ensin kahdessa ryhmässä ongelmakimpuista ”kirjaston tilakokonaisuus” ja ”palvelupisteet ja työtilat tulevaisuudessa”. Mahdollisuuksien kenttä hahmottuu kirjaston pohjapiirroksista. On näitä pitkin matkaa puitu, joten keskeiset muutostarpeet nousevat pian esiin yhteisessä keskustelussa. Pirjo tarkentaa ongelmakohtiin ja kertoo, mikä on mahdollista, joten huima idea portaikon siirtämisestä on nyt vaan unohdettava.

null

Ratkaisevin muutosehdotus on pääoven ja palvelualueen vieminen ensimmäiseen kerrokseen. Kuvitellaan, että kirjastoon johtaa läpinäkyvin automaattiovin varustettu sisäänkäynti! Se avautuu Physicumin aulan kahvilasta kirjaston ”akateemisen kahvisalongin” valoisaan, mukavasti kalustettuun lehtien luku- ja oleskelutilaan. Kampuksella harhailevien kirjastonetsijöiden aika on pian ohi, kun kirjaston ovi sijaitsee oikealla paikallaan rakennuksen pääsisäänkäynnin läheisyydessä.

Myös lainattava avokokoelma päätetään siirtää yläkerroksesta alas, lehdet alhaalta ylös, palvelualueen lähellehän kirjat luontevasti kuuluvat – melkoinen urakka, mutta nyt sitä ei murehdita.

Opiskelijoiden ryhmä-, työasema-, opetus- ja lukutiloihin löytyy useampia mahdollisia tilanjakoratkaisuja, mutta mikä on toimivinta: on mietittävä käyttötarvetta, kulkureittejä, toimintojen etäisyyttä toisistaan, valoisuutta, äänimaailmaa ja ties mitä teknistä seikkaa. Tässä ja nyt kaikki palaset eivät tietenkään loksahda paikalleen, ja kaikki uudistukset eivät ehkä tapahdu samaan tahtiin. Jonain kauniina päivänä kuitenkin massiivinen, pimentävä tiivishyllyjen labyrintti on poissa.

Palvelualueen sijoittamisesta alakerrokseen seuraa, että osa henkilökunnan työtiloista on nykyisestä poiketen alakerrassa. Tilanteesta puhutaan toistuvasti; moni näkee riskinä ”kahden kerroksen väkeä” -asetelman. Eri tehtävien vaatimukset työympäristölle ovat osittain erilaiset, mutta tärkeänä pidetään, että jokaisella on keskittymisen salliva oma työpiste.

Toiseen kerrokseen ilmestyy uusi henkilökunnan kokoontumistila  – nykyisen kompaktin kahdeksan neliömetrin (kokonaispinta-ala 3000 m2) kahvihuoneratkaisun lisäksi – ja tunnelma kohoaa jonnekin  katon yläpuolelle.

Pääosa henkilökunnan työhuoneista jää sijoilleen yläkerrokseen, mutta nykyisellään ne ovat riittämättömät. Tässä tulevat esille suunnittelun monet ulottuvuudet kuten tulevaisuuden henkilöstön määrän ja tehtävärakenteen visiointi. Selvää on kuitenkin, että lisää työhuoneita tarvitaan. Entä kuinka asiakkaat suhtautuvat, jos osakaan suosituimmista yläkerran lukupaikoista katoaa henkilökunnan käyttöön?

Uudistukset myötätuulessa

Kirjaston väki on vahvasti uudistusten takana, vaikkakin niiden toteuttaminen tulee työllistämään rakentajien lisäksi melkoisesti myös kirjastolaisia. Nyt arkkitehdin suunnitelman mukainen tilan varaus avokokoelmalle tarkoittaa
47 %:n vähennystä hyllymetreihin. Jo aineiston arviointi sidosryhmien kanssa tulee olemaan työläs prosessi. Ylipäänsä ennen työhön ryhtymistä on neuvoteltava laitosten kanssa aineistojen siirrosta.

Tilauudistukseen tähän mennessä kantaa ottaneet Helsingin yliopiston kirjaston päättävät ja neuvoa antavat toimijat ovat suhtautuneet myönteisesti. Kirjaston toimintaohjelmaan kaudelle 2010-2012 on kirjattu Kumpulan tilojen toiminnallinen kehittäminen.

Vuonna 2010 asiaamme on esitelty ja käsitelty ainakin Kumpulan kirjastoneuvottelukunnan kokouksessa 14.6., jossa se sai vahvan tuen, sekä yliopiston kirjaston johtokunnan kokouksessa 13.9., jonka yhteydessä johtokunta myös vieraili kirjastossa.

Takauma

Mitä arkkitehtonisia avuja kirjastollamme onkaan, tilojen toisin järjestämisen tarvetta on koettu lähes kirjaston käyttöön otosta 2001 lähtien.

Tilauudistuksen suunnittelu lähti kirjaston väen ideoinnista vuoden 2007 lopulla. Asiakaskunnan hyvin tavoittanut e-lomakekysely tehtiin myös. Moni noista ideoista ja toiveista on edelleen mukana suunnitelman nykyvaiheessa. Esteettömyyskartoitus, josta saadut toimenpide-ehdotukset odottavat pääosin toteuttamistaan, on myös tehty. Parhaillaan kirjastossa on käynnissä tilasuunnittelua tukeva tilojen käyttötutkimus.

2012

Elämme jännittäviä aikoja matkalla kirjastohypetyksen ja designin huippuvuoteen 2012: käynnistyvätkö Kumpulan kampuskirjaston uudistustyöt? Jos jokin varjo lankeaisikin Kumpulan tilauudistuksen ylle vielä 2012, Lontoon olympialaisia tuskin perutaan.

Kirjoittaja:

Lea Kujala

kirjastosihteeri
Kumpulan kampuskirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuva

Jesse Klemola

One thought on “Tilauudistus. Nyt. – tähtäimessä toimiva Kumpulan kampuskirjasto

Comments are closed.