Trendejä, faktoja ja ideoita – IFLA-konferenssin antia

Singaporessa 17. – 23.8.2013 pidettyyn kansainväliseen, laajaan IFLA World Library and Information Congress -tapahtumaan osallistui tänä vuonna 3500 kirjastoammattilaista. Viisipäiväisen konferenssin  teemana oli Future Libraries: Infinite Possibilities. Ohjelma oli jälleen monipuolinen ja tarjosi varmasti jokaiselle jotakin. Kiinnostavien esitysten ohella oli mahdollisuus tavata kotimaisia ja ulkomaisia kollegoja. Paikallisten vapaaehtoiset auttoivat ja opastivat auliisti.

IFLA-konferenssin annista kertomisessa erityisenä hankaluutena on yleensä runsaudenpula: esityksissä ja puheissa on kuultu suuria ja pieniä kiinnostavia faktoja, näkemyksiä ja ideoita. Keskusteluissa on sivuttu monenmoista. Tässä jutussa kirjaamme muutamia oman työn kannalta merkityksellisiä teemoja, joista saimme lisää tietoa konferenssin aikana.


Suntec Singapore International Convention & Exhibition Centre.

Työ jaostoissa

IFLA-konferenssin ohjelmasta vastaavat jaostot (sections), jotka suunnittelevat  kunkin vuoden teeman, laativat esitelmäkutsut  sekä arvioivat tarjotuista teemaan sopivimmat esitykset. IFLA:n jäsenet voivat nimetä edustajia jaostoihin. Helsingin yliopiston kirjaston edustajat ovat nyt Terhi Sandgren Health and Biosciences Libraries -jaoston ja Marja Hirn Acquisition and Collection Development  -jaoston hallituksessa (Standing Committee, SC)  2011-2015.

Useimmilla SC:llä on konferenssin aikana kaksi virallista kokousta, jotka ovat myös kaikille konferenssiin osallistujille avoimia. Kokousten lisäksi SC:lla on konferenssin aikana epävirallisia työpalavereita. Kuluvan vuoden ohjelman toteuttamisen lisäksi konferenssin aikana suunnitellaan tulevan vuoden toimintaa ja valmistellaan erityisesti seuraavan IFLA-konferenssin  ja sitä edeltävien seminaarien (Satellite Conference) ohjelmaa.  Olemme molemmat taas mukana jaostojemme ensi vuoden ohjelmaryhmissä.

Acquisition and Collection Development Section on toteuttanut mm. oppaat (guidelines) lahjoitusten ja e-aineistojen kanssa työskentelyyn. Se myös järjesti kesällä 2013 yhteistyössä aktiivisten paikallisten toimijoiden kanssa kokoelmiin ja e-aineistoihin liittyvän workshopin Meksikossa, samankaltainen on suunnitteilla Intiaan.

Suuret tuulet
Konferenssissa julkistettiin IFLA:n piirissä valmisteltu Trend Report, joka kartoittaa ympäröivän maailman ja tietoympäristön osin keskenään ristiriitaisiakin pitkän ajan kehityssuuntia. Kirjastoissa trendit on otettava huomioon, jos halutaan pitää palvelut edelleen merkityksellisinä käyttäjille. Raportin tavoitteen on synnyttää keskustelua ja auttaa kirjastoja asemoimaan palvelujaan muuttuvassa maailmassa. Raportti on tarkoitus kääntää suomeksi.

Lyhyesti listattuna raportin sisältämät kehitystrendit ovat: Uudet teknologiat muuttavat pääsyä tietoon sekä tietotalouden liiketoimintamalleja, verkko-opetus laajentaa oppimisen ja opiskelun mahdollisuuksia, yksityisyyden ja tietosuojan rajat määrittyvät uudelleen, avoimen hallinnon ja avoimen tiedon edistäminen avaa uusia osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia kansalaisille ja yhteisöille perinteisten poliittisten liikkeiden suosion kustannuksella.

Yhteisiä e-kirjalinjauksia


Session 151. Hot topics in academic and research libraries 20.8.2013

Kun kokoelmien kehittämisen kanssa työskentelevät kirjastoammattilaiset tapaavat,  puhe on kääntynyt viime vuosien aikana ekirjoihin hyvinkin nopeasti. Ekirjojen saatavuuden sekä lukulaitteiden ja tablettien käytön yleistyminen tuo huolta mm. kustannusten noususta ja siitä, voidaanko asiakkaille tarjota ekirjoja käyttöön enää samoin periaattein kuin tarjotaan painettuja kirjoja ja miten käyttö voitaisiin tehdä helpommaksi. IFLAn piirissä onkin valmisteltu kirjastojen avuksi selvityksiä ja linjauksia, joihin kannattaa tutustua ja joita voidaan käyttää myös meillä hyödyksi, kun mietimme omassa kirjastossa ekirjojen hankintaan ja käyttöön liittyviä kysymyksiä. Singaporessa julkaistiin IFLA Principles for Library eLending  –periaatteet, jossa lähtöajatuksena on se, että kirjastojen ja kustajantajien/kirjoittajien on tarpeen yhdessä sopia kohtuulliset ekirjoja koskevat ehdot, jotta kirjastot voivat täyttää tehtävänsä ja tarjota kansalaisille pääsyn tietoon.

E-käytön tilastoinnin monet tavat

Sähköiset aineistot mahdollistavat uusien bibliometristen indikaattoreiden kehittämisen ja yksittäisten artikkelien ja aineistojen käytön mittaamisen. Viittauksiin perustuvaa tarkastelua on mahdollista laajentaa ja näin saada monipuolisempaa kuvaa tutkijan, julkaisun tai organisaation arvioinnin pohjaksi. Näitä asioita käsiteltiin E-metrics-ryhmän järjestämässä ”Journal use statistics: an overview of the Counter Usage Factor project” – sessiossa.

E-aineistojen käyttötilastosuosituksia tuottavan COUNTER-järjestön edustaja Peter Shepherd kertoi esityksessään projektista, jossa heidän järjestönsä pyrkii luomaan uusia e-aineistojen käyttöön perustuvia bibliametrisiä indikaattoreita. E-aineistojen käyttömääriin perustuva Usage factor -indikaattorin tarkoitus on mitata lehtien vaikuttavuutta ja laatua. PIRUS-projektissa (Publisher and Institutional Repository Usage Statistics) kehitetään standardeja yksittäisten artikkelien käytön mittaamiseen. Samassa sessiossa Jason Priem pohti tieteellisen julkaisemisen kehitystä ajatuksia herättävällä tavalla sekä käsitteli erilaisia uusiakin tapoja mitata tieteellisten julkaisuiden käyttöä ja vaikuttavuutta.

Open Access – tilannekatsaus Kanadan tieteellisistä kirjastoista

Erityisen kiinnostavina esimerkkeinä Acquisition and Collection Development  -jaoston järjestämän iltapäivän sessiosta voisi poimia esitykset open access –asioista Kanadassa  ja Primo discovery service -palvelun ominaisuuksista.

Jokaisen kirjastossa pitäisi tietää open access – asioista ja henkilöstön koulutusta tarvitaan lisää, raportoivat kanadalaiset K. Jane Burpee ja Leila Fernandez. He olivat tehneet kyselytutkimuksen OA-teemoista kanadalaisissa tieteellisissä kirjastoissa. Tuloksissa on meilläkin tuttua pohdintaa OA–aineistojen merkityksestä ja asemasta kokoelmien kehittämisessä.

Avoimeen julkaisemiseen liittyviä asioita mietitään nyt liikaa yksin, kansallista kirjastoyhteistyön lisäämistä pidettiin välttämätöntä.  Kanadalaiset kirjastot edistävät avointa saatavuutta kokoamalla opinnäytteitä, digitoituja aineistoja ja tutkimusartikkeleiden rinnakkaisversioita julkaisuarkistoihin, lisäksi useissa tieteellisissä kirjastoissa on kokoelmarahoituksesta varattu varoja OA-kirjoittajamaksuihin (OA author funds), OA-kustantajien jäsenmaksuihin, DOAJ:n ja arXiv:n tukemiseen.  Tällä hetkellä vaikeasti kuvailtavaa tai epäselvää Burpeen mukaan on se, millä tavalla vapaan julkaisemisen tukeminen ja vapaat aineistot ovat osa kirjaston kokoelmia sekä kokoelmien ylläpidon ja kehittämisen toimintoja.

Discovery service –palvelun ja PCI-keskusindeksin ominaisuuksia

Discovery service –termillä tarkoitetaan hakupalvelua, jossa käyttäjä voi samanaikaisesti hakea laajasta määrästä (painettuja sekä lisensioituja ja vapaasti saatavilla olevia elektronisia) aineistoja ja päästä myös niihin kokoteksteihin, joihin organisaatiolla on oikeus.

Mun-yee Shirely Lam ja Ming-ko Sum (The Open University of Hongkong Library) esittelivät tekemäänsä ExLibriksen Primo-hakupalvelun ja Primo Central Indexin (PCI) ominaisuuksien arviointia. Keskusindeksin metadatan kattavuus, laatu ja ajantasaisuus vaikuttavat aineistojen löytyvyyteen. Kirjaston hankkimien tärkeiden aasialaisten aineistojen metadata puuttui indeksistä.  Tiedonhakijan mahdollisuuksia suurten hakutulosten fasetointiin ja rajaamiseen ei myöskään pidetty riittävän kattavina.

Lam ja Sum olivat myös vertailleet aineistojen käyttötietoja ennen ja jälkeen Primon käyttöönoton. Kokotekstilehtien käytössä huomattiin kasvua, mutta ekirjojen käyttöluvuissa ei  Primon käyttöönoton jälkeen kasvua ilmennyt, käyttö näytti jopa vähentyneen. Kustantajien tilastoista ei tosin selviä, mitä kautta käyttäjä on tullut aineistoon, joten nimenomaan Primon käyttöönoton vaikutuksesta on vaikea saada yksiselitteistä tietoa.

Vierailu paikallisissa yliopistokirjastoissa


Näkymä National Library Building –rakennuksesta.

Viimeisenä päivänä vierailimme National University of Singaporen kirjastoissa. NUS Libraries –kirjastojen kokoelmat ovat hieman laajemmat kuin HY:n kirjastoyksiköiden kokoelmat. Central Libraryn esittelyssä vaikutukset teki heidän laatutyönsä, josta kirjaston on saanut mm. yliopiston laatupalkinnon. Koko henkilökunta on saanut lyhyen koulutuksen laadun perusasioista. Lisäksi jokaisessa tiimissä on nimetty vastuuhenkilö, joka on perehdytetty laatunäkökulmiin ja jonka tehtävänä on miettiä toimintaa myös siltä kannalta. Medical library puolestaan tarjosi vertailukohteen, jonka kautta on mielenkiintoista arvioida oman kirjaston toimintaa.

Innovatiivista kirjastotilaa edusti vasta perustetun uuden yliopiston Singapore University of Technology and Designin kirjasto. Yliopisto toimii väliaikaisissa tiloissa, kunnes heidän uusi rakennuksensa valmistuu. Tämänhetkinen kirjastotila oli suunniteltu opiskelijoiden toiveiden perusteella. Kirjasto oli selkeästi ryhmätyöskentelytila, jossa oli panostettu erilaisiin ryhmätyöskentelyä tukeviin teknisiin ratkaisuihin kuten interaktiivisiin pöytiin.

IFLA 2014 Lyon, Ranska

Ensi vuonna IFLA World Library and Information kongressi järjestetään Lyonissa, Ranskassa. Useimmat IFLAssa pidettävät esitykset käsittelevat kirjasto- ja informaatioalan parhaita käytäntöjä, kehittämishankkeita ja innovaatioita. Omasta kirjastostammekin löytyy hienoja projekteja, joista  voisi saada esityksen hyväksytyksi konferenssiin. Call for papers -kutsut ensi  vuoden IFLAan tulevat loppuvuoden aikana. Tarjolla on taas hieno tilaisuus posterin tai esityksen tarjoamiseen!

Lisätietoa:

IFLA World Library and Information Congress, 79th IFLA General Conference and Assembly. 17-23 August 2013, Singapore.  Ohjelma ja esitykset: IFLA Library

IFLA Trend Report 

E-Lending for Libraries: IFLA, Ebooks and Access to Digital Content

 

Kirjoittajat:

Marja Hirn
Erikoissuunnittelija
Hankinta- ja metadatapalvelut
Helsingin yliopiston kirjasto

Terhi Sandgren
Kirjastonhoitaja
Meilahden kampuskirjasto, Terkko
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvat:

Marja Hirn