Tuottavuushyppy vai rimanalitus?

LERU – The League of European Research Universities – on 21 eurooppalaisen huippuyliopiston muodostama yhteenliittymä, joka edistää perustutkimuksen edellytyksiä ja mahdollisuuksia Euroopassa. Arvovaltaisten tiedeyhteisökontaktien vuoksi LERU:n kannanottoja seurataan ja niillä on poliittista painoarvoa.

Viimeaikoina LERU on toistuvasti ottanut kantaa myös tiedekustantamisen moniulotteiseen problematiikkaan. Kuluvan vuoden maaliskuussa LERU peräänkuulutti perustavanlaatuista reformia siihen, kuinka tieteellisten julkaisujen kustannustoimintaa tulisi rahoittaa. LERU on profiloitunut avoimen tieteen edistäjäksi ja haluaa, että yhteistyössä tiedekustantajien kanssa kehitetään kestävä ratkaisu tutkimustulosten avoimeksi levittämiseksi.

Erityisesti LERU:n hampaissa on se epäkohta, että avoimen tieteen vuoksi yliopistoja voidaan rahastaa kahdesti: ensin lehtien tilausmaksujen ja sitten yksittäisten artikkeleiden avoimuuden takaavien julkaisumaksujen muodossa. Jos tiedelehtien tilaamiseen ja julkaisemiseen kuluu kohtuuttomasti rahaa, yliopistot ovat entistä haastavammassa tilanteessa talouden muutenkin kiristyessä. Tieteellisen julkaisemisen digitalisoitumisen mahdollistama tuottavuushyppy voi pahimmillaan jäädä rimanalitukseksi.

LERU toteaa julkilausumassaan, että eräiden kustantajien kanssa on onnistuttu neuvottelemaan sellaisiakin ratkaisuja, joissa julkaisumaksujen hinta on hyvitetty lehtilisenssien tilausmaksuista. LERU ilmaisee myös tukensa hollantilaisyliopistojen määrätietoiselle ponnistelulle, joka tähtää tieteellisen julkaisemisen kustannusmallien päivittämiseen avoimen tieteen aikakaudelle.

Toinen LERU:n kiinnostava kannanotto ei kytkeydy vain tiedejulkaisemiseen, vaan laajemmin eurooppalaiseen tekijänoikeussäätelyyn ja eurooppalaisen tieteenteon globaaliin kilpailukykyisyyteen. Kesäkuussa ilmestyneessä julkilausumassaan LERU kertoo ajavansa tekijänoikeuslainsäädäntöön koko EU:n kattavaa ja mm. tiedonlouhinnan mahdollistavaa tutkimus- ja opetuspoikkeusta. Tämän poikkeuksen tulee olla niin voimakas, että sitä ei voida esimerkiksi lisenssi- tai muiden yksityisten sopimusten avulla rajoittaa.

Tekstin ja tiedon louhinta mahdollistaa uudenlaisia tutkimusotteita niin ihmis- kuin luonnontieteissäkin. Julkaisujen määrän jatkuvasti lisääntyessä myös erilaisten sovellusten tulisi voida käyttää tieteellistä kirjallisuutta tutkimusaineistonaan. Viimeistään IBM:n Watson-tietokoneen uroteot ovat osoittaneet sen, että koneilla on kapasiteettia löytää tieteellisistä julkaisuista ja muista teksteistä sellaisiakin yhteyksiä, joita ihmisaivot eivät kykene havaitsemaan.

LERU:n viimeaikaiset kannanotot nousevat siitä perusoivalluksesta, että tieteelliset ja teknologiset innovaatiot edellyttävät suosiollista yhteiskunnallista ympäristöä toteutuakseen. Eurooppalaisen tieteen kilpailukyvyn kannalta on olennaista, että digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin tartutaan ja niitä edistetään määrätietoisesti. Jos automaattinen teksti- ja kuva-analyysi ei Euroopassa tulevaisuudessakaan laillisesti onnistu, tiedonlouhinnan mahdollistama käänteentekevä tutkimus syntyy muualla.

Teksti:

Kimmo Tuominen
ylikirjastonhoitaja, professori
LERU:n Chief Information Officers -yhteisön jäsen

One thought on “Tuottavuushyppy vai rimanalitus?

  1. Tiedän LERU:n, koska yksi tuntemani yliopistolainen on ollut siellä.

Leave a Reply

Your email address will not be published.