Tulevaisuus on jo täällä – kesäinen konferenssimatka Århusiin

Euroopan tieteellisten kirjastojen verkoston, LIBERin, yleiskonferenssi järjestettiin tänä vuonna Tanskan Århusissa 29.6.-2.7.2010.

Konferenssin aiheena oli ”Re-inventing the Library: The challenges of the new information environment”. Luennoilla, ryhmätöissä ja postereissa pohdiskeltiin tieteellisten kirjastojen ja kirjastotyöntekijöiden tulevaisuuden rooleja uudessa informaatioympäristössä.

Tehtävänäni konferenssissa oli esitellä Viikin kampuskirjaston posteri, jossa kerrottiin Helsingin yliopiston kirjaston Solmu-hankkeesta. Sen pilotti toteutettiin syksyllä 2009 silloisessa Viikin tiedekirjastossa.

Konferenssiin osallistui kaiken kaikkiaan noin 350 henkeä, joista 11 oli suomalaisia. Kirjastostamme osallistuivat minun lisäkseni Kaisa Sinikara ja Veera Ristikartano. Kerron jutussani satunnaisen konferenssimatkaajan tunnelmia, sisällöllisestä annista saamme varmaan kuulla muissa yhteyksissä.

Århus –Aarhus

Århus on viehättävä, pienenoloinen, mutta kuitenkin Tanskan toiseksi suurin kaupunki. Se sijaitsee noin puolen tunnin lentomatkan päässä Kööpenhaminasta Jyllannin itärannikolla. Lentokenttä on pieni ja kaukana keskustasta – saimme nähdä Tanskan maaseutua lähes tunnin bussimatkan ajan! Kaupungissa järjestetään runsaasti kansainvälisiä tapahtumia. Hotellissa, jossa asuimme, tapasimme suomalaisia, jotka osallistuivat nuorten kuorolaulutapahtumaan läheisessä musiikkitalossa.

Konferenssipaikkana oli Århusin yliopisto ja kirjasto. Kampusalue on suuri, mutta vehreä laajoine nurmikkoalueineen ja isoine puineen. Harmillista kyllä, kampus on jakautunut kahteen osaan sitä halkovan vilkasliikenteisen tien vuoksi.

Aarhus
Konferenssin pääluentosali vehreän kampuspuiston ympäröimänä.

Opastusta olisi tarvittu enemmän, sillä luentosalien löytäminen ei varsinkaan aluksi ollut helppoa. Siirtyminen luennolta toiselle oman mielenkiinnon mukaan oli hankalaa, sillä luennot pidettiin usein aivan eri rakennuksissa. Esityksiä tuntui samanaikaisesti olevan aivan liikaa!

Vaihtelua konferenssin ohjelmaan saatiin heti alkajaisiksi mm. Master class –ryhmätöinä ja keskustelulla – tämä oli mielestäni oiva tapa tutustuttaa osallistujia toisiinsa.

Jälkiviisautta

Jotta esityksistä saisi suurimman mahdollisen hyödyn, ei kannattaisi pitää lomaa välittömästi ennen tai jälkeen konferenssin. LIBERin konferenssin ajankohta sijoittui keskelle kesälomaani. Suurin osa ennakkoaineistoista lähetettiin vasta viimeisellä viikolla ennen konferenssia. Koska joutui valitsemaan, mihin luentoihin ottaa osaa, olisi ollut hyvä ehtiä lukemaan esitysten kuvaukset etukäteen. Myös konferenssimatkan jälkeen olisi syytä olla töissä, jotta malttaisi kirjoittaa välittömästi muistiin matkan kokemukset ja syntyneet ideat.

Tunnelmia luennoilta…

Vaikutti siltä, että parhaiden luennoitsijoiden joukossa olivat kaupalliset toimijat, konferenssin sponsorit. He ovat tottuneet esiintymään ja pitämään luennot mielenkiintoisina. Heille olikin annettu mielestäni kohtuullisen suuri osuus konferenssin esitysajoista.

aula
Konferenssin pääluentosalin kirkkomaista arkkitehtuuria sisältä.

Konferenssin esitysten, ryhmätöiden ja postereiden aiheet olivat juuri niistä aiheista, joita täällä Suomessakin pohditaan kirjastomaailmassa. Kirjasto- ja tietopalveluiden tuottamat tutkijapalvelut ovat vahvasti esillä ja nyt mietitään erilaisia keinoja niiden kehittämiseksi.

Kaikkien pääluennoitsijoiden esitykset kuvattiin videolle ja ne ovat katsottavissa konferenssin kotisivulla. Mielestäni tämä on hyvää palvelua. Esityksiin voi palata ja niihin voi tutustua kuka tahansa, myös ne, jotka eivät päässeet tällä kertaa mukaan.

Posterioppia

Posterinäyttelyn tilat eivät olleet kovinkaan hyvät, sillä seinäkkeet oli sullottu liian pieneen tilaan, jossa lisäksi valaistus oli erittäin huono. Seinäkkeille olisi mahtunut paljon isompikokoinenkin posteri. Posteriin ei kannattaisi ahtaa liikaa tekstiä, sillä konferenssin pyörteissä harva ehtii pysähtyä lukemaan ja syventymään esiteltävään asiaan näin. Posterimme sisällöstä muille osallistujille kertominen tuntuikin luontevammalta kahvikupin ääressä tai cocktailtilaisuudessa kuin seisominen sen vieressä.

Posterit
Posterialue

Viikin Solmu-pilotin aikana sen dokumentointi valokuvin oikeastaan unohtui. Posterin kuvituksena jouduimme käyttämään yliopiston valokuvaajan Eero Roineen Viikkiin tekemän kuvauskierroksen tuloksena syntynyttä palaverikuvaa parin vuoden takaa.

Positiivisia muistijälkiä

Erityisesti mieleeni jäi tanskalaisten ystävällisyys ja vieraiden huomioon ottaminen koko konferenssin ajan. Järjestelyt oli tehty huolellisesti ja lounaat sujuivat nopeasti monine ruokailupisteineen. Parasta antia olikin istua buffetpöydässä ja keskustella eri maista saapuneiden kollegojen kanssa. Yksin matkustamisessa oli se hyöty, että oli niin sanotusti pakko mennä juttelemaan muiden osallistujien kanssa.

Kaiken kaikkiaan konferenssikokemus oli mielestäni mahtava. Uskoisin, että olen innostunut seuraamaan informaatioalalla tapahtuvia muutoksia yhä enemmän myös kansainvälisestä näkökulmasta.

Lopuksi sain pienen vinkin tanskalaiselta tutkimusinformaatikolta. Jos sanot Knot-working – se voi kuulostaa tältä: not working! Tämä henkilö tunsi hyvin professori Engeströmin tutkimukset ja hän oli vaikuttunut Solmu-menetelmästä.

Solmu-hankkeessa, joka nyt syksyllä 2010 jatkuu Keskustakampuksen kirjastossa, kirjastomme luo tutkijapalvelujen uutta toimintamallia ja tulevaisuuden informaatioympäristöä.

Solmu-projekti
The Knot-project –posteri LIBER-konferenssissa.
Tekijät:  Annikki Roos, Liisa Siipilehto, Raisa Iivonen ja Tuula Huuskonen.

Konferenssin kotisivu ja videoluennot:

http://www.statsbiblioteket.dk/liber2010

Posterit:

http://www.statsbiblioteket.dk/liber2010/list-of-posters

Århus Wikipediassa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%85rhus

Solmusta Verkkarissa:

Katja Oksanen-Särelä: Solmutyöskentelyä Viikin tiedekirjastossa. Verkkari 8/2009

Kirjoittaja:

Liisa Siipilehto

tietoasiantuntija
Viikin kampuskirjasto
Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvat:

Jani Sassali